On niin hauskaa, kun välillä ajattelee Tallinnassa ollessa (ja saatanpa sen sanoa ääneenkin) että ”ihan kuin olisi ulkomailla!” No niin kaikki ymmärtävät, mitä hullua siinä on, mutta pointti onkin siinä, että vain parin tunnin laivamatkan päässä on ihan toisenlaisissa tunnelmissa kuin kotona. Huolet ja stressi jäävät taakse ja kun palaa kotiin, vaikka jo samana iltana, on taas virtaa ja ideoita ja arki tuntuu ihan, että jees jees ja zubaduida jeee!
Tallinaan pääsee niin helposti ja edullisesti Eckeröllä, että moni käy siellä usein. Moni myös käy aina samoissa paikoissa. Olen näissä jutuissani, joita Virosta kirjoitan, koettanut näyttää muitakin paikkoja kuin kauniin Tallinnan vanhan kaupungin ja Rottermannin kivan alueen. Niin nytkin. Ei tarvitse kulkea kovin pitkälle, että näkee vähän enemmän.
Me lähdettiin Jarin kanssa aika paljonkin Tallinnaa pidemmälle torstaina. Mentiin meidän mökille Saarenmaalle. Lähdettiin vasta iltapäivällä eli hypättiin Eckerön 15.15 lähtevään Finlandiaan koska Jari oli ollut kuvaamassa koko yön. Hänen täytyi nukkua aamupäivä, ettei kuole väsymykseen. Lisäksi otin hänelle hytin laivamatkan ajaksi ja siellä hän jatkoi uniaan, kun minä istuin Loungessa ja luin kirjaa. Tosi leppoisa alku matkalle siis.
Satamasta suuntasimme auton nokan kohti Saarenmaata. Matka kulkee Nõmmen kaupunginosan läpi pitkin Vabaduse Puisteetä. Se on ihana tie ja alue vain kahdeksan kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Tien molemmin puolin on hurmaavia 1920 ja 30 –luvilla rakennettuja huviloita. Alue on kuin karamelli ja pääni pyörii kuin karuselli aina kun ajamme huviloiden ohi.Siellä on myös linna ja paljon liikuntaan liittyviä aktiviteettejä. Se on alue, jossa haluaisin ajaa fillarilla kamera varusteenani! Nyt yhden huvilan pihalla loistivat valonauhat keskellä lokakuun ankeaa harmautta ja huomasimme kauniin keltaisen huvilan valojen takana ensimmäistä kertaa. Silti pyyhälsimme vauhdilla eteenpäin, meillä oli kiire päästä mökille.
Viikonloppu oli ihana, kerroinkin jo siitä täällä, mutta meidän Saarenmaan paikassa on vain yksi iso vika, jota on vaikeaa kestää. Siellä on niin ihanaa, että sieltä on aina yhtä vaikeaa ja haikeaa lähteä pois.
Niin nytkin, mutta kotimatkasta tuli kuitenkin hieno. Kävi nimittäin niin, että satamaa kohti ajaessamme tajusimme, että se Nõmmen kaunis keltainen huvila on ravintola. Teimme U-käännöksen ja pian istuimme ihanassa miljöössä syömässä aivan taivallista ruokaa. Intouduin jopa ottamaan pienen iltapäivädrinkin.
Ravintola Paju Villa kuuluu samaan ketjuun, kuin ylistystä ja palkintoja saanut ravintola Noa, joka on Viimsissä.
Ruoka ja palvelu olivat aivan huippuluokkaa, ja Skandinaaviseen tyyliin tehty sisustus oli silkkaa silmänruokaa. Kauniita kankaita, kalusteita ja valaisimia. Tästä herkkulounaasta on pakko antaa isot propsit miehelleni, joka huomasi talon ja myös tajusi, että se on ravintola. Lupasin unohtaa ja antaa anteeksi kaikki hänen entiset ravintolavalintansa, jotka ovat saavuttaneet kyseenalaista mainetta olemalla aivan sairaan huonoja.
Rakastin ravintolassa valinnutta tunnelmaa. Minulle tuli mieleeni lapsuuteni sunnuntailounaat. Ne fiilikset, kun perheet olivat syömässä yhdessä ja tunnelma oli kodikas ja lämmin, mutta aavistuksen arvokas kuitenkin. Huomaan, että sitä tunnelmaa tavoittaa enää harvoin missään. Siiheen liittyy hiljaisuus tilassa. Musiikki soi, mutta ei kovaa. Ihmiset seurustelevat ja lämmin puheensorina on minusta jotenkin todella kodikasta ja toivottavaa. Paju Villaan pääsee helposti bussilla. Linja 18 vie perille, se pysähtyy ihan Villa Pajun viereen. Pöytävaraus on suositeltava!
Olimme lähteneet ajoissa matkaan, joten meillä oli aikaa vielä käydä vähän ostoksilla Tallinnan kivoimmassa kauppakeskuksessa Solariksessa.
Solarikseen kävelee muutamassa minuutissa Viru Keskuksesta. Se on pienempi, mutta siellä on persoonallisempia kauppoja ja leppoisampi tunnelma. Minulle rakkaimmat kaupat siellä ovat Pillerkaar, jossa myydään yli 30 virolaista luonnonkosmetiikkamerkkiä, Juustukuningad-juustokauppa, kirjakauppa Apollo, joka on todella mahtava, siihen kuuluu myös erittäin viihtyisä kahvila. Ostin nyt keittokirjan, jota alan pian soveltaa. Stay toned!
Solariksessa on myös kiinnostava Estonian Design House, josta ostin pitkän villatakin. Women’secret myy alusasuja ja yöpaitoja ja sieltäkin olen lähtenyt ostoskassi pulleana ulos. Vielä olisin ostanut sadetakin Watch/Wear Supplies –liikkeestä, jossa myydään Rains-takkeja, mutta en osannut päättää pituutta enkä väriä. Mutta sen tiedän, ettei väri ole punainen! Punaisessa takissa ei voi sienestää – kaikki näkevät parhaat sienimestat, kun loistaa metsässä, kuin jättiläismäinen opaskilpi!
Kyllä taas pikku reissu piristi. mulle on tosi tärkeää saada erilaisia katkoksia arkeen varsinkin tähän vuodenaikaan. Nyt jo oottelen, että Tallinnan joulumarkkinat alkaa.
Hei menkää ulkomaille Tallinnaan ja seikkailkaa uusissa paikoissa. Laivamatka on kiva elämys Eckeröllä, jossa bailaa aina huippuartistit ja ruoka on herkkua. Perillä kävele tai ota bussi tai taksi ja mene vähän kauemmas. Viro on muutakin, kuin sen kaunis keskusta.
Tervist
♥️
Hanna
suppilovaheroaikana punainen sadetakki/-housut/-hattu on henkivakuutuus etteivät hirvestäjät ammu hengiltä!!
Kiitos kaikista Viron matkailua avartavista kirjoituksista. Sinuthan voisi palkata oppaaksi ostos- ja ruokailureissulle 🙂
Kiitos Hannele ♥️
Kivaa josniistä on ollut ja on iloa! Ja oppaaksihan mä lähden koska vaan!
Hanna