Säteilyä catwalkilla

Hip hei ystävät. Terveisiä junasta matkalla Kokkolasta kotiin. Lähdin reissuun torstaina yhden aikaan iltapäivällä ja nyt tämä perjantai-ilta kuluu leppoisasti junan keinahdellessa kotia kohti.

Olin Kokkolan Pukumiehessä torstaina juontamassa asiakasiltaa ja muotinäytöksen. Se oli hieno ilta. Erinomainen ja erityinen.

Olen tehnyt juontokeikkoja yli kaksikymmentä vuotta mutta eilinen ilta jää mieleen kyllä hyvin poikkeuksellisena. Pukumiehessä oli aivan valtavan positiivinen tunnelma ja tupa oli täynnä asiakkaita. Tiedättekö ne tilanteet ja paikat joissa on erityinen säteily? Sellainen hyvän olon ja ystävällisyyden ilmapiiri, joka tuntuu koko kehossa?

Aivan tapahtuman alussa eräs vanhempi tyylikäs rouva tuli silmät loistaen luokseni. Hän kertoi, että hänellä on minulle asiaa ja viesti toimitettavakseni. Hän otti laukustaan lahjan ja kertoi, että on odottanut 30-vuotta saadakseen ojentaa paketin sisarelleni Sikelle ja koska hän nyt tiesi minun tulevan kaupunkiin, hän oli tyttärensä kehotuksesta päättänyt tuoda lahjan minulle edelleen toimitettavaksi. Rouva oli työskennellyt Pukumiehessä vuodesta 1962 vuoteen 1987 ja oli tavannut Siken siellä joskus 70-luvulla ja hänestä Sikke on aivan ihana. Nyt matkalaukussani on tuo pieni sievä paketti Siken 81-vuotiaalta hurmaavalta ihailijailta. Paketin sisällöstä en tiedä mitään, koska rouva ei suostunut kertomaan sitä minulle. Yhteiseen kuvaan hän kuitenkin suostui.

Asiakasillan ohjelmaan kuului muotinäytös, jonka malleina toimi liikkeen työntekijöitä ja asiakkaita. Sekä naisia, että miehiä. Näytöksen oli koonnut Anne Silander, liikkeen  työntekijä, joka työskenetelee myös kukkakauppa Lindell Flowerissa. Tulos oli kerta kaikkiaan upea. Tuli niin mahtava olo sitä katsoessa. Pidin siitä, että omasta joukosta löytyy hyviä tekijöitä, joiden taitoa ja osaamista hyödynnetään. Liikkeen valikoimista oli saatu koottua kaikenikäisille ja kokoisille ihmisille nastoja juttuja. Trendikkäitä. Alle kaksikymppisten jutut toisessa päässä ja toisessa yli kahdeksankymppisten jutut. Ja sisääntuloja oli paljon! Ja sitten se fiilis. Tiedättekö, tämän näytöksen malleissa oli yksi aivan erityinen asia. Koska he eivät ole ammattimalleja, heillä ei myöskään ollut ammattimallien manööverejä, ei outoa catwalk-kävelytyyliä, ei hymyttömiä kasvoja eikä opeteltuja käännöksiä tai käsien asentoja. Heillä oli jotain muuta – säteily. Voi Luoja sitä säteilyn määrää! Sitä riitti koko myymälän joka sopukkaan. Mallit nauttivat esiintymisestä täysin siemauksin. Heille oli valittu monen monta ihanaa asukokonaisuutta kullekin ja he olivat itse meikanneet itsensä. Näki että heistä oli ihanaa kävellä esiintymislavalla musiikin soidessa, niissä oikeasti ihanissa vaatteissa ja nauttia esiintymisestä ja elämästä ja tähtihetkestä. He olivat kaikki niin kauniita. Olin ihan tohkeissani, kuten olen edelleenkin.

Koska näytöksen oli koonnut nykyinen kukkakauppias, hän oli myös ottanut kukat näytökseen mukaan. Kolme upeaa kimppua arvottiin illan päätteeksi asiakkaiden kesken.

Juttelin illan aikana useiden asiakkaiden kanssa, joidenkin kanssa pitempäänkin. Valittiin asuja häihin ja töihin ja etsittiin sopivia värejä ja muotoja. Ihmettelin ääneen tilaisuuden loistavaa tunnelmaa ja sain vastauksen, että tämä on pieni kylä. Kaikki tuntevat toisensa.

Ehkä on niin, en tiedä. Mutta jotain hyvin poikkeuksellista siellä oli ilmassa, joka jäi minuun. Tykkään siitä. Tähtipölystä. Onnesta. Ilosta. Lämmöstä. Kaiken kauneudesta.

Illalla hotellihuoneessa suihkutin iholleni hienoa 100%:sta arganöljyä pienestä pullosta, jonka eräs asiaks spontaanisti antoi käteeni keskustelumme päätteeksi. Ihmeellinen öljy – se imeytyi ihoon heti, eikä tuoksunut miltään.

Seuraava päivä oli omistettu pienille stailausnäytöksille. Upeita kokkolalalisia oli hauskaa haastatella ja esitellä yleisölle. Kaikken parasta koko tapahtumassa oli into ja tekemisen ylpeys. Lopputulokset olivat hienoja, mutta se mikä teki suuremman vaikutuksen, oli työn ilo.

Kiitos Kokkola – ilon kaupunki!

♡

Hanna