Kirjoitin Hesarin mielipidesivulle vastineen Lääkäri Olavi Ylikorkalan mielipiteeseen, joka julkaistiin 14.7. Mielipiteeni julkaistiin tämän päivän Hesarissa.
Näin kirjoitin:
Hotellien ja laivaristeilyjen mässäilybuffetit lihottavat suomalaisia
Vastaus Lääkäri Olavi Ylikorkalan mielipiteeseen 14.7.
Suomalaiset lihovat ja ylipaino on kansantauti.
Korkala kirjoittaa: ” Valtion lisäksi vastuunkantoa ja toimia sopii odottaa myös matkailualalta ja hotelleilta. Laivojen mässäilybuffetit voisi hyvin lopettaa tai ainakin laivayhtiöt voisivat karsia tarjontaa kovalla kädellä terveellisempään suuntaan.”
Olen eri mieltä asiasta. Ei yksi lintu kesää tee. Harva tavallinen ihminen matkustaa niin usein laivalla tai yöpyy hotelleissa, että niiden kertojen ruokailut, sisältävät ne sitten mitä tahansa, kenenkään painoon vaikuttaisivat yhtään mitään.
Arki ja arjen valinnat ratkaisevat. Jos koko vuoden syö terveellisesti ja järkevästi, voi juhlapäivinä ja lomamatkoilla herkutella aivan rauhassa. Sen sijaan, että hotellit ja laivayhtiöt alkaisivat säädellä tarjontaansa terveyspoliiseina, olisi tärkeämpää koettaa vaikuttaa ihmisten ruokatottumuksiin tavallisessa arjessa.
Vaikka tietoa sitä haluaville on tarjolla rajattomasti, on useille vaikeaa ymmärtää kuinka paljon energiaa esimerkiksi karkeissa ja perunalastuissa on tai missä ruuassa on piilorasvaa tai –sokeria ja millainen määrä proteiinia ja hiilihydraatteja on itselle sopiva ja miten se määrä kootaan lautaselle yhden päivän aikana. Sopiva määrä terveellistä ruokaa voi olla myös erittäin houkuttelevaa ja haluttavaa.
Parempi kuin kiellot ja veronkorotukset on oikealla tavalla perille viety tieto. Ankeaa esitettä tai tietoiskua parempi väylä on se, mitä nyt eniten seurataan. Vaikuttajamarkkinoinnilla vaikutetaan ihmisten tapoihin positiivisella tavalla. Syyllistämien, kiellot ja veronkorotukset eivät ketään pelasta, mutta ilo, positiivisuus ja muiden esimerkki ja helpot neuvot vievät pitkälle.
Somen voi valjastaa hyvään – mutta se pitää osata tehdä oikein
Ei kenenkään elämä tai terveys mene tärviölle lomamatkojen aamiaisilla herkutellessa tai laivan buffetpöydän antimia surutta nauttiessa. Arjen ratkaisut ja tavat on tärkeitä. Lomia ja matkoja on tavallisella ihmisellä rajattu määrä.
Lääkärin ahdistus hotellin aamiaisella kertoi enemmänkin siitä millaisessa kuplassa hän elämäänsä elää, kuin todellisesta ongelmasta. Ei ongelma ole hotellien aamiaispöydässä tai laivan ravintolassa. Ongelmat ovat kotona ja arjessa. Aika kaukaa haettu idea on laittaa noutopöydät verolle. Ennemminkin olisi syytä tarkastella sitä, kuinka sanaa ja opastusta terveellisistä elämäntavoista jaetaan. Ankeat esitteet, syyllistäminen ja kuivat tietoiskut eivät mene perille. Oikeat kanavat löytyvät somesta ja vaikuttajamarkkinoinnista. Somessa ovat kaikki. Olisi järkevää valjastaa se siis oikealla tavalla käyttöön.
Upeassa kunnossa olevat somettajat, jotka liikkuvat joka päivä ja syövät terveellisesti ja ehkä jopa liian vähän, eivät ole parhaat sanansaattajat. Eivät myöskään sen tyyppiset ratkaisut kuin Suurin pudottaja, tai Rakkaani, sinusta on tullut pullukka. Strategian on oltava toisenlainen. Siihen täytyy voida samastua ja sen on oltava uskottava. Nopea painonpudotus aiheuttaa jojoilua ja lihasten menetystä rasvakudokselle. Ihmisille on annettava tietoa helpossa muodossa. Onnistumisen kokemuksia ja hyväksyntää. Ei lääkärin kertomusta siitä kuinka oksettavaa on katsoa jonkun toisen ihmisen ruokalautasta. Olkoonkin, että noutopöytien antimia kasataan usein lautasille jännillä tavoilla, jopa jälkiruuat voivat olla pääruuan kanssa samalla lautasella.
Muutokset ruokailutottumuksissa on vaikeita tehdä. Ensin on oltava motivaatio ja sitten tietoa ja tukea vaikeassa projektissa. Tietoa on netti pullollaan, mutta kuinka moni ymmärtää esimerkiksi sen, millainen kanapala sisältää kolmanneksen päivän proteiinin tarpeesta? Sopiva määrä proteiinia on 1,2-1,3 gramma proteiinia painokiloa kohden vuorokaudessa. 100 g kananlihaa sisältää 20,3 g proteiinia. Kanan rintafilee painaa 160-180 g On siinä laskemista, taulukoiden lukemista ja miettimistä.
Todelliset rasva-arvot annoksessa voivat yllättää
Harva myöskään tietää lopulta missä kaikessa ravinnossa on paljon rasvaa. Ravintoloiden listoille on tulleet gourmet-hampurilaiset. Ajatus voi olla, vaikka että ei kannata syödä hampparia hampurilaispaikassa, koska se varmaan on epäterveellistä, mutta ravintolassa sen tilaa mielellään. On varmasti parempi. Voihan se olla parempi, mutta ei se kyllä rasvaton ole. Siinä voi olla jopa yli 50% rasvaa ja ranskalaiset siihen tykö. Vegeburgeri ei ole sen parempi. (lähde: https://www.raflaamo.fi/fi/ravintoarvot/ravintoarvot-amarillo ) ja samat arvot koskevat myös lasten annoksia. Aikamoista.
Mutta syökää mansikoita ja mustikoita ja nauttikaa kesästä. Eilen muuten opin sellaisen asian, että jos marjojen kanssa juo kahvia, ei marjojen C-vitamiini (tai muutkaan vitamiinit) imeydy, vaan ne kulkevat suoraan kehon läpi. Joten jos syöt aamiaisella marjoja, juo kahvi vasta puolen tunnin päästä tai ennen marja-annosta.
Salut
Hanna
Huomenta Hanna,
luin kirjoituksesi Hesarista, täyttä asiaa ja totta joka sana. Tähän ikään on jo oppinut buffeen salat, mitä ottaa ja minkä jättää suosiolla pois. Olen kalojen ystävä, harvoin pääsen liharuokiin asti, ei niin, että olisin syönyt itseni ähkyksi ennen sitä, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että harvoin on minulle mieluisassa muodossa olevaa lihaa. Olen liharuokien ystävä, mutta vähän kaihdan kokonaisia paisteja, pataruuat ovat enemmän makuuni. Jälkkäreitä otan harvoin ja on kyllä mielestäni ajateltukin niiden korkeaa kalorimäärää, leivonnaisethan ovat usein todella pienissä paloissa ja nekin saa halutessaan puolitetuksi, semmoiseksi yhdeksi suupalaksi. Kyllä arjessa saa ja pitää välillä olla juhlan tuntua, vaikka laivabuffeen muodossa, ei se ketään lihota, ainoa kritiikki multa on se, että voisihan sitä ruokaa ottaa lautaselle harkitusti, ettei menisi valtavia määriä hukkaan, kun ei jakseta syödä. Lisäähän voi hakea, ei se tosiaankaan lopu.