Ensin minun piti kirjoittaa appelsiinipuista, mutta oitis, kun otin eteeni tyhjän sivun ja kirjoitin ensimmäisen sanan tajusin, että minun on kirjoitettava kaikista puista. Rakastan puita ja rakastan puuta.
Jos ei olisi puita ei olisi tuulen huminaa koivuissa, saunavihtaa eikä juhannuskoivuja. Ei haavan lehtien havinaa, kun ne kesän lämpimässä tuulessa tärisevät oksissaan.
Mänty on ihana, koska sen pinnassa on lämmintä kaarnaa ja sen ylhäältä punertuva runko näyttää siltä, kuin aurinko paistaisi sateellakin.
Kuusi suojaa ja suhisee tuulessa, tuo joulun kotiin ja malttaa pysyä vihreänä talvellakin, kun kaikki on paljasta. Siperianpihtan runko on sileä ja neulaset niin pehmeät ja se tuoksu! Voiko olla ihanampaa kuin tuoksu joka pihtan neulasia hiertäessä tulee?
Tervalepällä on kauniit pienet kävyt, mutta lehtikuusen kävyt ovat kuin ruusunnuppuja ja sen ruskaväri on häikäisevän kirkkaan keltainen ja ihana kuin aurinko.
Tammi levittää oksansa vahvasti vaakasuoraan, sen lehdet ovat kiiltävät ja kestävät ja niitä voi käyttää koristeena, eivätkä ne väsy edes ilman vettä. Tammen ruskaväri ei ole näyttävä, vaan tasaisen ruskea, mutta tammi saa sen anteeksi, koska lehdet pysyvät niin tiukaan kiinni pitkälle syksyyn, että viimeiset lehdet putoavat usein vasta hangelle. Lisäksi tammi lahjoittaa eläimille terhonsa ja on kaunis sisustuspuu sekä huonekaluissa että lattioissa. Sen laajalle levittäytyvät oksat voivat olla aivan sammalen peitossa ja tammi näyttää viisaalta ja se onkin viisain varmasti viisain puu. Kun tammea halaa huolet kaikkoavat. Vaikka kaikki kaatuisi, tammi pysyy.
Vaahtera antaa mahlansa syötäväksi, sen lehdet varjostavat kesällä ja häikäisevät väreillään syksyllä. Keväällä vaahtera kukkii ennen lehtimistään maailman kauneimman vihreillä kukilla, joita voi syödä.
Pihlaja on yksi maailman kauneimmista puista – keväällä sen lehtisilmut ovat harmaanvihreät, suuret ja pehmeän pörröiset. Sen valkoiset kukat ilahduttavat seuraavaksi. Pihlajan ruskavärit on punaiset ja keltaiset ja lopuksi tulevat vielä punaisena hehkuvat marjat.
Hevoskastanjan kukat ovat kuin kynttilöitä ja kastanjapähkinät näyttävät ihanilta kransesissa, mutta ovat myrkyllisiä. Jalokastanjan pähkinöitä voi myös syödä, mutta jalokastanjat eivät kasva Suomessa. Puistolehmus on antanut nimensä vihreälle värisävylle – lehmuksenvihreä on erityisen kaunis vaalea vihreän sävy. Puistolehmukset ovat vanhoina onttoja ja niiden sisään voi mennä! Mikä ihana puu – suoja- ja piilopuu!
Ja sitten hedelmäpuut! Kuinka kauniita ovat omenapuut, kirsikkapuut ja appelsiinipuut! Ne ovat ihania jo kukkiessaan, mutta kun ne kantavat hedelmää, ne ovat vastustamattomia. Saarenmaalla kasvaa villejä omenapuita ja minusta ne ovat kuin ihmeitä! Että ne voivat olla olemassa. Villeinä! Niin kauniina kukkia keväällä!
Appelsiinipuut ovat kuitenkin ehkä ykkösiä. Ehkä siksi koska niitä näkee harvemmin. Mutta kun näen, en vain voi ymmärtää sen puun kauneutta. Niin pyöreä lehvästö ja ne ihanat oranssit pallot kiiltävien lehtien lomassa. Pikku auringot.

Puut ovat myös hyvin viisaita ja pitävät huolta toisistaan. Ne kunnioittavat vanhempia yksilöitä ja ymmärtävät paljon asioita. Luin siitä juuri hienon kirjan. Peter Wohlleben Puiden salattu elämä kertoo puista asioita jotka saavat ymmärtämään miksi metsässä on niin hyvä olla. Ne pitävät huolta jälkikasvustaan, varottavat myrkystä ja tuholaisista tosiaan ja ovat sosiaalisia keskenään. Erakko puu ei elä yhtä kauan kuin ryhmässä kasvavat. Puut syöttävät toisiaan juuriverkostojen avulla. Meillä ei ole enää paljonkaan aarniometsiä, vaan puupeltoja. Voi puut – kunpa saisitte kasvaa villeinä.
Ja varjot! Ilman puita ei olisi suloisia varjojen siimeksiä. Ja kuinka kaunnita ovatkaan puunrunkojen varjot nurmikentällä! Ihania!
Pihallani kasvaa monta tammea, vaahtera, pihlajia, omenapuita, tuomia, kuusia, siperianpihtoja ja yksi valtava mänty. Lempipuu niistä on tammi, toisena mänty kolmantena ikivanha kuusi, joka suojaa pohjoistuulelta, neljäntenä on vaahtera syysvärinsä ja keväisten kukkiensa vuoksi. Hedelmäpuista ykkösenä on appelsiinipuu, koska se on niin ihmeellisen kaunis juuri nyt.

Halaa puuta tänään!
Hanna
Pakko kommentoida koska minäkin Rakastan puita todella paljon.Ihana juttu taas.
Kiitos – puut <3
Hanna
Hevoskastanja on kaunis puu, mutta haluaisin korjata virheellisen, jopa vaarallisen tiedon: sen kastanjat eivät kyllä ole syötäviä! Meillä Suomessa ei syötäväksi kelpaava kastanja kasva.
Apua!
Totta, olinpa hölmö! Korjaan tekstin. Kiitos paljon Pippa!
Hanna
Puut <3 Minulle tuomi on rakas. Se kukinta…!!!!
Niin ja tuoksu!
Hanna