Björn Weckströmin kotona – kun taide menee ihon alle

Björn Weckströmin veistokset veivät jalat alta! Kuvataiteista veistokset ovat lähinnä sydäntäni. Veistoksissa on sellaista voimaa, jota en löydä maalauksista tai grafiikasta, valokuvissa voi joskus olla joku aavistus veistosten voimasta, mutta vain aavistus. Veistokset menevät ihoni alle tavalla, johon muut kuvataiteenlajit eivät pysty.

On vaikeaa kuvailla niitä tuntemuksia, joita koin, kun astuin sisään Björn ja Marja-Liisa Weckströmin kotiin. Seisoin keskellä suurta, valoisaa olohuonetta, jossa kiilsivät kultaisina Björn Weckströmin valtavat veistokset. Ihmishahmoja seisoi ikkunoiden äärellä, riippui katosta ja makasi lattialla. Itse taiteilija seisoi tämän kaiken keskellä ja kertoi omaa ja veistostensa tarinaa. Se oli mykistävä hetki. Osa puheesta väisti korvani, kun hengitin veistosten voimaa. Kun taide menee kokonaisvaltaisesti ihmisen sisään, ei voi tehdä muuta kuin heittäytyä ja antaa mennä, matkustaa toisiin maailmoihin ja sfääreihin. Ja niin minulle kävi tippaakaan liioittelematta.

Tulee mieleeni eräs tapaus, kun vuonna 1995 menin erääseen radion keskusteluohjelmaan ja muuan ohjelman vieraista kysyi minulta, pidänkö taiteesta. Tuijotin kysyjää epäuskoisena ja suoraan sanoen ajattelin, että hän on joko hullu tai pitää minua pilkkanaan. En voinut kuvitella, että maailmassa voisi olla olemassa ihminen, joka ei pitäisi taiteesta. Kysymys oli mielestäni absurdi. Vastasin jotain siihen tyyliin, että eihän tuollaista voi kysyä ja lopputuloksessa keskustelun vetäjä haukkui minut lihavaksi keski-ikäiseksi idiootiksi seuraavan päivän iltapäivälehdessä, jossa hänellä oli palsta. Olin silloin seitsemännellä kuulla raskaana.

Ehkä joku voi olla pitämättä taiteesta varsinaisesti, mutta todellisuudessa taidetta on kaikkialla ympärillämme, saattaa vain olla, ettei jokainen ymmärrä mikä kaikki on taidetta.

Veistokset tekee erityiseksi se, että niiden tekijällä täytyy olla kolmiulotteinen ymmärrys muodosta, kuten arkkitehdeilläkin. Haluaisin omistaa uniikkeja veistoksia sekä sisällä kotona että puutarhassa. Joku hullu uneni on että pihanurmella tammien, tulppaanien ja pionien keskellä seisoisi suuri veistos. Olisihan se jotain sanoin kuvaamattoman upeaa. Siinä istuisin terassilla ja joisin aamukahvia ja katsoisin sitä.

Mutta nyt seisoin siis Weckströmien olohuoneessa silmät ymmyrkäisinä ja tunsin koko kehollani olevani vaikuttavan taiteen keskellä. Se oli ihanaa.

Björn ja Marja-Liisa Weckströmin koti on suurella kauniilla merenrantatontilla Suvisaaristossa Espoossa. Ihmeteltyäni talon täydellistä sopivuutta upeille veistoksille, sain kuulla että talo on alkujaan rakennettu 50-luvulla ja se oli ollut vuosikausia tyhjillään silloisen omistajan riitaannuttua verottajan kanssa. Omistajan kuoltua Weckström oli ostanut talon ja laajentanut sitä suurella valoisalla olohuoneella, jonka lattiat ja katto rakennettiin kestämään veistosten paino ja jonka seinässä, hiukan kätkössä, on suuri ovi josta veistoksia voidaan siirtää ulos ja sisään.

Koko talo oli elämys. Sisällä veistokset ja ulkona kanervikko, varpukasvien matto ja siitä kohoavat hongat, joiden takana meri.

Olisi pitänyt äänittää kaikki kertomukset, koska todellakin korvien ohi valui paljon, mutta katsoessani taiteilijaa, kun hän kertoi töistään, mietin myös hänen ja veistosten yhdennäköisyyttä ja niinhän se on, että ateljeessa ei ole ollut elävää mallia vaan peili.

Hieno ja unohtumaton kokemus. Björn Weckströmin 85-vuotisnäyttelyn piti jo aueta Didrichsenin taidemuseossa, mutta koronan takia näyttely on siirretty myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Kun näyttely aukeaa, on kaikilla mahdollisuus kokea veistosten voima. Näyttelyssä tulee olemaan esillä myös Weckströmin suunnittelemia Lapponia-koruja yhteistyössä Kalevala Korun kanssa. Yksi uusi korusetti on jo julkistettu ja varmasti näyttelyssä on myös ikoninen Star Wars -elokuvasta tuttu prinsessa Leian kaulakoru Planetaariset laaksot.

Björn Weckströmhän oli ensin korutaiteilija. Hän kävi kultaseppäkoulun, jonka kisällintyö oli jo näyttö poikkeukellisesta luovuudesta ja materiaalien yhdistämisestä. Korujen, veistosten ja maalausten lisäksi hän on tehnyt upeita lasiveistoksia.

Taide vie ihmisen toisiin maailmoihin – just se on parasta! Kiitos!

Blogia saa mielellään jakaa.

Olisi kiva tavata myös somessa: Instagram @hannasumari ⎮ Linkedin ⎮FB ⎮FB-blogi⎮

Hanna