Matkalla Suomen eteläisimmässä kolkassa – Fuengirolassa

Loikkasin koneeseen ja tulin haukkaamaan pikkuisen aurinkoa ja merta Suomen eteläisimpään kolkkaan Fuengirolaan. Tämä se vasta onkin hassu paikka. Koko Aurinkorannikko nimittäin. Niin kaunista. Merta, vuoria, kukkia ja alati hymyileviä ihmisiä. Ja toisaalta paikalle vähän naureskellaan, kun on Suomibaaria ja –ravintolaa ja menut suomeksi ja karjalanpiirakoita ja lihapullia löytyy kuppilasta jos toisestakin.

Ollaan käyty täällä muutaman kerran ja viimeksi oltiin pari kuukautta sitten. Silloin kirjoitin blogiin jotain Benalmadenasta ja sen yhdestä huonosta ravintolasta. Kirjoituksen huomasi Johanna, joka asuu täällä. Hän laittoi minulle viestin, että tavataanko, asumme täällä, tuletko käymään. No sellaiseen kutsuun on pakko tarttua ja pian istuimme tyttäreni kanssa Johannan ja hänen perheensä kauniin marokkolaisen talon terassilla. Nyt kun taas tulimme tänne Johanna tarjoutui esittelemään minulle muutaman kivan paikan ja lisäksi lähdimme Malagaan katsomaan täkäläistä pitkäperjantain viettoa.

Perjantai aamuna Johanna haki minut hotellilta (olin yksin koska mieheni lähti vuorille ajamaan enduroa) ja menimme ylös Benalmadenaan pieneen upeaan hotelliin aamupalalle. Ruoka oli ihanaa, mutta niissä maisemissa olisi kelvanneet pienet kivetkin!

Kiertelimme kylän katuja ja näimme kuinka pitkäperjantaita valmistettiin kylän kirkossa. Tunnelma oli ihanan leppoisa ja aurinko paistoi.

Kun Johanna toi minut takaisin hotellille poikkesimme vielä hänen suosikkirannallaan, Playa de Torreblancalla, joka on aivan Fuengirolan ja Benamadenan rajalla. Se oli aivan toisenlainen paikka, kuin Fuengirolan muut rannat. Mahtava hippifiilis ja ihana menu. Terveellisiä mehuja, hummusta, wokkeja ja jotenkin hullukreisimakea stailaus. Meksikovärejä ja vanhoja pulleita nahkasohvia. Päätin, että viettäisin lauantain kokonaan siellä ja niin teimmekin. Vuokrasimme hotellista polkupyörät ja ajoimme rannalle koko päiväksi.

Mutta palataan pitkäperjantaihin. Lähdimme Malagaan junalla kahdeksan aikaan illalla yhdessä Johannan ja hänen miehensä sekä kahden heidän ystävänsä kanssa. Se olikin aikamoinen kokemus. Koko kaupunki oli täynnä ihmisiä ja todellakin vauvasta vaariin. Katuja oli suljettu pääsiäiskulkueen tieltä, jossa Kristusta ja Neitsyt Mariaa kannettiin valtavilla lavoilla, joista painavin painaa 1,5 tonnia. Lavaa tarvitaan kantamaan 280 miestä. Kulkueet olivat pitkiä ja huomio kiinnittyi erityisesti pukuihin joihin kuului pitkähiippainen huppu, joka peitti kasvot kokonaan. Huppuihin, joita oli sekä mustia, viininpunaisia että valkoisia oli leikattu vain silmänreiät. Muuten ne peittivät kantajansa kokonaan. Mieleen tulivat Ku Klux -klaanin asut. Selvitin asiaa netistä ja löysin hienon sivun jossa koko Malagan pääsiäisen vietto on selvitetty. Asun tarkoitus on, että sen kantaja voi katua syntejään piilossa katseilta, omassa rauhassa.

Ihmisiä oli siis aivan mielettömästi ja poikkeuksena Suomessa vietettäviin mihin tahansa suuriin juhliin, paikalla ei ollut lainkaan humalassa olevia ihmisiä. Paitsi kaksi miestä juna-asemalla, mutta he noudattivat vain omia perinteitään – olivat nimittäin suomalaisia.

Puikkelehdimme pitkin täpötäysiä katuja ja menimme syömään hauskaan paikkaan, jossa oli paljon pöytiä ja pieniä ruokakioskeja. Vähän kuin hallissa. Saatoit ostaa ruokaa mistä vain makusi mukaan ja nauttia viiniä tai olutta missä pöydässä tahansa. Saman ketjun ravintola löytyy myös Fuengirolasta.

Tänä iltana lähdemme kotiin, neljän päivän visiitti on tuntunut paljon pitemmältä lomalta. Kun kävelen tuota rantabulevardia ja katson noita aika iäkkäitä ihmisiä kulkemassa käsi kädessä pitkin tasaista katua auringon paistaessa, tulee hyvä mieli. Suomen talvessa ulkoilu jää monelta vanhukselta, koska on liian liukasta ja haastavaa kulkea lumessa ja jäässä. Täällä tuntuu että heidän sydämensäkin sulavat. Olisipa omat vanhempani voineet viettää täällä talvet. Silti alue on ihanaa kaiken ikäisille, kun vain tietää paikat. Seuraavalla kerralla lähden patikoimaan vuorille. Odotan sitä jo!

Hyvää pääsiäistä

♡

Hanna