Mä en niin tajua, kuinka mun jalat VOI olla ihan muussina! Se on ihme homma, kun ei se tanssiminen ole raskasta, mutta nyt olen kuitenkin ihan finaalissa. Eikä voi syyttää sitäkään, etten olisi levännyt tarpeeksi (eli onko se niin ettei voi syyttää levottomuutta?) nukuin nimittäin viikonloppuna päiväunet joka päivä. Ja sitten kävikin niin, että Sami tuli kipeäksi ja lööbailin vielä maanantain ja tiistainkin. Tosin kävin kaksi kertaa joogassa, mutta se ei väsytä ihanat Martan joogatunnit tuovat energiaa ja hoitavat kroppaa. Marta on uskomaton. Ja se kuinka hän opettaa on oikeasti ihan sanoinkuvaamatonta. Martan tunneilla on outo vaikutus minuun. Tunnen siellä olevani tarpeeksi. En vertaa itseäni muihin, vaan teen omaa juttuani. Niinä hetkinä aivot lepäävät ja tulee onnellinen olo.
Tanssitreeneissä puristui parit kyyneleet poskille, kun ei askellukset millään mene tonne takaraivoon. Se tunne, kun sulle on sekunti sitten näytetty mitä täytyy tehdä ja kun alat tehdä, et muista mitään. Mutta en luovuta. Treenaan mikä kykenen ja jatkan öisin unissani. Tanssikuviot pyörivät myös unissani ja kun öisin herään, soivat meidän tanssien biisit päässäni joka ainoa yö.
Tänään sain vähän lisäoppia myös Susa Matsonilta. Hän näytti yhden askelparin ja kun ei se oikein avautunut mulle, hän antoi sille varsin kuvaavan nimen – pissahätä – pidätä – pidätä. Hahahaah! Arvatkaa muistanko? (No mä muistan nimen, mutta osaanko tehdä sen, sitä en tiedä)
Pissa liittyy toiseenkin tämän päivän tapahtumaan. Olin tänään juontamassa yhden tapahtuman ja sillä aikaa autoni, jonka väri ei ole ollut tunnistettava enää viikkokausiin, oli pestävänä. Kun lähdin illansuussa ajelemaan kotiin, piti mennä tankkaamaan. Ja kuten arvaatte, tankin kansi oli jäätynyt tietysti kiinni. Muistin neuvon, jonka legendaarinen autokoulun opettajani Ensio Itkonen aikoinaan antoi.
Hän maalaili eteemme tilanteen, jossa auton ovi on jäätynyt kiinni ja lukkospray on tietysti auton sisällä, missäs muuallakaan. Auto on parkissa jossain, ties missä landella eikä apua ole saatavilla. Silloin vaan reippaasti pissataan muovipussiin ja painetaan pussi lämpimine sisältöineen lukkoa vasten. Loisto neuvo, nimittäin miehille sekä niille, joiden taskussa on muovipussi. Mutta koska olin miehitetyllä (naisitetulla) bensa-asemalla tepastelin sisälle ja pyysin saada muovikassillisen kuumaa vettä. Sain. Painoin pussin tankin luukkua vasten ja pitelin sitä siinä viitisen minuuttia ja menetin hermoni. Päättelin, että luukku on saatava auki jollain konstilla, joka löytyy auton ohjekirjasta. Se auttoi! Heti kun sain kirjan käteeni, kuului POKS ja luukku ponnahti auki! Ihanaa! Että tavallaan voisi sanoa, että on ollut vähän kusiset paikat tänään, mutta en sano, kun se kuulostaa rumalta.
Onneksi pääsin kotiin, koska tänäänhän on se suuri päivä, jolloin viisi onnekasta voittavat Arabian Suomi 100 –mukin äänestyksessä, joka liittyi kirjoittamaan Kuppikunta blogiin.
Voittajat ja mukivalinnat ovat tässä:
Kati Rajala Esteri
Katri Koskela Huvila
Riitta Helena Lehto Suomen Kukka
Pirjo Takala Suomen Kukka
Annukka Kalliokoski Pastoraali
Paljon onnea voittajille ja kiitos kun olitte mukana. Nauttikaa ihania hetkiä hienon kuppinne kanssa ja kutsukaa ystäviä rohkeasti kylään.
Minä menen nyt saunaan ja huomenna toivon osaani pissahätä-pidätä-pidätä –kuvion, sekä linkkuveitsen ja avoimen otteen askeleet….
Pitäkää mulle peukkuja pliis!
Hanna