Kuka ansaitsee hymypatsaan?

Isäni opetti, että kaikki ihmiset ovat saman arvoisia riippumatta arvosta tai asemasta ja kehotti kohtelemaan kaikkia ihmisiä se totuus kirkkaasti mielessä. Hän näytti itse mallia. Asia on ollut viime aikoina monasti mielessäni ja tuli taas pinnalle, kun pohdiskelin Saara Aaltoa ja hänen kaunista käytöstään.

Vein kerran autoni huoltoon pienehköön pajaan. Minulla oli kyydissäni ihminen, jonka huomasin tuntevani vain pintapuolisesti. Sain pajalta toisen auton käyttööni ja kun lähdimme sillä matkaan huomasinkin, että sen tankki oli tyhjä. Kaarsin suoraan korjaamon viereisellä tontilla sijaitsevan bensa-aseman pihaan. Kun nousin autosta, näin kuinka nuori mies autokorjaamosta loikki aidan yli huimaa vauhtia ja huitoi minulle huutaen samalla ”anteeksi, anteeksi, anteeksi unohdin, että tankki on tyhjä! Käy istumaan, minä tankkaan sen!”

Istuin hymyssä suin autoon ja sanoin seuralaiselleni kuinka hienosti korjaamon tyyppi toimi ja kuinka kreisisti hän oli loikkinut aitojen yli. Ihan kuin elokuvissa takaa-ajossa oleva poliisi! Seuralaiseni kommentoi asiaa sanomalla, ettei hän voi kuvitella mistä hän voisi keskustella moisen ihmisen kanssa. Katsoin häntä silmät pyöreinä. Hän selvitti ja sanoi, että niin, eihän tuollaisella ole mitään koulutusta. Olin sanaton. On niin ihmeellinen ajatus, että koulutus itsessään olisi joku tae yhtään mistään. Ja on niin ihmeellinen ajatus rankata ihminen johonkin kastiin sen perusteella, että hän on töissä autokorjaamossa. (Voin kuvitella, että seuralaiseni arvostaa kyllä nopeutta ja ammattitaitoa silloin, kun hänen autonsa täytyy korjata) Alaspäin katsominen ei ole kaunista.

Isäni korosti asiaa myös toiseen suuntaan. Ei pidä pelätä korkeassa asemassa olevia ihmisiä. Hekin ovat vain ihmisiä, hän sanoi ja kannusti rohkeuteen heidän seurassaan. Se on ollut hyvä oppi ja neuvo.

Koulussamme oli opettaja, jota suurin osa oppilaista pelkäsi. Ihmettelin sitä ja kyselin syytä, hänhän oli van ihminen, mitä hän voisi muka oikeasti TEHDÄ? Kunnioitus on eri asia kuin pelko. Kunnioitin, mutta en pelännyt. (Haastoin kyllä häntä voimakkaasti, koska hän kiusasi pelokkaita oppilaita ja se inhotti minua)

On tärkeää päättää aina itse, mitä jostakusta ajattelee. Ei pidä uskoa kuulopuheita suuntaan tai toiseen. Lehtijuttujen tai somen perusteella ei voi luotettavasti päätellä ihmisistä sitä tai tätä.

Sellainen ihminen, joka on lähipiirilleen ihana, on lähipiirinsä mielestä ihana. Se on upeaa. Se on myös helppoa. Kun on itse valitsemiensa ihmisten joukossa, on automaattisesti seurassa, jolle on helppoa olla ihana. Hän saattaa silti olla muualla erilainen.

Se, että ihminen on ihana kaikkia ihmisiä kohtaan, riippumatta näiden asemasta, arvosta, ammatista tai siitä mitä he voivat antaa takaisin, ansaitsee hymypatsaan joka päivä. Sitä on hyvä tavoitella ja niitä ihmisiä ihailen.

…. Ai niin se korjaamon poika – hän harrastaa kirjallisuutta ja on lukenut enemmän kirjoja, kuin kukaan, jonka tunnen tai tiedän. Ehkä joku yhteinen keskustelun aihe olisi voinut löytyä…

Hyvää alkavaa viikkoa jokaiselle

Hanna