Baageli huuteli mun nimeä!

Heippa vaan, täällä huutelee Einstein! Ei yhtä viisas mutta yhtä kivasti tukka 🙂

url

Olen tehnyt tällä viikolla hirveästi kirjoitustöitä ja ollut siis vain työpaikallani, eli isossa nojatuolissani olohuoneessa. Välillä olen käynyt treeneissä ja kaupassa. Tänään olin hoidattamassa koipeani Tatulla, joka hieroo sillä lailla kohtuullisen intensiivisesti painamalla peukaloaan menemään pitkin mun lihaskalvoja. Se sattuu aivan järkyttävästi.

Tykkään liikkua tuolla kylillä välillä aivan hirveän näköisenä. Olen vain puhdas. Ei meikkiä eikä laitettuja hiuksia. Ja voin kertoa että mun tukka tarvitsee kosteussuihketta, lakkaa, muotovaahtoa ja kiharantaikojaa, että se näyttää siltä miltä se yleensä näyttää. Jos en tee mitään, on talvi ja ollaan Suomessa, se sojottaa pystyssä. Ihan kuin Einsteinilla. (Ripaus ripsiväriä ja kulmakynää ovat myös äärettömän tarpeellisia.)

Kun makasin siinä hierojan penkissä näin tukkani siinä tyynyllä ja tajusin tämän yhtäläisyyden kuuluisaan fyysikkoon. Olisin iloinen jos yhteinen nimittäjä olisi joku muu ominaisuus kuin hiukset. Esimerkiksi äly. Ei ole.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta rohkelikko olen. Ja taapersin kauppaan pörröpääni keralla. Ja mitä siellä oli!!! BAAGELEITA! Booooooom! En syö juurikaan leipää, valkoisesta vehnästä puhumattakaan, joten ihme, että edes huomasin koko rinkelit.

Eipä auttanut muu kuin antautua. Ostin yhden. Sitten ajattelin, että ehkä tytärkin haluaa. Ja kenties mieheni myös. Ostin kolme. Lisäksi ostin pinaattia, Philadelphia tuorejuustoa, tilliä ja kylmäsavulohta. Ajattelin törkeän ihanaa herkkuhetkeä yksin kotona. Yllätys oli suuri, kun mieheni olikin kotona. Kaksinkertainen ilo! Second breakfast yhdessä armaan kanssa harmaana perjantai aamupäivänä. Oi että oli hyvää. Parempaa kuin Jenkeissä. En tiedä miksi.

Tein munakokkelia, paahdoin bagelit, voitelin ne voilla ja paksulla kerroksella kermajuustoa. Silppusin kylmäsavulohen ja laitoin lautaselle tuoretta babypinaattia ja suuren espanjalaisen mansikan. (Ne on muuten tosi makeita! Hämmästyttävää)

Voin sanoa että ei mikään pizzaperjantai vaan baageli berjantai!

Että tämmöinen herkkuhetki ja arjen ilo tänään.

Pus

Hanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 kommenttia

  1. Tuija 26.02.2016

    Namskis! Tuollainen aamupala (siis myöhäinen sellainen) täytyykin taikoa perheelle hiihtolomalla 🙂

    Ihanaa viikonloppua!

    Vastaa
    • hannasumari 26.02.2016

      Hei!
      Kiitos 🙂 Joo suosittelen, ai että oli hyvää ja vieläkin olen tyytyväinen siitä, etten yrittänykään tehdä siitä mitään terveysversiota, vaan laitoin kermajuuston alle voita! Apua!! Mut oli kyllä hyvää.
      Ihanaa viikkoloppua myös sulle!
      Hanna

      Vastaa