Päivä ihanana naisena

Kun seisoin Tanssii tähtien kanssa – ohjelmassa ensimmäistä kertaa pudotusuhan alla siinä rappusilla, olin aivan varma, että putoan kisasta. Se ei tuntunut pahalta ollenkaan, tajusin koko ajan, että olen tekemässä töitä: viihdettä ja TV-ohjelmaa Maikkarin kanavalle. Mietin, mitä olin saanut jo ja mitä jäisin ehkä kaipaamaan. Kaipauslistalle jäi ensimmäisenä uudet kampaukset ja meikit sekä ihanat asut! On ihan mielettömän ihanaa, kun joku luo uuden lookin ja näyttää aivan erilaiselta kuin koskaan aiemmin. On jonkun muun uusi näkemys omasta ulkomuodosta. Uskon, että sellainen kokemus on ihana ihan jokaiselle.

Sattumalta kävi niin, että sain samanlaisen tilaisuuden vähän ennen kuin kisa alkoi. Koin Ihana Nainen -elämyksen. Se on hauska konsepti, jonka ovat ideoineet ammattivalokuvaajat Mirkku Merimaa ja Niina Stolt. Ideana on, että nainen saa tuntea itsensä ihanaksi ja kauniiksi. Hänet meikataan, kammataan ja puetaan ammattistylistin toimesta ja lopputuloksesta otetaan ihanat kuvat muistoksi.

Tilanne on aika huikea. Kuvauksen tyyli suunnitellaan yhdessä. Se kootaan usein sekä omista vaatteista että kuvausrekvisiitasta. Kaikki alkaa meikkauksella ja kampauksella.

Minut meikkasi ja kampasi Krista Stenberg. En yleensä anna kenenkään koskea hiuksiini. Luonnonkihara tukkani on haastava. Olen omasta mielestäni maailman paras kampaaja…. Nyt heittäydyin täysillä mukaan ja Krista kiharsikin hiuksiani lisää, hän laittoi sen ihanille pienille tiukoille kiharoille. Tukasta tuli ihan mahtava. Kiharat kestivät monta päivää. Aion hankkia samanlaisen kihartimen itselleni ehdottomasti!

Ennen kuvausta ja elämyspäivää asiakkaalle lähetetään kyselylomake, jossa selvitetään vähän tyyliä ja toiveita ja annetaan neuvot, mitä studiolle kannattaa ottaa mukaan. Asukokonaisuudet luodaan sekä omista vaatteista että studion rekvisiitasta.

Olin ottanut kuvaukseen mukaan hyvin yksinkertaisen mustan todellisen sukkapuvun. Sen on suunnitellut Philippe Starck Wolfordille joskus kaksikymmentä vuotta sitten ja se on edelleen kaapissani. Käytän sitä silloin tällöin. Huikea vaate. Philippe Starck on muotoilija, joka on suunnitellut mm. Alessille ikoneiksi muodostuneita keittiötarvikkeita ja monien tunteman Chost-tuolin. Vedin puvun päälleni ja menin studion puolelle. Minulle oli tehty aivan musta, hyvin dramaattinen kuvaustausta ja teimme hienoja kuvia. Se oli mielettömän hauskaa. Sain heittäytyä erilaisiin rooleihin ja sain neuvoja, kuinka olla kuvissa.

Mustan jälkeen minulle tuotiin valkoista. Minut käytännössä käärittiin tylleihin ja helmiin. Kikatin kuin pikkulapsi kun Krista pyöritteli tylliä ympärilleni. Olen ollut monenlaisissa kuvissa ja kuvastilanteissa, mutta Ihana Nainen –elämys on toisenlainen juttu. Jos otetaan kuvaa, vaikka lehden kanteen tai muuhun lehtijuttuun, siinä on monta asiaa, joita on otettava huomioon ja se on oikeasti aika millintarkkaa työtä. Täällä saa heittäytyä. Ja kyllä mä heittäydyinkin. Kuvista tuli ihania. Lämpimässä ja hyväksyvässä tunnelmassa on helppoa heittäytyä.

Olen miettinyt tuota kuvausjuttua paljon. Itsestä otettu kaunis kuva, ehkä vähän hullutkin, on ihana juttu. Siinä on sellaista prinsessapäivän fiilistä ja pääsee kokemaan jotain erityistä. Ja mikä parasta, saa itselleen erityisen muiston. Ne kuvat. Jos kehtaisin, teettäisin nauravasta tyllihamekuvasta valokuvatapetin. Tulen heti hyvälle tuulelle, kun näen sen!

Mirkku kertoi, että ihmiset avautuvat usein kuvatessa ihmeellisellä tavalla. Ensin kuvattavana voi olla jännittävää ja haastavaakin, mutta pikkuhiljaa siinä lämpenee ja kun päästää irti ja heittäytyy mukaan siinä voi aueta kiinnostavia asioita itsestä ja ylittää itsensä hauskalla tavalla.

Studiolla kysymys ei ole pelkästään kuvista. Kokemus on kokonaisvaltaisempi. Kaikki ihmiset ovat siellä sinua varten ja kuvista näet itsesi uudenlaisena, uusin silmin. Se on hauskaa ja vahvistaa itsetuntemusta ja itseluottamusta. Meillä kun tuppaa olemaan itsestämme usein ihan vääränlaisia kuvia omassa päässämme. Minä, jos joku tiedän sen.

Tylliunelmia babet!

❤️

Hanna