Jos vain sais kävellä käsi kädessä….

Kaupallinen yhteistyö: Kaurasydän/Vaasan

Juttelin tyttäreni Carolinan kanssa eilen puhelimessa ja hän intoutui muistelemaan hiihtolomaeväitä. Olin jo unohtanut ne ajat tyystin tykkänään.

Meillä oli mökki Lapissa, jonne tietysti suuntasimme hiihtolimalla koko perheen voimin. Kolme tytärtä istui takapenkillä, koira vinkui koko matkan auton takaosassa ja me istuimme mieheni kanssa etupenkeillä. Matkaan lähdettiin aamuvarhaisella ja mieheni on niitä tyyppejä, jotka eivät matkalla fiilistele kivoissa paikoissa. Se suoraviivaista toimintaa. Matka Lappiin siis. Mitä pikemmin perillä, sen parempi. Pysähdyimme tankkaamaan ja samalla pissatettiin koira. Syömiseen meni helposti tunti ellei puolitoista, jopa kaksi jos jotain välipalojakin piti käydä mussuttelemassa. Niinpä minä tein eväät koko joukkueelle. Ja nyt ne pikkurasiat ovat piirtyneet hyvinä muistoina lasten mieleen.

Eväsrasioissa oli paljon kaikkea pientä, terveellistä, ei sotkevaa, vähäsokerista, hyvää ja yllätyksiä. Kaikki oli sormin syötävää ja maukasta. Kirsikkatomaatit olivat kuin karamelleja. Kuorittuja makeita porkkanoita kului niin paljon kuin niitä jaksoi ottaa mukaan. Appelsiinit ja mandariinit oli valmiiksi kuorittuina jne. Parasta oli tietysti eväsleivät, joiden välissä oli milloin mitäkin, mutta niistä muodostui ateria. Ja sitten juomat – minulla ja miehelleni kahvia ja lapsille mehua ja vettä.

Senhän tietävät kaikki, että eväät on retkien kohokohta. Ja minulla syöminen on yleensäkin päivän kohokohta. Syön usein eväitä ja käytännössä minulla on aina mukanani joku eväs. Paitsi että ystävänpäivän Sydänystäväristeilyllä ei ollut. Piti olla mutta unohdin ne kotiin. Paniikki. Laiva lähti klo 20.00 Turun satamasta ja matkan teko alkoi suoraan ruokapöydästä, joten nälkään ei ollut vaara onneksi kuolla! Illalla hyttiin mennessäni kyllä kävin laivan kaupassa ajatuksena ostaa iltapalaa, mutta kun katsoin kelloa (23.30) hylkäsin idean ja ostin vain vettä. Enköhän selviäisi aamuun…..

Tasapaino on tärkeä taito....kuva/Piritta Fors
Tasapaino on tärkeä taito….kuva/Piritta Fors

Olin risteilyllä puhumassa sydänterveydestä ja esittelemässä Vaasan Kaurasydänleipää. Kun syö kolme viipaletta Kaurasydäntä päivässä veren kolesteroliarvot laskevat. Leipä on leivottu 100%kaurasta ja siihen on vielä lisätty kauran luontaisesti sisältämää beetaglukaania. Hyvän makuinen leipä on oiva eväs, välipala ja juhlatarjottavakin. Olen edellisissä blogeissa esitellyt ihania uudenlaisia ideoita tehdä voileipiä. Löydät ne täältä ja täältä. Juttelimme näistä leipäasioista ja kolesterolista risteilyvieraiden kanssa ja huomasin, kuinka kiinnostuneita he kaikki olivat terveytensä säilyttämisestä ja hyvinvoinnin lisäämisestä. Kunpa vain ihmiset huomaisivat nämä asiat mahdollisimman aikaisin.

Iloiset leipäesittelijät! Kuva/Piritta Fors
Iloiset leipäesittelijät! Kuva/Piritta Fors

Söin laivalla aamisen ja lounaan, mutta kolmen tunnin ruokavälini kaipasi nyt niitä eväitä ja välipaloja. Ilokseni laivalla oli myynnissä smoothieita, hedelmäsalaatteja ja mikä parasta – omenia, appelsiineja ja banaaneja. Pisteet Siljalle niistä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tiedättekö mikä oli minusta ihaninta matkalla? Vanhat avioparit jotka kävelivät laivalla käsi kädessä. Kunpa minä ja Jarppakin saisimme elää yhdessä vanhoiksi asti ja pitää toisiamme kädestä jossain ihanalla matkalla. Ja kylätiellä. Ja sohvalla. Koska se on varmasti syvin toiveeni lasteni hyvin voinnin ja menestyksen ohella, koetan viljellä terveellisiä elämäntapoja lempeästi ympärilleni täällä kotona. Aika helppo tapa on tehdä valintoja kaupassa. Mitä kotona ei ole, sitä ei voi syödä. Meillä kaurasydänleivät hupenevat kiivaaseen tahtiin. Ne maistuvat hyviltä ja pysyvät tuoreina ja pehmeinä hyvin.

Blogissani Näillä herkuilla eroon korkeasta kolesterolista oli kilpailu, jossa kysyin mielipiteitä terveellisestä ruuasta ja jonka palkinto on aktiivisuusranneke. Sain paljon ihania vastauksia, joiden lukeminen on ollut tosi kivaa. Erilaisella, omintakeisella tavalla asiaa lähestyi Eija Konstas, jonka tiedot olen toimittanut edelleen ja aktiivisuusranneke postitetaan hänelle tuota pikaa! Onneksi olkoon Eija! Toivottavasti saan kuulla sinusta jossain blogikommentissa ja kerrot onko ranneke aktivoinut liikkumistasi!

Ihanaa kevättä kaikille ja kiitos jokaiselle kilpailuun osallistuneelle. (olisisn halunnut antaa rannekeen kaikille ja mysö itselleni!)

Pus

Hanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *