Olen aamuvirkku ja rakastan aamuja. Rakastan omaa aikaa, hiljaisuutta, auringon nousuja ja olen aamuisin täynnä energiaa. Saan paljon aikaan aamuvarhaisella ja teen silloin kaikkein vaikeimmat ja ikävimmät työni.
Viime viikolla olin puhumassa ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin kanssa aamiaisen tärkeydestä. Lejoksen järjestämässä tilaisuudessa sain vahvistuksen sille, minkä olen itse omassa elämässäni huomannut: Kun syö aamupalan ja lounaan, eli aamupäiväpainotteisesti, ei ravaa iltaisin jääkaapilla. Makustamon POP-UP aamiasbaari on auki Elisa Kulmassa vielä torsaina ja perjantaina 18.1-19.1. klo 7.30-9.45 Käy syömässä siellä ilmainen aamiainen ja kuuntelemassa luento. (Sadalla ensimmäiselle tarjolla tuorepuuro, smoothie, focaccia, suklainen suupala, Vitamin Well –juoma, kahvi, tee)
Luennoitsijoina torstaina klo 8.15 ja 9.15 valmentaja Kirsti Vaulamo, aiheena aamupalan, ravinnon ja liikunnan merkitys hyvinvointiin. Perjantaina 8.15 ruokakirjailija Prisca Leclerc opettaa valmistaman täydellistä granolaa ja klo 9.15 lääkäri Emilia Vuorisalmi opastaa, miten rakkaushormonit saa käyntiin heti aamiaisella. Lisätietoja saat täältä.
Omassa elämässäni osa aamiaisen ihanuudesta liittyy siihen tunnelmaan, jossa sen nautin. Hiljaisuus ja kiireettömyys – minulla on harvoin kiire aamulla, koska herään niin varhain. Enkä jätä aamiaista syömättä mistään hinnasta. Voin valmistaa aamiaisen myös koko perheelleni ja syödä sen vasta, kun kaikki ovat heränneet ja niin se usein onkin. Meillä yhteinen ateria on harvoin päivällinen, mutta aamiaisen syömme joka aamu yhdessä. Se on ihanaa. Päivää alkaa niin hyvin yhteisestä hetkestä.
Minun syömiseni historia on monen moinen ja kovin kirjava. Olen laihduttanut ja tuskaillut painoni kanssa aina. Sain sen huolen lahjaksi äidiltäni. Mutta vain kerran olen erehtynyt jojoilemaan painoni kanssa. Loukkasin tapaturmaisesti polveni, enkä voinut harrastaa pitkään aikaan liikuntaa ja lohduttelin itseäni ruualla. Sitten tuli se päivä, kun vedin ylleni yhden ihanan mekon kaapistani. Peilistä katsoi berliininmakkara nakin kuoressa. Laihdutin itseni nopeasti hiilarittomalla dieetillä. Se oli tosi helppoa ja todella nopeaa. Söin vain lihaa, kanaa tai kalaa ja kasviksia ja niitäkin vain joka toinen päivä. Loputtomastihan sellaista ei jaksa kukaan ja tietysti lihoin takaisin. Mahtavaa. Siinähän käy niin, että lihakset lähtevät laihduttaessa ja lihoessa vähäistenkin lihasten sijaan kroppaan liimaantuu roppakaupalla rasvaa.
Kun olin lihonut takaisin, tutustuin muutamien sattumusten kautta treenimuotoon nimeltä Fustra. Treeniohjelman lisäksi sain ruokaohjelman. Ohjaaja pyysi minua kirjoittamaan kahden viikon ajan ruokapäiväkirjaa. Aamiaisen lisäksi se sisälsi joka ikinen päivä jonkun herkkuleivonnaisen, monesti lounas jäi syömättä mutta illalla ruoka maistui.
Personal trainer sanoi, että syöt aivan liian vähän. Olin hämmentynyt ja vielä enemmän hämmennyin, kun sain uuden ruokaohjelman. Ensinnäkin siinä oli aamiainen, joka oli niin iso, että tehtyäni sen ensikerran, otin siitä kuvan, lähetin sen PT:lle ja kysyin, luuletko tosiaan, että kykenen syömään tämän kaiken? Vastaus oli simppelisti – kyllä.
Aamiainen sisälsi 2 dl kaurapuuroa marjojen kanssa, saman verran raejuustoa ja mansikoita, kaksi näkkäriä, joiden päällä oli kalkkunaa ja paprikaa. Lisäksi kupillinen kahvia ja vettä.
Se on ollut nyt perusaamiaiseni vuodesta 2013 enkä ole kyllästynyt. Voin olla teistä hullu ja ehkä olenkin, mutta energinen hullu (joka on ehkä vielä pahempaa!)
Mitä tämä aamiainen sitten sai aikaan?
Se ja säännöllinen ruokarytmi, joka tapauksessani tarkoittaa ruokailua 3-4 tunnin välein on vienyt makeanhimon kokonaan. En myöskään ravaa iltaisin jääkaapilla ja syö kaikkea minkä saan kiinni. Ruokavalioon kuuluu myös roppakaupalla herkullisia vihanneksia joka ikisellä aterialla. Mutta parasta on aamiainen. Välillä varioin sitä nykyään, mutta se sisältää yleensä samat ainekset, ainoastaan eri tavalla yhteen nivottuina, kuten pannupuurossa on tehty. Syön myös mielelläni kaurabanaanilettuja jugurtin ja marjojen kanssa. Pannupuuroon ihastui myös suloinen Kriselda, joka oli vieraana tilaisuudessa.
Kuinka aamupalan syöminen voisi onnistua niiltä, jotka vihaavat ajatustakin aamulla syömisestä? No minusta se menee niin, että alkaa ensin noudattaa säännöllistä ruokarytmiä. Sitten siinä vaan käy niin, että aamulla onkin yhtäkkiä nälkä. Aamiaista voi alkaa myös syödä pikkuhiljaa ja aloittaa vaikka laihalla smoothiella ja ottaa sen täyden aamiaisen mukaan töihin ja syödä sen siellä, kun on ensin kunnolla herännyt.
Monilla on aamuisin kiire. Silloin toimii ennakointi. Tee tuorepuuro valmiiksi jääkaappiin. Sen voi syödä, vaikka metrossa. Kaurahiutaleisiin sekoitetaan omenamehua, pähkinöitä, rusinoita ja raastettua omenaa ja sekaan vielä jugurttia – siinä se on. Tosi helppoa ja todella hyvää.
Hyviä huomenia kaikille
❤️
Hanna