Semmosta mietin nyt, että jos ihan ensin lakattaisiin haukkumasta muita naisia ja sitten siitä sujuvasti siirryttäisi kohtaan, kehu nainen päivässä. Ja mun mielestä voi kehua kyllä useampiakin naisia samana päivänä.
Olen saanut kuulla uskomattomia juttuja, kuinka jotkut naiset systemaattisesti puhuvat latistavia valheita kollegoistaan ja kilpailijoistaan. Enkä vaan juttuja, vaan myös minulle on nainen tullut kertomaan, kuinka huono minun kanssani pian työskentelevä nainen on omassa ammatissaan. ( ei ollut – oli aivan huippu)
Oli tulossa suuri kuvaus, jossa olin mallina ja puvustaja avautui minulle sanoen, että olen todella pahoillani, että työhön valittu tämä maskeeraaja, koska hän ei osaa lainkaan maskeerata vanhempia naisia…. Ohhoh! Näin mukavasti puhui puvustaja työtoveristaan selän takana. (Lopputulos menikin sitten aivan päinvastoin. Maskeeraaja oli suloinen ja ihana ja teki todella upeaa työtä. Sen sijaan puvustaja toi väärän kokoisia vaatteita kuvaukseen.)
Ei ole kauaakaan, kun olin työkeikalla ja pitkän linjan freelancer ammattilainen haukkui työnantajansa pataluhaksi. Samaan aikaan tämä hänelle työtä antava ihminen seisoi seinän takana, vain muutaman metrin päässä. Kohta he tekivät töitä yhdessä ja työnantaja oli täysin tietämätön siitä, että hänet oli juuri haukuttu maan rakoon usean henkilön läsnä ollessa.
Minusta näissä jutuissa ei pitäisi olla hiljaa, vaan mennä kertomaan asiasianosaiselle kuka ja mitä hänestä on sanottu. Myös toisia latistavalta ja heistä ikäviä asioita sanovalta ihmiseltä voisi yksinkertaisesti kysyä: miksi sanot noin?
Edellä mainituissa tapauksissa kävi ilmi, että molemmat näistä henkilöistä ovat harjoittaneet toisista paskan puhumista vuosikausia. Ja tyyli on se, että moskaa levitetään useaan suuntaan. Myös se joka moitti maskeeraajan minulle, oli haukkunut minut tietysti maskeeraajalle, vaikka emme tunteneet toisamme etukäteen.)
Ällöä tomintaa. Puututaan siihen!
Hanna
Mä just tänään bloggasin niistä naisista, jotka on puhuneet hyvää mun elämään ja oikeasti saaneet mut uskomaan itseeni. Hyvä Hanna! Näin se on. Ja oot muuten upea, sujuvasanainen, inspiroiva ja lahjakas ( ekat kehut, jotka tuli spontaanisti mieleen) 😀
Omassa elämässäni harvemmin tapaan paskanpuhujia, toki heitäkin on, mutta onneksi oman seuran voi valita.
Työelämässä olen havainnut korvien sulkemisen ja sen ettei levitä itse muiden asioita parhaaksi tavaksi toimia.
Aikoinaan kun olin ainoana naisena perinteisesti hyvin miesvaltaisella työpaikalla, oli seläntakana paskan puhuminen lähes olematonta. Naamatusten tuuletettiin ja paiskattiin kättä.
Samaa uskallusta ja suoruutta soisi joka paikkaan. Nykyisen kuoliaaksiloukkaantumisen ja tahallisen väärinymmärryksen aikana se lienee entistäkin vaikeampaa.
Mikä meihin on mennyt, käyttäydymme kuin teinit vanhempiaan kohtaan, uhmaten ja provoten. Sitten kun tuleekin ”vastapalloon”, olemme mielemmepahoittajia. Jopa asioista jotka ei meille kuulu.
Ex oli aikoinaan kovanluokan miesmalli ja kertoi että selkään puukotus ja mainitsemasi raju toisen selän takana haukkuminen oli arkipäivää. Tulikin artikkeliasi lukiessa mieleeni, että ehkä nämä korostuu ammateissa jotka ovat jollain lailla sidoksissa ulkonäkökeskeisyyteen.
No, muita ei voi muuttaa, itseä voi. Yritän osaltani purra hammasta, jos sieltä meinaa jotain negaa lipsahtaa.
Kiitos Hanna kirjoituksestasi. Mieleen nousi sinun bloggauksesi Ristomatti Ratian ex-vaimosta Anu Saagimista, jossa kirjoitit hänestä tosi ilkeästi, Toivottavasti nyt olet oikeasti sitä mieltä mitä kirjoitatkin, ettei vain ole sanahelinää.
Aurinkoisia, lämpöisiä päiviä kaikille!
Hei Ulpu,
Kirjoitin Anu Saagimin töykeästä ja loukkaavasta käytöksestä oman mielipiteeni omalla nimelläni. Se on eri asia, kuin valehdella toisista ihmisistä korvaan supattaen ja näille pahaa tahtoen.
Terveisin
Hanna
Just näin. En suostunut palamaan entiseen työpaikkaani ( saatuani väliaikaisen siirron) vedoten siihen, että kerta kaikkiaan en kestä sitä pahan puhumisen määrää selän takana ( on työnantajan tiedossa ja kyllä muutqkin mikä todella mättää, mutta nobody cares). Jotkut työpaikat voivat olla tosi sairaita. Jos et lähde samalle linjalle, aletaan puhua mitä toikin luulee itsestään ja on mukamas parempi ku muut. No parempi ainakin siinä, ettei riko omia arvojaan. Asioista, epäkohdista voi ja pitäö puhua suoraan asianomaiselle asiallisesi. Mutta luulen, että joskus joku todella saa suurta nautintoa pahan puhumisesta ja pönkitää omaa egoaan. Yhteishenki ja yhteen kuulumisen tunne vahvistuu siitä, kun on aina joku josta voi puhua potaskaa. Ja kyseisen ihmisen tullessa paikalle vilkuillaan sivulle ja ollaan kuin ei oltaiskaan.
Kun olen itse tulla tupsahtanut tilanteeseen, olen kysynyt ( ihmisen hiljentyessä), että keskeytinkö jotain tärkeää…