Tein tänään ensimmäisen kerran elämässäni kuperkeikan. Tein monta. Kaikki eivät menneet suoraan mutta jokunen meni. Kokeilin edellisen kerran 50-vuotta sitten. Silloin tuli verta nenästä. Nyt ei tullut. Että aina voi oppia uutta, vaikka pelkäsin sitä paljon. Pelkään myös päällä seisomisen opettelua todella paljon. Opettelen silti, vaikka opin hitaasti. Kukaan ei voi tietää kuinka vaikeaa se on minulle. Se vaikeus on syvällä pääni sisällä oleva vankila.
Hain tänään sakon poliisiasemalta. Sen suuruus oli pieni. Tulin hyvälle tuulelle. Huusin salissa jippii, kun sain sen. Virkailija oli mukava ja kaunis ja sekin ilahdutti.
Sain tänään isosti kiittävää palautetta asiakkaalta, mikä oli ihanaa. Olin pinnistänyt paljon onnistuakseni, mutta olin epävarma onnistuniko. Oli nastaa saada tietää että maaiin meni!
Kirjoitin yhden jutun tosi tarkasti. Siinä oli kuitenkin kolme virhettä, vaikka juttu oli vain muutaman lauseen mittainen. Teki mieli heittää tietokone, puhelin ja täysi maitotölkki seinään.
Annoin tänään tilinumeroni ystävälle, että hän voi maksaa minulle yhden lentolipun hinnan. Vahingossa tilinumero oli jonkun aivan muun, ei hajuakaan kenen. En myöskään tiedä miksi olin tallentanut sen puhelimeeni. Tilinumero oli vieläpä eri pankkiin, kuin missä oma tilini on. Siitä syntyi hitollinen härdelli. Onneksi omassa pankissani on ihminen, joka on hoitanut asioitani siellä 20-vuotta. Homma hoitunee. Ainakin se etenee. En tiedä saanko koskaan rahojani. Otti tässä vaiheessa niin paljon pattiin, että aloin itkeä. En nyyhkyttää vaan ulvoa holtittomasti.
Tein eilen päärynätortun. Siinä oli monta mutkaa matkassa, mutta lopputulos oli hyvä. Kuvasin tortun tänään blogiani varten. Kuvaukseen tarkoitettu torttupala putosi lautaslaatikkoon. Iso sotku. Torttu maistuu hyvälle, mutta siinä on niin paljon mantelijauhoja ja voita, että en voi itse syödä sitä.
Ajoin kuntosalilta kotiin ja kehä kolmosen liittymään tullessani erään auton kuljettaja teki kaiken voitavansa, etten pääsisi kehälle. Otti pattiin niin ettei veri kiertänyt. Ajoin iisisti enkä provosoitunut, mutta olisin halunnut heittää kattoluukusta ämpärillisen piimää hänen tuulilasiinsa ja huutaa että haista ….. senkin ….pää.
En osaa antaa tälle päivälle arvosanaa.
Hanna vaan
P.S. koska päädyin kirjoittamaan tämän, olen myöhässä. Mitähän kaikkea siitä seuraa?
Kuulostaa ihan minulta tiettyyn aikaan kuukaudesta. 😀 Voimia! <3