Hola! Terveisiä taas Marbellasta. Tulin tänne viikko sitten. Asutaan samassa ihanassa villassa kuin ennen jouluakin. Tässä paikassa kaikkein parasta on sijainti aivan Puerto Banuksen lähellä rannalla. Näen ja kuulen meren ja rantaa pitkin kulkee kilometrien pituinen kävelytie, joka on nyt mun treenipolku. Ajatuksena on kävellä joka päivä yhdellä lenkillä ne kuuluisat 10.000 askelta. Matkan varrella kahdessa eri kohdassa teen nilkan avauksia ja kyykkyjä joka ikinen päivä. Me ollaan mun Fustra ohjaajan eli Juho Lahden kanssa asetettu tavoitteeksi saada lisää liikkuvuutta ja voimaa mun jalkoihin ja täällä ihanassa ilmassa ja valossa mikään ei estä mua lähtemästä lenkille joka päivä. Olen niin onnellinen tästä! (Paitsi että eilen en mennyt. Oli niin karmea sadepäivä. Lenkkeilin (maleksin) kauppakeskuksessa)
Uutisissa on ollut juttua Espanjan karmeista myrskyistä. Onneksi kamalimmat eivät ole osuneet tänne, mutta viime torstain säätiedot näyttivät uhkaavilta, joten lähdimme ajamaan aurinkoon.
Sääguruni ja armaani Jari oli sitä mieltä, että Granadassa paistaa. Sinne ajaa täältä pari tuntia.
Pakkasimme mukaan yöpymiskamatkin, koska haaveilin yöstä yhdessä upeassa hotellissa.
Ajomatkalla herkutteltiin maisemilla. Kukkivat mantelipuut, vuorten rinteillä laiduntuvat lampaat ja kaukana edessä lumesta valkoisena loistava Sierra Nevada pitivät meille seuraa.
Granada on saanut nimensä granaattiomenista ja päätin syödä tietenkin jonkun ruuan jossa olisi granaattiomenan herkullisia siemeniä. Pieleen meni. Sen sijaan söin vihanneswokkia, joka ei ollut wokkia nähnytkään. Rapeiden vihannesten sijaan sain lautasellisen lötköjä haudutettuja vihanneksia. Aina mene ihan putkeen…
Pieni korvaus kärsitystä vahingosta oli annos churroja ja kuumaa suklaata. (Joka poltti suuni aivan totaalisesti. Se tunne on kamala. Ja jotenkin jäin se kuuma suklaaherkku suussani miettimään mihin suuntaan hankkiutuisin siitä eroon. Nielisinkö, jolloin suun lisäksi palaa kurkku vai pulauttaisinko juoman takaisin kuppiin, joka näyttää nololta. Valitsin jälkimmäisien, mutta olisin voinut tehdä päätöksen nopeammin niin ehkä suu ei olisi palanut niin totaalisesti)
En olisi muuten tilannut koko churroja, mutta ollessamme täällä ennen joulua, tyttäreni olisi halunnut syödä niitä, mutta emme onnistuneet saamaan niitä missään. Nyt tavallaan söin niitä hänen puolestaan. Kuulostaa aika järkevältä vai mitä? Tulikohan hän nyt iloiseksi kotona, kun se Churro-homma on hoidettu?
Vaeltelimme pitkin Granadan katuja ja puistoja ja ihastuimme sen vanhoihin taloihin ja kapeisiin kujiin. Niin kapeisiin, että levittäessäni käsivarteni yletyin vaivatta seinästä seinään.
Olisi ollut ihanaa mennä tutustumaan Alhambran palatsiin, mutta olimme sen juurella liian myöhään, emmekä enää ehtineet. Ja samalla jotenkin alkoi tuntua siltä, että voisimme sittenkin ajaa takaisin Marbellaan ja jättää kalliin hotelliyön sikseen. Ja niin teimme.
Perjantaiaamuna piti sataa, mutta ei sinne päinkään. Taivas oli pilvessä, mutta ilma oli lämmin, vaikka mereltä tuuli ihan reippaasti. Siis lenkkivaatteet niskaan ja taas tarpomaan. Kävelimme El Corte Inglesiin (paikallinen Stocca) juomaan vihersmoothien ja kahvin. Siitä on tullut jo hauska tapa. Lähden lenkille aina niin että lenkin toisessa päässä on välipala aika (mähän syön kellontarkasti, kun siihen on mahdollisuus.) Kiva juoda kaffet ja smoothie siinä iisisti ja sitten lähteä taas matkaan. Nilkkojen ja lonkkien avaukset ja voimaharjoittelut tein taas kiltisti matkalla. Olen vähän lipsuvaa sorttia moisissa harjoitteissa, joten on mainitsemisen arvoista, että olen tehnyt ne. Toisaalta syväkyykyt ja askelkyykyt, joita myös pitäisi tehdä, jäävät kyllä vähemmälle, koska ne tekevät kipeää. Pidän kuitenkin mielessäni Pekka Hyysalon aina kun alan lipsua. Hänen sinnikkyytensä on edessä loistava valoni. (Toisaalta huippu-urheilijat ovat eri sorttia. Tämän sanon itselleni sitten, kun en millään kestä tehdä hankalalta tuntuvia treenejä)
Olen hankkinut kuntosalikortin täältä ja tämän päivän agendana on kävellä sinne, tehdä treeni ja hyvät venytykset ja kävellä takaisin. Aurinkoakin on luvassa! Niin kivaa!
Granadaan on mentävä uudelleen – niin paljon jäi näkemättä. Ehditäänkö tällä reissulla – se jää nähtäväksi!
-Hanna
Suosittelen lämpimästi Alhambraa, upeimpia paikkoja joita olen nähnyt. Sitä käsityön taidokkuutta! Ja kannattaa varata reippaasti aikaa.
Mahtavaa – me mennään sinne uudelleen varmaan vielä tällä viikolla. Lähdetään aikaisin aamulla ja tehdään vähän suunnitellumpi reissu. Ettei mene hosumiseksi ja tiedetään mitä tehdään.
Alhambra in my mind!
Hanna
Alhambra on my mind, too.
ps. vahingosta viisastuu…. hankkikaa pääsyliput etukäteen netistä Alhambraan, (ja jos haluatte opastuksen). eivät hyväksyneet paikanpäällä ostamista, jäimme ulkopuolelle. Ainakin näin tapahtui viime vuonna. Palasimme uudelleen viisastuneena! On aivan huippu paikka !