Eilen 3.2.2018 oli kulunut 120 vuotta Alvar Aallon syntymästä. Kun aikanaan aloin tehdä sisustusohjelmia televisioon, halusin nostaa esille designklassikkoja. Olin nähnyt huonekaluliikkeessä Charles Mackintoshin v.1903 suunnitteleman Hill House –tuolin, ja rakastunut siihen sekä ajatukseen siitä, että yli satavuotias esine voi näyttää vasta eilen suunnitellulta.
Suomi elää Alvar Aallon suunnittelemien kalusteiden keskellä kehdosta hautaan. Neuvolat, päiväkodit, kirjastot ja vanhainkodit ovat onneksemme sisustettu usein Aallon kalusteilla. Ihan sataa vuotta hänen tunnetuimmat kalusteensa ole vielä eläneet, mutta ei ole syytä epäillä, etteivätkö ne olisi täysin ajassa vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Jaakko Lyytinen kirjoitti tämän päivän Hesarissa omasta Aalto-harrastuksestaan, joka oli alkanut Paavo Lipposen kanssa tehdyltä haastattelumatkalta. Lyytinen suree sitä, kuinka huonosti Suomi on markkinoinut Aaltoa ja kuinka muut pohjoismaat ovat senkin osanneet meitä paremmin, jopa tasoltaan vaatimattomampien arkkitehtien kohdalla. Hän totesi myös, että asiaan on näin juhlavuoden kunniaksi tullut kohennusta. Ja syytä onkin.
Kävin viime elokuussa ystäväni kanssa tutustumassa Alvar Aallon kotiin Munkkiniemessä ja tuntui, että mistään ei oikein löydy kunnollista tietoa siitä, miten paikka on auki jne. Nyt löysin kyllä tiedot ihan heti.
Minusta on upeaa, että Aallon kotiin pääsee tutustumaan. Yksityiskoti ei ole materiaaleiltaan vahva ja kulutusta kestävä samalla tavalla, kuin julkiset tilat. Varmasti se on myös syynä siihen, että kotiin voi tutustua vain opastetuilla kierroksilla. Talossa ei saa hortoilla yksinään. Opaskierrokset ovat yleensä opastettu englanniksi, mikä on vahinko, mutta ymmärrettävää, koska ulkomaalaiset ovat kodista kiinnostuneempia, kuin suomalaiset.
Olen usein kritisoinut tämän päivän skandinaaviseen tyyliin sisustettuja koteja niiden kylmyydestä ja askeettisuudesta. Miljööt ovat helposti steriilejä ja kodikkuus ja oma persoonallinen ote sisustukseen puuttuu. Aallon koti on kodikas, ei valtavan suuri, ei lainkaan pröystäilevä ja erittäin toimiva. Vanhoissa kuvissa, joita olen nähnyt kirjoissa, näkyy enemmän viherkasveja, kuin mitä siellä vieraillessani oli ja mieleeni on erityisesti jäänyt seinällä runsaina köynnöstävät kasvit. Ne olivat tyypillisiä 50-60 -luvun kodeissa. Nythän viherkasvit ovat kovassa huudossa, mutta luulen etteivät ihmiset halua naputella nauloja seiniin saadakseen kasvit suikertamaan pitkin seiniä. Itse päätin tehdä sen keväällä. Köynnökset valloittakoot kotini! Ensimmäisessä omassa kodissani Lauttasaaressa niitä oli paljon, mutta välillä minulla oli vaihe, etten jaksanut muita kuin leikkokukkia ja orkkideoja.
Talon julkisivu on vaatimaton ja suljettu eikä ulko-ovessa ole kahvaa. Ovi jopa aukeaa vasemmalta oikealle, joten siitä on hiukan hankala päästä sisään. (Kahvalta näyttävä tumma alue oikealla on postiluukku) Yksityisyys on siis ollut tärkeää. Mutta vaikka julkisivu on suljettu ja jopa tyly on pihanpuolella puutarhassa sama lämpö ja kodikkuus kuin sisälläkin. Sinne myös aukeavat ikkunat ja kattoterassi, jonne emme valitettavasti päässet, koska sen olivat vallanneet loppukesän kiukkuiset mehiläiset!
Käykää siis ihmeessä vierailulla maailman kuulun arkkitehdin kotona, kun se kerran on mahdollista. Kulkiessanne sisällä miettikää, kuinka vielä paljon kodikkaampi se onkaan ollut silloin, kun siellä on asuttu. Kesäretkillä koettakaa varata mahdollisuus myös vierailuun Villa Maireassa Noormarkussa. Se on niin uskomattoman kaunis. Siellä asutaan edelleen, joten ajan varaaminen täytyy tehdä ja se on hyvä tehdä ajoissa, heti kun suunnittelee matkaa, jonka reitille pieni pysähdys sopii. Kierrokset Villa Maireassa ovat hyvin varattuja ja helposti täysiä.
Onnea siis meille Suomalaisille, koska meillä on Alvar Aalto maailman kansalainen ja näkijä, joka rakasti lenkkimakkaraa. Näin minulle on kerrottu! Liekö totta – en tiedä. Aian kertoi arkkitehti Erkki Karvinen, joka työskenteli Aallon toimistossa ja oli vanhempieni hyvä ystävä.
Hanna
Alvar Aalto on merkittavä arkkitehti siinä kuin Eliel Saarinenkin Myös Siren on luonut on luonut monenmoista nykyarkkitehtuuria. Engel on kuitenkin merkittävin taituri Suomelle monine kaavoineen arvokkaine rakennuksineen.
Home on ongelmat vaivaat alvariinsa tasakattoja samoin kuin vesi ja kondensoitumiset rakenteisiin. Harjakatto ja kaltevat räystäälliset katteet sadevesipoistoineen ja lumiesteineen takaavat laatua siinä kuin rakenteiden tuuleentuminen eli ilmastus. Höyrysulku ja hyvä vedeneristys turvaavat rakenteita oikein asennettuina. Myös rakennuksen tasapainoinen ilmanvaihto auttaa itiöiden hallinnassa. Kuiva ilma ei ole myöskään hyvää hengitykselle. Kemikalioiden kaasut voivat myös olla vaarallisia hengitysteille. Tupakka on tietenkin kaiken pahan alku siinä kuin muutkin savut.
Alvar Aallosta voi lukea suurin kirjastoin. Hän on erittäin merkittävä esikuva myös kansainvälisesti. Väheksymättä muitakaan rakennusuunnitelijoita. Omin päin ei milloinkaan
pidä rakentaa vaan laajalla YHTEISTYÖLLÄ yhteen hiilivoimalaan puhaltamalla, Se siitä ja loput palkkapäivänä… kuten sanonta kuuluu