Olen lukenut nyt sata ja yksi kirjoitusta, jotka ovat lohdutonta tuskaa täynnä, koska Stockan herkku on myyty S-ryhmälle. Olen myös lukenut sata ja yksi kirjoitusta siitä, kuinka huono Stockmann on nykyään siinä, tässä ja tuossa. Onhan tämä nyt aika hupaisaa kaiken kaikkiaan.
En käy juurikaan Stockan Herkussa, koska se on kaukana kodistani, mutta olen käyttänyt sitä muutamissa kriisitilanteissa vuosien varrella ja saanut aina ensiluokkaista palvelua. Kuten myös äitini, joka tarjosi kerran syntymäpäivillään huhtikuussa vain samppanjaa ja mansikoita. Mansikoista osa oli homeessa, äiti soitti Stockalle ja valitti. Alta aikayksikön uudet mansikat toimitettiin äidille Lauttasaareen. Tämä on palvelua viimeisen päälle, vaikka miinuksen kautta.
Mutta mistä johtuu tämä itku ja poru? Miksi ihmiset valittavat jo valmiiksi, ennen kuin ollaan edes nähty kuinka uusi omistaja ottaa homman haltuunsa?
Kun myynti varmistui, ihmiset olivat tyrmistyneitä. valitettiin että hyllystä puuttui jotakin. Voin hyvin kuvitella, että omistajan vaihtuessa niin saattaa käydä. Onko se todella kriisin paikka? Kerran taksikuljettaja kertoi minulle keksihyllyindeksistä. Hänestä kaikki oli varmasti hyvin niin kauan, kun keksejä riittää kymmenen metrin hyllyn verran.
Rakastan sanaparia ’entäs jos’. Entäs jos siitä tuleekin parempi! Entäs jos siitä tuleekin yhtä hyvä? Entäs jos annettaisiin mahdollisuus?
Katsoin dokumenttia Englannin hovista ja arvatkaa mitä? Buckingham Palacessa kuningatar Elisabet tarjoaa vierailleen Tescon samppanjaa. Ja S-ryhmä tuo Suomeen Tescon gourmet-herkkuja. Entäs jos Stockan herkusta tulee suorastaan kuninkaallinen ruokakauppa.
S-ryhmän niskaan kaatuu murhe asiasta, jos toisestakin. Kun tavaratalon katutasossa ei enää myydä leipää, ovat maailman kirjat sekaisin. S-ryhmä mokoma ei ostanut myyntipaikkoja muualta kuin varsinaisen Herkun asuinsijoilta. On mentävä -2 kerrokseen jonottelemaan. Entäs jos Stockmann ei myynyt S-ryhmälle muuta, kuin varsinaisen Herkun?
Kaikki haluavat, että Stockmann pysyy ja säilyy, koska se on aina ollut ja meillä kaikilla on sieltä hyviä muistoja ja hienoja kokemuksia. Kuinka tärkeää on ollut antaa joululahjat juuri Stockan paperiin käärittynä, vaikka se ei juuri joulupaperia ole muistuttanutkaan, koska se oli hienoa. Kuinka muinaiset hissitytöt valkeissa hansikkaissaan pyörittivät hissien vipuja ja kuinka Stockalla sai vaihdettua kaikki virheostokset, vaikka ne olisi oikeasti ostettu mistä hyvänsä. Kuinka Stockan jouluikkunan alla värjöteltiin jokaisena lapsuuden jouluna ja ihmeteltiin liikkuvia hahmoja. Ja kuinka Stockalla sai otettua kuvan, jossa lapsi istui joulupukin sylissä. Kuinka Stockan kosmetiikkamyyjät ovat kuin missikilpailuista ja näitä kaunokaisia käytiin ihailemassa ympäri Suomen. Stockan mainoksessa laulettiin: Stockmann, täältä saa mitä tahansa, Stockmann täällä riittämään saa myös rahansa.
Sitten Stockalla alkoi mennä huonommin ja ylistyslaulut muuttuivat. Ainakin minä kuulin ja näin somessa paljon arvostelua. Välillä tuntui, että siellä ei voinut tehdä mitään, ilman älämölöä. Jos myyjä ei suostunut vaihtamaan tuotetta, jota missään muussakaan liikkeessä ei olisi vaihdettu, siitä nousi mekkala. Vaatteet olivat rumasti esillä, se tämä ja tuo oli huonosti. Mistään ei enää kuulunut hyvää. Minusta alkoi tuntua siltä, että negatiivisuus nosti päätään ja ruokki negatiivisuutta. Minä sain edelleen sieltä kaiken ja bonuksena aina ystävällisen palvelun. Olen varma, että monet muutkin ovat saaneet sieltä paljon hyvää palvelua ja voivat olla tyytyväisiä. Entäs jos nostettaisiin esille kaikki hyvä ja annettaisiin Helsingin legendaariselle tavaratalolle sekä sen herkkuosastolle mahdollisuus?
Kävin lauantaina Tapiolan Stockalla ja olin pyörtyä, kun siellä oli niin paljon ihania vaatteita. Olisin halunnut ostaa kaiken. Kun kävelin kosmetiikkaosaston läpi ja katselin lähemmin muutamia juttuja, sain super hyvää palvelua. Jos joku paikka on rakas ja sen haluaisi säilyvän, ei varmaan auta, jos rummuttaa jatkuvasti kuinka huono se on. Jospa kerrottaisiin onnistuneista hetkistä, joita varmasti myös löytyy. Jos olisikin muodikkaampaa kertoa kaikesta hyvästä, eikä märistä etukäteen asioista joista ei voi oikeasti tietää. On se vähän hassua, että tavaratalo myy kriisissään herkkuosaston pysyäkseen pystyssä ja saa siitäkin moitteet. En voi uskoa, että yhden herkkumyymälän myyminen voi oikeasti olla elämää suurempi kriisi, vaikka asiakas joutuisikin laskutumaan -2 tasolle leivän vuoksi. Mua oikeasti väsyttää kohu yhden ruokakaupan myynnistä. Jos halutaan, että instituutio säilyy, käykää ostoksilla siellä, älkääkä vain katselemassa tavaroita, jotka tilaatte sitten netistä. Ei myöskään kannata päättää etukäteen, että joku on ihan peetä. Kannattaa katso ensin. Vaikka johan äitini opetti minulle suomalaisen perusasenteen: Emmehän me tiennehet – vaan vastahan me pantihin!
Pidän Stockalle peukkuja ja Herkulle myös!
❤️
Hanna
Hyvä Hanna!
Olen aina saanut Stockalta hymyilevää ja hyvää palvelua. Kannattaa myös muistaa ” sitä saa mitä tilaa”.
Totta – sitä saa mitä tilaa! Tästä riittää esimerkkejä!
Hanna
Hyvä kirjoitus. Minä peukutan myös Stockalle
❤️
Hanna
Samaa mieltä täältä
Rutisijoita riittää,eikä suinkaa ns.seläntakana kitisijät ole aina oikeassakaan.Mieleeni tuli että olisiko taas kerran kysymys vain siitä yhdestä ja ainoasta josta me Suomalaiset olemme niin kansallisesti kuuluisia.Eli kateudesta tässä kohden ne jotka pitävät Stockmann tavarataloa ikäänkuin hlökohtaisena kollektiivisena omaisuutenaan paremmanväen osto lifestyle,-pikkuparatiisina peläten Suomalaista perus rahvasta markettikansaa joka ”pilaisi”maineen hienostomaisena tavaratalona.Naivi näkökanta etenkin nyky Suomessa.Olemme melko kirjava populaatio.Elämme 2000 lukua,eikä arjessa exglusiven hlökohtainen tavoittelu ole millään tavoin ihmeelistä.Edes de luxe tasolla olevat tuotteet ,ovatpa ne sitten elintarvikkeisiin tai muuhun kulutukseen liittyviä ole enään mitään jetset sobyen yksin oikeus.Meillä jokaisella on oikeus saada arkeemme ripaus tai ropaus sitä jotakin.Mistäpä muualta me hakisimme sitä kuin Stockalta.Palvelusta ja mahdollista epäkohtien korjaamisistakin olen allekirjoittanen kanssa samamieltä.Toimii!Stockmaan tavaratalo on minulle itselleni todella tärkeä elävä legenda ja toivon että se myös säilyy sellaisena! ❤
Puurot ja vellit sekä Hannalla että kommentoijilla iloisesti sekaisin, toimittaja-Hannalta olisin kyllä odottanut enemmän! Tällä mitään tekemistä kateuden tai pelkän valituksen ilon kanssa.
Kysymyshän on siitä että on täysin mahdotonta säilyttää entisen Herkun taso kun sillä olleita tuotteiden pientoimittajia enää käytetä, vaan samaa bulkkitavaraa hehtaarilaareista mitä Prismoissakin. S-marketeissa saati Prismoissa mitään vikaa, päinvastoin, muttei ne ole lähelläkään Herkkua.
Miksi ei voitu säilyttää ainutlaatuista toimijaa ja konseptia?? Jopa minä, yli 200 km:n päässä asuvana iloitsin joka työmatkasta kun tiesin että saan hakea sekä tuliaisiksi peökästään sieltä löytyviä herlkuja että illoiksi hotelliin Stockmann Mealin tuotteita
Mutta loputon tehostus ja ahneus näyttää tässäkin johtavan kahteen kirjaimeen Suomessa – S ja K – joiden välillä ”valita”.
Hanna, ihmettelen suuresti kirjoitustasi, S-marketin maksama? Perheenne innostuksen ruoka-alaan huomioon ottaen ihmettelen innostustasi hurrata Herkun alasajolle
Vastausta tietysti on turha odottaa, olet niin kiireinen että kun blogisi postaukset saa 0-3 kommenttia hyvinä päivinä, niihinkään et ehdi mitenkään reagoida…tärkeintä näyttää olevan että saa i t s e olla äänessä/näppäimistöllä, kenenkään muun mielipidettä tai
kertomusta ei ole enää kiinnostusta kuulla.
Tykkään kirjoituksistasi, mutta olisi kovin kiva tietää miksi blogia kirjoitat ja miksi on kommenttikenttä, jos ei ole aikomustakaan olla vuorovaikutuksessa lukijoihin?
Edellinen kommentoija, mistäs sinä tiedät, että Herkkuun tulee samaa ”bulkkitavaraa” kuin Prismoihin ja S-marketteihin? Mitäs järkeä siinä olisi? Eiköhän S-ryhmä ostanut Herkut siinä toivossa, että saavat uniikimman ketjun itselleen ns. bulkkiketjujen rinnalle.
Tämä on asia josta juuri nimenomaan kirjoitin. Itse en ole ottanut S-ryhmästä selvää, kuinka he aikovat toimia, aika näyttää sen millainen Herkusta tulee. Toivon sille kaikkea parasta. Ja tietenkään en ole saanut rahaa tai muutakaan etua mistään. Meillä A-lehdissä kaupalliset yhteistyöt merkitään asiallisesti.
Hanna Sumari
Siihen oliko Herkku täydellinen tai ei tai mitä nyt on tarjolla en osaa ottaa kantaa kun harvoin isolla kirkolla käyn.
Mutta siihen ottaisin minäkin kantaa, mitä ”herkku oli täydellinen” edellä kirjoitti kommentteihin vastaamisesta. Käyn varmaan kaikki tämän blogin kirjoitukset lukemassa ja silloin tällöin kommentoin, joskus aniharvoin kommenttiin on vastattu. Pidän vastaamattomuutta välinpitämättömyytenä lukijaa ja kommentoijaa kohtaan. Ei kiinnosta mitä mieltä lukija on ollut, vain se on kiinnostanut mitä itse kirjoitti. Ymmärrän kiireet, mutta kun ehtii blogiin pitkiä päivityksiä tehdä niin eipä olisi iso vaiva niihin harvoihin kommentteihin vastata vaikkapa vaan kiitoksella, ellei kommentoija ole jotain kysynyt tai kyseenalaistanut. Kohteliaisuus ei koskaan ole pahasta.
Kirjoitan itse blogia ja pidän kyllä huolen siitä, että jokaikiseen kommenttiin vastaan vähintään kiitoksella. Luen blogeja, joissa on kymmeniä kommentteja ja jokaiseen kommenttiin on myös vastattu. Se tuntuu kivalta vuorovaikutukselta ja arvostan sitä.
Hear hear!
Hyvät lukiani ”Herkku oli täydellinen” sekä Arja L,
Viesti otettu vastaan ja ymmärretty! pahoittelut etten ole aktiivinen täällä blogikommenteissa ja jätän vastaamatta viesteihin. Ymmärrän harmituksen ja muutan tapani. Kiitos tästä palautteesta! Olen todella vähän huono vastaamaan viesteihin täällä. Siihen on muutamia syitä. Yksi on se, että jaan blogini aina julkisena myös Facebook -sivullani ja siellä käydään paljon keskutelua eli siellä kommentoidaan blgiani ahkerasti ja siellä minun on myös helppo vastata ja reagoida kommenteihin. Tänne vastaaminen on haastavampaa siksi, että ilmoitus tänne tulleesta kommentista tulee sähköpostiini, jota taas en lue puhelimellani. Facebookin voin vilkaista nopeasti lähes missä vain, ja minähän olen liikkeellä koko ajan.
Kuten sanottua, olen kiitollinen tästä palautteesta ja muutan tapani. Lupaan tästedes vastata myös täällä mahdollisimman nopeasti viesteihin.
Toinen asia sitten on se, kun koen että kyseessä on viesti, jolla halutaan haastaa riitaa ja provosoida. Jos näen sähköpostiosoitteesta, että se on esimerkiksi otettu vain sen kyseisen viestin lähettämistä varten niin mietin halaunko alkaa keskustelun henkilön kanssa, joka ei paljasta nimeään. Itse olen kuitenkin tässä koko persoonallani kaikkien edessä.
Oikein hyvää alkavaa viikkoa
Hanna Sumari