Tanssii tähtien kanssa -studio on suoraan unelmistani. Se on kuin astuisi suoraan keskelle tähtitaivasta korkealla avaruudessa. Siihen kuvaan sisältyy yksi unelmani, joka on nähdä maapallo avaruudesta, tähtien keskeltä.
Disneyn piirretyssä elokuvassa Alddin ja taikalamppu on kohtaus jossa Jasmine lentää taikamatolla prinssinsä kanssa. Kun tanssin wienervalssia keskellä tuon studion taianomaista tunnelmaa, tunsin lentäväni taikamatolla keskellä unelmaani. Se oli ihanaa, ihmeellistä ja upeaa. Olihan jo se ihmeellistä, että olin siellä ja tanssin.
Taikamatto mätkähti tantereeseen tanakasti tuomarien pöydän äärellä ja maton alle jäi toviksi onni, ilo ja ihmeellisyys. Hämmennyin – en ollutkaan siis liitänyt. Mietin, että miten tämä nyt näin meni.
Sunnuntai on kovin erilainen päivä, kuin miltä lopputulos TV:ssä näyttää ja niin sen kuuluukin olla. Viihteen tekemisen ei kuuluu näkyä katsomoihin, sinne kuuluu näkyä vain lopputulos.
Osalla tähtipareista aamu alkaa kymmeneltä. Minun ja Samin piti olla studiolla 12.45 jolloin ensimmäinen etappi oli kampaajan tuoli. Hiukset föönattiin, kiharrettiin ja hiuksia lisättiin (minulle – ei Samille!) sitten oli vuorossa maski ja sieltä suoraan ensimmäiseen harjoitukseen. Harjoituksia oli koko päivän. Vaatteita vaihdettiin edestakaisin ja välillä piti syödäkin nopeasti. (Syöminen on hankalaa, ruoka ei maistu, mutta nälkä ja energian puute saa aikaan päänsärkyä)
Yhtään taukoa ei ole. Koko ajan mennään ja tehdään ja vauhdilla. Jos pysähdyt, hiuksiisi laitetaan lakkaa tai nenälle puuteria. Se on hyvä, ei ehdi ajatella turhia.
Kuulemma hienon näköinen ohjelman alku oli minulle vähän mahdoton paikka. (En ole nähnyt ohjelmaa itse) Koska opin hitaasti askeleita ja koreografioita sen pänttääminen yhtäkkiä ei onnistunut ja siinä kohtauksessa mukana olo oli äärimmäisen piinallista. Harmittaa etten osaa vaan nauraa ja antaa mennä. Häpeä istuu liian tiukassa.
Lopulta ollaan kenraalissa ja se menee jotenkuten. Mielestäni huonommin, kuin torstain studioharjoituksissa, mutta saan viestiä, että se menikin paremmin. Tuntuu kivalta.
Lopulta on h-hetki. En tiedä jännittäväni, tanssi menee osapuilleen niin kuin sen pitääkin ja alan nauttia, liidän siellä tähdissä ja tunnen että onnistun. Ja silloin unohdankin missä mennään ja pumps teen virheen. Jatkamme kuitenkin ja tanssi menee hyvin. Lopun hyppy Samin syliin onnistuu mielestäni paremmin kuin koskaan ja tanssi on ohi. Tein sen! Kumarrus ja tuomareiden eteen.
Yllätyn arvioista. Luulin että tanssi oli hieno. Se oli huono. Sitten numerot. Ne eivät oikeastaan tuntuneet enää miltään. Sanat tuntuivat enemmän koska ne olivat ristiriidassa siihen miltä tanssi tuntui itsestäni. Tulin tosi surulliseksi.
Lähetyksen jälkeen tanssimme keskellä lattiaa ja olin jälleen epämukavuusaleen ytimessä, kun ei ole oikeasti koskaan tanssinut se on vaikeaa. Uskookohan kukaan, etten oikeasti ole tanssinut? Mutta niin se on. Ei siihen ole varsinaisesti mitään syytä. En ole koskaan viihtynyt ravintoloissa ja vastaavissa, ei ole tullut vaan tanssittua.
Kun kaikki oli ohi, alkoi tietysti itkettää ja se sitten on rasittavaa, kun en saa sitä hanaa millään kiinni. Tunteita ryöppyää valavina aaltoina ja jokainen myötätunnon ilmaus vain lisää loputonta hyökyä. Halusin vain juosta pois tai piiloutua johonkin pimeään nurkkaan. Ja niin teinkin. Luikin tieheni takaovesta, istuin autooni ja ajoin syrjäiselle tienpätkälle ja laitoin musiikin soimaan. Istuin siinä ja hengitin. Aloin lukea saamiani viestejä. Niitä oli valtava määrä. Ihania viestejä. Ihanilta ihmisiltä. Yllättäviltä tahoilta. Lopulta näin kuvan, jonka FB-ystäväni oli ottanut Tv-ruudulta. Kuvassa on se tunne, mitä tunsin tanssiessani. Tajuan tärkeimmän asian. Olen juuri saanut toteuttaa unelmani, tanssia tähtien keskellä, liitää leijua ja nauttia. Se TUNTUI ihanalta. Ja oli ihanaa. Pistin itseni likoon sataprosenttisesti, opettelin uuden taidon ja näytin sen suorassa lähetyksessä. Surut nurkkaan ja muiden mukaan loppubileisiin! Nousin autosta, avasin takaluukun ja kaivoin kassistani Gefilus tehoshotin join sen ja nauroin. Kuka juo piimää pimeällä kujalla tekoripsissä, tukka täynnä lisäkiharoita? Hyppäsin autoon ja lähdin bileisiin. Hauskaa oli.
Nyt täytyisi jättää koko juttu taakse ja alkaa uuden tanssin opettelu, kuin eilistä ei olisikaan. En edes yritä väittää, että se olisi helppoa, mutta niin sen pitäisi mennä. Lisäksi olen nähnyt harjoituksissa kuvatut videot valssistani ja tiedän, että se miltä tanssi minusta tuntui, ei todellakaan ole se miltä se näytti. Mutta sille en voi mitään.
Jos haluat lukea jatkossakin juttuja ohjelmasta, käykää äänestämässä Samia ja minua jatkoon soittamalla numeroon 0700 79 010 (puhelun hinta 1€+pvm) tai lähetä 10 tekstiviestillä numeroon 17225. (viestin hinta 1€).
Nettiäänen voi antaa täältä
Cha cha chaata uuteen viikkoon kaikille!
Hanna
Hei Hanna,
Aivan mahtavaa, että olet rohjennut heittäytyä mukaan tähän leikkiin. Toki leikkiä se ei ole tekijöille, niin paljon aikaa, vaivaa ja panostamista tämä varmasti vaatii.
Mutta kun sitä lopulta ajattelee edes vähän leikkinäkin, saa varmasti myös sen leikin ilon mukaansa.
Olit mielestäni upean rohkea Nainen ja kaunis!!!!
Tsemppiä ja positiivista energiaa tulevaan viikkoon.
T. Mymmelinmamma
Olit kuin sadun prinsessa tanssiaispuvussasi ja Sami prinssisi. Nauti vaan vapaasti, olit aivan ihana. Kiitos rohkeudesta jolla lähdit ohjelmaan, ei ole helppoa opetella fyysisesti rankkaa lajia jossa on omat sääntönsä. Tsemppiä kovasti ensi viikolle!
Hanna, ethän luovuta. Suurin voitto saavutetaan omasta itsestä. Tsemppiä!
Et ehkä saanut parhaita pisteitä teknisestä suorituksesta, mutta sympatiapisteitä sait sitäkin enemmän! Nauti joka hetkestä, saat kokea nyt jotain ainutlaatuista, jota voit ylpydellä muistella myöhemmin!
En nähnyt tanssiasi mutta kertomuksesi sai minut lukeman blogisi ja katsomaan tanssinne.
Voin samaistua tuohon ”pakoon juoksun” tunteeseen. Se häpeä on musertava ja hallitseva tunne, mutta hienosti kertomasi mukaan käsittelit sen. Et antanut sen hallita sinua,eikä pilata loppu-iltaa. Olet ihailtavan aito ihminen ❤
Hei!
Ihan valtavan upeaa että lähdit kisaan vaikka tanssista ei ole kokemusta! Se on kunnioitettavaa ja ihailtavaa! Juuri siksi tykkäämmekin katsoa tätä ohjelmaa: osanottajat oppivat, kasvavat ja kehittyvät kun ohjelma kulkee eteenpäin. Teidän harkkoja ja kommelluksia on hauska katsoa! Ja tietenkin sitä sunnuntain showta!
Jatka samaan malliin ja pidä lippu korkealla! Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön! Ja huumorilla eteenpäin!
Jos yhden vinkin voisi antaa: asusi ei osunut kohdilleen, siitä puvustajille pyyhkeitä! Pyydä upeaa, sinulle sopivaa säihkyvää asua. Muutkin naiset puettiin upeiksi, seksikkäiksi. Erittäin tärkeä elementti kokonaiskuvaan!
Tsemppiä matkaan!
Menestystä jatkoon,perinteinen valssi olisi ollut pyörähdyksineen parempi vaihtoehto,kun et ole aikaisemmin tanssinut.Koreografia oli kuin ammattitanssijalle tehty.
Kai tiesit mihin lähdit. Täällä et voi päsmäröidä, olet yksi muiden joukossa. Tuomari tuomaroi Sinun niin kuin kymmenen muunkin kohdalla aivan oikein, ovathan he ammattilaisia. Tämä ei ole suomen kaunein koti -ohjelma! Täällä tanssitaan kukin omilla lahjoillaan, niin Sinäkin. Ammattilaiset kehiin kaikissa ohjelmissa!!!
Hei Hanna,
Olet upea, rohkea aikuinen nainen. Täys kymppi, että olet uskaltautunut mukaan kisaan.
Kukaan meistä ei ole seppä syntyessään…ja jos tiput ensimmäisenä, ei silläkään ole väliä—olet silti ylittänyt itsesi…etkä ainakaan kadu myöhemmin ettet lähtenyt mukaan. Olen hengessä mukana tanssimatkasi loppuun asti. Sinulla on täysi syy olla ylpeä itsestäsi, muista se !
Kaikkea hyvää alkaneeseen viikkoosi.
terveisin Päivi
klo 9.15 lähettänyt Päivi ei ole sama kuin klo 9.25 lähettäjä Päivi……ihan vaan pieni tarkennus
Minä taas en ole viitsinyt enää pariin vuoteen katsoa koko ohjelmaa, niin tökkii aina samat Helena, Jorma ja Jukka! Ihan kuin Suomessa ei olisi muita tanssin ammattilaisia arvioimaan amatöörien suorituksia. Myös iänikuiset Pimiä ja Leppilampi ärsyttävät. Mutta tykkään Hanna lukea blogiasi (joka on usein suorastaan hengästyttävä), joten tsemppiä sinulle!
Minusta se, joka uskaltautuu edes tuommoiseen ohjelmaan, on jo voittaja. Katson ja kuuntelen sinua mielelläni Suomen kaunein koti -ohjelmassa. Tsemppiä tanssiohjelmaan, ihan varmasti petraat jatkossa.
En ole tanssiasi nähnyt, mutta tuohon mielensä pahoittamiseen kommentti. Suomen kaunein koti- ohjelmassa tyrmäät ihmisten unelmat ja kauneuskäsitykset välillä rumin sanoin: ” Tästä näkee että, tää on vähällä rahalla tehty” ym. Ja vain valkoiset mauttomat ja mausteettomat kodit saavat sinut innostumaan.
Pilkka voi osua joskus omaan nilkkaan..
Hei Nemppu,
Kiitos kommentistasi. Toivon etten tyrmää kenenkään unelmiaja että tuomarointini on asiallista. Kaikki kodit, joissa vierailemme, ovat kauniita. Jo se että on ohjelmassa mukana kertoo siitä.
Tästä näkee, että on vähällä rahalla tehty, on yksinomaan kiittävä kommentti.
ns valkoiset kodit saavat minut harvoin innostumaan, suosikkejani ovat persoonalliset kodit, eivät kliiniset. Joskus kliininekin on upea.
En myöskään arvostele TTKn tuomareita, vaan omaa tanssiani ja kerron tunteistani. Ehkä ilahduit surullisesta mielestäni. Se on ihan ok, pääasia että sinulla on hyvä mieli
Iloa päivään
Hanna Sumari
Minua hieman yllättää se millaisena kuulijat tuntuvat kuulleen Hannan arviot Suomen kaunein koti-ohjelmassa. Itse olen tulkinnut tämän ”vähällä rahalla” tekemisen mieluummin positiiviseksi kommentiksi kuin moitteeksi. Toteamukseksi siitä, että aina ei tarvitse isolla rahalla luoda kaunista ja kotoisaa.
Hannan kommentit yllä puolestaan minulle kertovat ristiriidasta omien tuntemusten ja tuomariarvioiden välillä, hän ei moiti tuomarien työskentelyä. Kuten ei varmaan kukaan oman kotinsa esille laittavakaan. Tuomariarviothan ovat puhtaasti mielipiteitä ja arvioita esille asetetusta kohteesta, kodista tai tanssista, vailla pilkan hiventäkään.
Hei Mymmelinmamma,
Mukavaa, että lue minua oikein <3
Kiitos
Hanna
Tanssi voi tuntua itsestä hyvältä mutta valitettavasti se ei näyttänyt siltä. Jos mukaan lähtee, täytyy kestää myös arviointi. Olit vaan jotenkin tönkön näköinen ja Sami pelasti tanssin. Olen seurannut ohjelmaa vuosikaudet ja tuntuu, että miesoppilaat ottavat arvioinnit huumorilla vastaan. On ollut Kanki Kaikkosta, Risto-Matti käsiheilutuksineen ym.
Et kai vertaa itseäsi nuorempiin tanssijoihin? Tietenkin heiltä löytyy notkeutta ja sähäkkyyttä enemmän ja varmaan voittaja on joku heistä. Vartalossasi ei ole mitään moitittavaa, olet upea nainen ikäiseksesi ja tuomarit kommentoivat aina vain tanssia kuten pitääkin.
Tsemppiä jatkoon ja huumoria mukaan.
Kiitos Hanna! Tunnekokemuksesi innosti minua pohtimaan, miksi oman ilmaisun näyttäminen on meille usein niin vaikeaa?
http://www.viisaselama.fi/oman-ilmaisun-nayttaminen-hurjan-vaikeaa/
Hieno analyysi ja kirjoitus. Olet ytimessä!
Hanna
Mukava kuulla, kiitos! Alli-kirjoituksesi on myös todella osuva! Aikuinen nainen saa näyttää aikuiselta 🙂