Mun mutsi on niin hauska tapaus. Rakastan muuten myös sanaa mutsi, josta mulle tulee mieleen vanhat strabat, jotka kutsuivat nuoruudessani kaikkia naisia mutseiksi. Starba taas on stadin slangia ja tarkoittaa miestä.
No mutta yhtä kaikki – asiaan. Äitini kieli on terävä kuin partaveitsi ja edelleen 92 vuotiaana hän heittää aivan kuolemattomia lausahduksia. Osa on täysin painokelvotonta tarinaa, koska on ymmärrettävä ikä ja taustat, että voi nauraa tietyille asioille, jotka tänä päivänä ovat siirtyneet kiellettyjen listalle.
Äiti oli tänään vähän huonossa hapessa ja häntä piristääkseni koetin puhua jonniin joutavia. Se on tavallaan mahdotonta, koska äiti ei ole tyhjän puhuja, eikä jaksa kuunnella hölinää. Mutta viedäkseni ajatukset pois huonosta olosta kerroin kuitenkin, että kävin tänään kampaajalla.
Äiti totesi siihen painokkaasti: ai niiiiinkö. Ja tuijotti kuontaloani. Jatkoin että joo-o, eikö ole hieno kampaus! Äiti siihen että: kutsuuko joku TUOTA kampaukseksi? Vastasin että joo joo, nykyään kampaajalta tullessa halutaan näyttää huolettomalta ja sellaiselta, että hiukset on kivasti, mutta ei niin kammatusti. Äiti siihen että: Ja KUKA niin sanoo?
No repesin tietysti. Äänenpainot olivat sen verran halveksivat, että sanonpa vaan, ettei kannata väittää, että huoleton tukkaeleganssi olisi mistään kotoisin. Ja siis mutsi tietää mistä puhuu. Hän oli muotialalla jo ennen ajanlaskun alkua eli joskus 50-luvulla. Alalle hän joutui, koska isän mielestä hän oli liian kaunis kävelemään rumasti ja hän pisti tämän mannekiinikouluun. (Äiti taas pisti isän hammaslääkäriin. Tasa-arvoako?) Niin ja siis – Lisa on näiden kuvien ottamisen aikaan neljän lapsen mutsi.


Omat lapseni sanovat äitiä Mamiksi (isolla kirjaimella) Itse hän kutsuu itseään Lisaksi yhdellä iillä mutta papinkirjat paljastavat hienostelun, siellä lukee Liisa.
Viime vuonna aloin kerätä äidin hupaisia ja oivaltavia sanontoja ja heittoja ylös. Avasin puhelimeeni kansion, jonka nimi on Mamismeja. Niitä oli jo aika joukko kasassa, kunnes puhelimeni hajosi enkä tietenkään ollut päivittänyt sitä, joten kaikki mamismit katosivat. Nyt siellä on vain yksi, joka ei ole yhtään hauska, vaan jotenkin ihana. ”Pilvet ei kysy lupaa”. Muistan kun hän sanoi sen. Istuin hänen sänkynsä laidalla ja puhuin säästä. Valitin kun satoi ja oli luvattu vaan alati huonompaa säätä. ”Pilvet ei kysy lupaa”… niin, ei ne kysy. Eivät sadepilvet, eikä pilvet elämän taivaallakaan. Toivottavasti ehdin kerätä vielä mamismeja. Ne on tosi rock.
Mami
❤️
Hanna
äitini jo edesmennyt, ei sanonut koskaan lapsiaan tyhmiksi vaan meillä oli aina ”älli hillossa”.
Siitä se hyvä itsetunto sitten tuli.
Älli hillossa -ihan parasta!
Terv
Hanna