Melkein koko loma vierähti kampaajalla

Kaupallinen yhteistyö: Eckerö-Line

Joku sanoi kerran Tallinnassa, että täällä on niin nastaa. Ihan kun olis ulkomailla! No kaikki ymmärtävät, että Tallinna ON ulkomailla, mutta lauseeseen sisältyy oikeastaan toinen ajatus, kuin mitä sanat kertovat. Se tarkoittaa sitä fiilistä, mikä tulee, kun istuu laivan loungessa ja arki jää taakse. Loma alkaa jo kun astuu laivaan. Tallinnan reissu Eckeröllä maksaa parhaimmillaan 10€ ja kun napaa vapaapäivän keskelle viikkoa se uudistaa ihmistä kumman kivasti.

Me lähdettiin Pirjon kanssa risteilemään viime tiistaina. Se oli synttärilahjareissu, jonka olin luvannut hänelle jo iäisyys sitten, kun hän juhli tasavuosia. Keskellä viikkoa napattu vapaapäivä oli hyvä idea. Missään ei ollut ruuhkaa ja voiko olla hauskempaa työviikkoa, kuin sellainen johon sisältyy lomamatka.

Söimme mukavasti aamiaisen m/s Finlandian loungessa jossa on raikas ja laadukas buffet-aamiainen. Kokosin myslistä, jugurtista ja marjoista ihanan bowlin ja söin myös crossantteja, juustoja ja frittataa (uunimunakas) cappuccinon kanssa. Siis herkuttelimme ja puhuimme kerrankin ilman kiirettä kaikesta maan ja taivaan välillä, ilman että kukaan häiritsi. Laivan kauppoihin päätimme mennä paluumatkalla. Mutta vähältä piti, että paluumatka olisi siirtynyt…

Jossain vaiheessa aloin tuijottaa Pirjon hiuksia ja lopulta kysyin, että kuule, kuka sun hiukset värjää? Pirjo heläyttää parhaan naurunsa ja kertoo tekevänsä sen itse. Ja minä vastaan rakkaudella, että huomaan sen. Sitten naurettiin yhdessä.

No siis Pirjolla on paksut kauniit hiukset, jotka olivat pikkuhiljaa värjääntyneet turhan mustiksi. Lisäksi ne oli kietaistu (ihan turhaan) ponnarille. Kontrasti vaalean ihon ja tummien hiusten välillä oli hiukan (erittäin) raaka. Niinpä sanoin, että kuule, meidän reissusta tulee kampaajareissu! Ja Pirjo oli heti mukana, eli asia oli päätetty saman tien.

Mutta mistä aika kampaajalle? Laitoin vähän kyselyitä ja sain paikallista tietoa. Suositus oli Ilusalong Fahle. Asia selvä, varasin Pirjolle ajan iltapäiväksi oitis, kun Finlandia kiinnittyi satamalaituriin ja puhelimet toimivat moitteetta.

Sitten hyppäsimme taksiin ja lähdimme tutustumaan Telliskiven ja Kalamajan alueeseen. (Taksimatka maksoi 5€)

Kahlasimme läpi ihania kauppoja ja ihailimme komeita autoja. Juuri kun pääsin sanomasta, että katso kun on törkeän hieno Jeeppi tuossakin, niin Jeepin ikkuna aukeaa ja kuuluu huuto MOI HANNA! Hahahha! Pieni on maailma. Vanha tuttuni siinä kertoi olevansa leivän haku matkalla. Tieto olikin ihan kultaa, koska sain kuulla, että laajasti hehkuttamaani Muhun limppua leivotaan myös Telliskivessä. Niinpä juoksimme mekin tuliaisiksi leipää ostamaan.

Söimme lounaan F-hooneessa, jonka ruoka tai palvelu ei ole pettänyt kertaakaan ja sen tunnelma on niin kivan rento. Saimme vieläpä ikkunapöydän, jossa olen aina halunnut istua. Tilasimme lohta ja grillattua avocadoa hijiki-edamame salaatin kanssa. (Hijiki on merilevää ja edamame papuja) Kala oli pinnalta rapea ja sisältä mehevä ja lautasen muut maut ja värit olivat just nappiin.

Kampaamo on tasan toisella puolella Tallinnaa ja meinasi tulla kiire. Takseja ei näkynyt missään. Juoksin sisään meksikolaiseen La Tabla -ravintolaan ja pyysin apua, jota ystävällinen henkilökunta oitis antoikin. Tilattiin meille taksi ja samalla näin hauskan ravintolan ensikertaa sisältä. Sinne suuntaan seuraavalla kerralla.

Fahler ilusalong oli ihana. Ihanasti sisustettu ja loistava tunnelma. Pirjon hiuksiin syventyi Katrin, joka sanoi heti, että värinpoisto on huonompi idea kuin raidat ja tyviväri. Siihen siis ryhdyttiin. Minä hengailin kampaamossa ja kävin naapurin hienossa ravintolassa kahvilla, kävin vähän kävelyllä ja sittenhän Pirjo olikin valmis. Ja WAU mitkä hiukset! Niin kauniit ja ihanat. Raidat, tyviväri, pesu, värihuuhtelu ja latvojen tasoitus maksoi 70€ (mieluiten käteisellä, koska kampaajat työskentelevät omaan laskuunsa) Pirjo päättikin, että jatkossa hän tekee rentouttavia päiväristeilyjä Tallinnaan useasti ja varaa Katrinilta ajan.

Meillä oli kuitenkin edessämme vielä pieni seikkailu. Laivan lähtöön oli n. 40 min ja katsoin navigaattorista, että satamaan kävelee puolessa tunnissa. Otimme pari kuvaa hiuksista ja lähdimme ripeästi matkaan. No siinä kävi sitten niin, että olimme sataman väärällä laidalla ja pystyimme melkein koskettamaan m/s Finlandia kylkeä, mutta välissämme oli satama-allas. Aikaa oli jäljellä neljä minuuttia. TUSKA. Ei toivoakaan ehtiä. Näin edessämme muhkean hienon Mersun ja ryntäsin kysymään sen kuljettajalta, voisimmeko saada kyydin laivaan. Hypätkää kyytiin! Ja niin hauska nuori pariskunta, jossa miehellä oli suuri lierihattu ja vaalea polkkatukka ja naisella musta piukka nahkarotsi, joka oli täynnä piikkiniittejä, ajoivat meidät terminaalin viereen upealla autollaan. Nainen ajoi, kuin rallikuski ja mies kysyi maksammeko sakot – no siinä vaiheessa olisimme luvanneet vaikka kuun taivaalta. Sakkoja ei tullut, annoimme tytölle vitosen ja ehdimme juuri ja juuri laivaan hien valuessa noroina pitkin selkärankaa.

Toivuimme tovin loungessa ja kokosimme sen buffetista ihanat kanasalaatit ja sitten lähdimme ostoksille. Koska kyseessä oli kauneusmatka (myös kuntomatka, koska pikakävely laivalle pikku paniikissa oli selkeästi kuntoilua), ostin kasvonaamioita. Loppumatka meni taas maailmaa parantaessa ja seuraavan päivän työpäivä tuntui kepeältä, olinhan ollut ulkomaan lomalla ystävän kanssa!

Kiitos Pirjo – hauskaa oli!