Tässä tulee palautetta postille, vaikka tarina alkaakin lääkärikeskuksesta. Olin tässä yhtenä päivänä verikokeessa. En ihan hirveästi tykkää, kun se neula alkaa lähestyä mun kyynärtaivetta ja sanoin hoitajalle, että pliis, pistä hellästi. Hän sanoi että katsotaan mihin hän pystyy ja sitten se homma olikin ohi. En oikeasti tuntenut yhtään mitään. Kiitin toki vuolaasti ja hän sanoi, että laita palautetta nettisivuille. Ilahduin mahdollisuudesta tehdä niin ja hoitaja sanoi, että harmittaa, kun palautetta annetaan vain silloin, kun se on negatiivista. Vastasin, että minä teen juuri päinvastoin.
Aika harvoin asiat on ihan päin mäntyä. Jos on, sanon siitä heti. En muista kuin yhden kerran menneeni niin pitkälle, että olisin tehnyt kirjallisen valituksen jostain. Sen sijaan muistan useita kertoja, jolloin olen antanut positiivista kirjallista palautetta yritykselle tai jollekin sen työntekijälle, jolloin palaute lähtee aina pomolle. Sitä tulee niin onnelliseksi, kun joku asia on tehty hyvin.
Nyt haluan julkisesti kehua ja kiittää parjattua Postia.
Vähän aikaa sitten Posti toimitti minulle paketin. Se oli aika suuri pahvilaatikko. Paketin päällä oli kirje, jossa kerrottiin, että sisältöä oli särkynyt, koska lähettäjä oli pakannut tavarat huonosti. Jännityksellä avasin laatikon. Ja voi että mitä siellä oli!
Laatikossa oli useita pulloja, jotka sisälsivät paksua nestettä ja ne oli pakattu ajattelemattomasti siten, että pulloja oli särkynyt matkalla. Postissa laatikko oli avattu. Jokainen ehjänä säilynyt pullo oli kääritty erikseen kuplamuoviin ja särkyneet oli laitettu erikseen muovipussiin. Ajattelin sitä hommaa. En todellakaan olisi halunnut tehdä sitä. Kaivaa laatikosta lasinsirujen keskeltä pulloja, kääriä tahmeita pulloja muoviin ja vielä kerätä lasinpalat erikseen pussiin. Mahtavaa työtä Postilta. Lisäksi paketti toimitettiin minulle ajallaan. Olen erittäin kiitollinen ja hämmästynyt siitä, kuinka kauniisti oli toimittu.
Viikko sitten sain kotiin ilmoituksen, että postiin on saapunut minulle paketti, josta minun on maksettava postiennakkomaksu noudettaessa. En päässyt hakemaan pakettia ja eilen, (tiistaina siis) aamulla tajusin, että paketin viimeinen noutopäivä oli maanantai. Kello oli puoli yhdeksän aamulla ja hyppäsin pyjama päällä autoon ja ajoin postiin. Josko pakettia ei olisi vielä ehditty palauttaa! Onni onni onni! Paketti oli edelleen postissa, mutta se oli merkitty palautetuksi lähettäjälle. Siitä alkoi melkoinen rumba. Paketti oli minusta viiden sentin päässä, mutta tietokoneohjelma ei ymmärtänyt, että voisin nyt ottaa sen ja maksaa maksun. Postin henkilökunta yritti tehdä kaikkensa, että saisin paketin. Ei onnistunut. He soittivat postin palvelukeskukseen ja hommaa säädettiin ees ja taas. Minä istuin penkillä yöpuvussani ja odotin. Alkoi tulla vähän kylmä, mutta en halunnut lähteä. Olin elävä muistutus, että homma saatava maaliin. Odotimme että sivut päivittyisivät, jolloin homma onnistuisi. Eivät päivittyneet. Lopulta lähdin ja sanoin tulevani kahden tunnin kuluttua takasin. Ja niin siinä kävi, että postin ihana neito oli kerran vielä soittanut ja järjestellyt asiaa ja sain kuin sainkin pakettini! Niin sitkeää toimintaa ja halu auttaa. Olisihan se ollut hulluuden huippu, etten olisi saanut sitä, kun se siinä silmieni edessä oli.
Että kiitos kiitos ja kiitos. Ja pahoittelut, etten päässyt hakemaan sitä ajallaan. Ja kiitos sinulle ihana Ritva P. paketista, olihan täpärällä, että sain sen! Palaan sisältöön tuonnempana!
Kiitos Posti hyvästä palvelusta – on niin kiva fiilis tästä. Kiitos että pullopaketti ei saapunut kotiovelleni vuotavana ja täynnä sirpaleita ja kiitos ettei ystäväni tarvinnut mennä kaukana olevaan postiin noutamaan ja uudelleen lähettämään pakettia, vaan asia järjestyi. Huippua!
Hanna