Kaupallinen yhteistyö: @kcitymarket
Kokkasin huippukokin suunnitteleman menun itse omassa keittiössämme, eikä se ollut yhtään vaikeaa. Olen aika fiiliksissä tästä. Kun ohjeet on hyvät ja selkeät ja raaka-aineet parhaat mahdolliset, saa syntymään annoksia, joissa on hiukan sitä ihanaa finesseä, joka antaa juhlaan erityisen ripauksen taikapölyä.
Testasin keittiömestari Mikko Kaukosen K-Citymarketille suunnittelemat reseptit, joiden taustalla on Bocuse d’Or kokkikilpailu.
Bocuse d’Or on heittämällä maailman arvostetuin kokkikilpailu. Kilpailu on nimetty ranskalaisen uuden keittiön legendan, keittiömestari Paul Bocusen mukaan. Jännittävään kilpailuun harjoitellaan kuukausia ja lopputulokset ovat sen mukaisia, huippumakuja, tekniikoita ja esillepanoja, joita ei muualla näe.
Suomen kisajoukkuetta on tukemassa K-Citymarket ja nyt maailman vaativimpaan kansainväliseen kokkikilpailuun Suomen edustajaksi valittu huippukokki Mikko Kaukonen on luonut upean juhlamenun valmistettavaksi kaikille omissa kotikeittiöissä.
Menu
⭐️
Maustepaahdettua siikaa
Siianmäti-piimäkastiketta
Mummonkurkkuja
⭐️
Härkätartaria
Metsäsienikastiketta
⭐️
Haudutettuja omenia
Suolakaramellia
Mascarponevaahoa
⭐️
Valmistin kaikki nämä kolme ruokalajia, joiden ohjeet siis löytyvät K-ruoka.fi –sivuilta, joten jokainen voi tehdä tämän itse kotonaan. menu toimii vaikka kokonaan uudenlaisena jouluateriana
Bocuse d’Or -kilpailussa halutaan tuoda esille suomalaisia laadukkaita raaka-aineita ja niitä on myös tässä menussa. Metsäsieniä, siikaa, siianmätiä ja piimää, katajanmarjoja ja kotimaisia omenia. Ihania raaka-aineita Suomesta.
Ryhdyin puuhaan – oman elämäni huippukokki!
Alkupalana on siis maustepaahdettua siikaa ja siianmäti-piimäkastiketta lisukkeena mummonkurkkuja.
Tässä kohdassa kaupan kalatiskin myyjän loistava palvelu auttoi lopputuloksen synnyssä ihan ratkaisevasti.
Cittarissa oli tarjolla jopa kolmenlaista siikaa. Suomessa kasvatettua siikaa, villiä suomalaista järvisiikaa ja valmiita siikafileitä. Koska tässä reseptissä siika paahdetaan pannulla ilman nahkaa, halusin kalaa, joka on napakkaa ja jossa on pienet syyt. Parasta tarkoitukseen oli villi järvisiika. Pyysin sen nahattomina fileinä ja niin sen myös sain. Kotiin jäi vain ruotojen poistaminen fileistä. Ne löytyvät helposti, kun kuljettaa vain sormea kevyesti pitkin suoraa ruotoriviä.
Kun kala on ruodoton, se pikagraavataan. Pikagraavauksessa fileet haudataan sokerisuolaseoksen alle puoleksi tunniksi. Aikaa ei kannata ylittää, ettei kalasta tule liian suolaista. Sitten suolat pois ja nopea huuhtelu veden alla.
Laitoin märät fileet pellavapyyhkeelle ja taputtelin ne aivan kuiviksi.
Sitten mausteisiin. Ohjeessa sanotaan, että jauha paahdetut mausteet maustemyllyssä tai murskaa humareessa, mutta ehkä kuitenkin käyttäisin hommaan terävää veistä. Kokeilin huhmarta, mutta siinä osa mausteista hienontuu todella hienoksi ja osa jää suuremmaksi murskaksi, kun taas veitsellä pilkkomalla lopputulos on tasaisempi. Hienonnettu mausteseos painellaan sitten fileen sille puolelle, jossa nahka on ollut.
Kun maustettu kala paahdetaan, kuumalle valurautapannulle laitetaan ensin suolaa, ettei kala tartu kiinni pannuun ja jotta kala saa herkullista paahdetun suolan makua. Tämä oli hyvä kikka! Mutta nopea saa olla. Vain säpäkkä 10-20 sekunnin paahto sille puolelle kalaa, jossa mausteet ovat ja siinä se. Jännitti kuinka onnistun, mutta hyvin pysyivät kalapalat kasassa.
Mummonkurkut olin tehnyt jo edellisenä päivänä jääkaappiin ja mädillä höystetty piimäkastike oli helppo valmistaa ja maistui ihanalta. Cittarissa oli yllättävän runsas valikoima siianmätejä, minä päädyin kotimaiseen, pakastettuun mätiin, joka olikin niin hyvää, ettei sitä tarvinnut lainkaan valuttaa.
Kala kastikkeineen ja kurkkuineen oli todella hyvää. Maustepippuri, fenkoli ja katajanmarjat paahdetun siian mausteina, eivät olisi ikinä juolahtaneet mieleenikään!
Tartarpihvi -herkkujen herkku
Tartarpihvi on suurta herkkuani, mutta en ole ikinä aikaisemmin syönyt sitä lämpimän kastikkeen kera. Tässä reseptissä tartarpihviin on yhdistetty kermainen metsäsienikastike. Lopputulos oli herkullinen ja vaivansa väärti.
Kun ostin lihan, kerroin mihin sitä tarvitsen ja kappas mitä teki myyjä – hän veisti minulle lihan valmiiksi ohuiksi viipaleiksi, joten minun tarvitsi kotona enää leikata se ohuiksi suikaleiksi ja sitten minikuutioiksi.
Reseptissä sanotaan että ”raaputa tartarliha terävällä veitsellä pieniksi paloiksi”. Jos lihan haluaa raaputtaa, täytyy olla erittäin terävä veitsi, jota luultavasti on teroitettava myös raaputuksen aikanakin, minusta pienenpienet kuutiot oli mukavampi idea. Kolmas tapa on jauhaa liha myllyssä.
Sienikastikkeeseen tulee ½ dl jauhoja, mutta en suosittele lisäämään niitä kerralla. Minä annoin mennä, vaikka epäröin ja soosista tuli ihan liian paksua. Sitä voi ohentaa toki kermalla tai vedellä, mutta luulen ettei se tarvitse lainkaan suurusta, kun käyttää ohjeen mukaisesti kuohukermaa. Varovaisuuttaa siis jauhojen kanssa. Niiden tarpeeseen vaikuttaa varmasti myös se, kuinka paljon nestettä sienissä on jäljellä, kun kerma lisätään.
Suolat ja pippurit sitten maun mukaan.
Haudutetut omenat – hienostunut jälkiruoka
Ihana resepti tämä! Ohjeessa käytetään kotimaisia kauniita pieniä omenia, joiden siemenkota kaiverretaan alakautta pois, ja niin omena jää kauniisti kokonaiseksi. Minä työnsi omppuun ensin omenaporan, mutta en omenan läpi. Sitten kaiversin hyvällä teräväkärkisellä pikkuveitsellä siemenkodan pois. Ja niin jäi omena kauniisti ehjäksi päältä.
Omenat kehotetaan hauduttamaan uunissa omenamehussa, mutta yhtä hyvin se käy liedellä. Minun Lobo-omenilleni 30 minuutin haudutus ei riittänyt, vaan aikaa meni kokonainen tunti. Joka tapauksessa omput kannattaa hauduttaa tarjoilua edeltävänä päivänä, koska ne jäähdytetään liemessään.
Aivan loistava idea on ostaa valmiiksi karamellisoitua säilykemaitoa ja maustaa se suolalla ja saada suolakaramellikastike maailman helpoimmalla tavalla. Suolaa lisäilin pikkuhiljaa maistellen omaan makuuni sopivaksi. (Sitä paitsi kinuskia on kiva maistella…!)
Loppufiilikset
Tämä todella on huippumenu ja oli todella hauskaa saada tehdä tällainen. Onhan se aika kova juttu, että vääntelin kotiköökissä itsensä Mikko Kaukosen luomaa Bocuse d’Or -kilpailun innoittamaa reseptiä. ja kaikki ainekset löytyivät niin helposti Cittarista ja on kivaa, kun tällaisia reseptejä julkaistaan meidän taviksien käyttöön. Mahti olo ja nälkäkin lähti! Parasta oli kuitenkin uusien asioiden oppiminen. Ohjeet olivat yksinkertaiset, mutta silti niissä oli mulle uusia asioita. Menu on juhlava ja sopii jouluun, uuteenvuoteen ja muihinkin juhlavampiin tilaisuuksiin. Kannattaa kokeilla!
Juhlavaa joulunaikaa hyvän ruuan parissa kaikille.
Tonttukokki Hanna
Blogia saa mielellään jakaa ja tavataanhan myös Instagramissa ja Facebookissa!