Ystävyys on kuin pieni ukko, jonka taskussa on avain ja lukko
Eilen tuntematon nainen sanoi: Tulevat tänne katsomaan missä parempi väki käy. Hymyilin – mutta sydän itkee vieläkin. Ajattelin, että tulitko sinäkin katsomaan parempaa väkeä, niitä jotka kunnioittavat toista ihmistä, eivätkä vain mielistele pankkitiliäsi…
Kerran autossani istunut ihminen sanoi autoani tankkaavasta mekaanikosta: ”mietin vaan, että mitähän minä voisin tuollaisenkin ihmisen kanssa puhua? Meillä ei olisi varmasti mitään sanottavaa toisillemme” En tiedä, mutta minulla ei ollut enää mitään sanottavaa vieressäni istuneelle.
Mikä tekee jostain ihmisestä omasta mielestään paremman? Edellä mainitussa tapauksessa se oli raha ja asema.
Autossani istunut ihminen päätteli, ammatin perusteella, että toinen ihminen on jotenkin yksinkertainen. Hän ei tiennyt sitä minkä minä tiesin. Mekaanikon harrastus on kaunokirjallisuus. Hän olisi saattanut keksiä aiheen, josta ekonomikin olisi voinut jotain sanoa.
Ystävyys on kallein aarre, se ei sammu milloinkaan.
Toivon että mekin saamme, säilyttää sen ainiaan.
Valentinuksen päivä, jota on alun perin vietetty Englannissa ja Ranskassa romanttisen rakkauden päivänä, muuntui Suomessa ystävänpäiväksi. Tänään sydämet, suukot ja toivotukset lentävät sosiaalisessa mediassa tuttujen ja tuntemattomien kesken kevyesti kuin poutapilvet. Ihanaa. Mutta voisiko sydämen sisällä asua se sydämen sivistys, jossa jokainen ihminen on arvokas ja tärkeä. Jokaista tarvitaan todellakin. Välillä tarvitaan ekonomia siinä missä auton korjaajaakin. Raha taas tuntuu tekevän välillä ihmisille tepposia kasaantuessaan.
On ihanaa, että sydämet lentävät somessa yhden päivän ajan villisti, puukkojen sijaan. Mutta olisivatpa ne sydämet totta. Kunpa kaiken ikävän nihkeilyn sijaan ihmiset voisivat katsoa asioita vaaleanpunaisten tai edes kirkkaiden lasien läpi ja olla tahdikkaita, kiusata vähemmän, hyväksyä ja rakastaa muita vähän enemmän jokaisena päivänä.
Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle
”Meidän on toimittava myös yksinäisyyttä vastaan. Yksinäisyys on vakavana pidetyn kansan vakava kansantauti. Se seuraa monia, kaiken ikäisiä niin nuoria kuin vanhempia. Jokainen on tässäkin tekijä: Pieni ele voi olla huomattavasti kokoaan suurempi – Ikääntyneemmän ihmisen tervehtiminen kauppamatkalla tai nuoren pyytäminen mukaan pihapeleihin. Ei ole niin pientä tekoa, että se kannattaisi jättää tekemättä. Ei ole niin kaunista sanaa, että se kannattaisi jättää sanomatta. Siis: Tehdään ja kannustetaan. Olla lähellä, se on lähimmäisenrakkautta.”
Näin sanoi tasavallan presidentti virkaanastujaispuheessaan. Britanniaan on nimitetty yksinäisyysministeri. Siellä lasketaan olevan noin yhdeksän miljoonaa yksinäisyydestä kärsivää ihmistä! YHDEKSÄN MILJOONAA!
Ystävällisyydestä voi kehittyä ystävyyssuhteita
♥️
Hyvää ystävänpäivää
Hanna
Kiitos kauniista kirjoituksesta. Hyvää ystävänpäivää lukijalta.
Kiitos ♥️kiitos ♥️Kiitos ♥️
Hanna
”Parempi väki” käsitteenä menetti minulle merkityksensä kun ollessani n.10-vuotias hoksasin, että myös kuninkaalliset käyvät vessassa 😀 Pyrin olemaan kategorioimatta ihmisiä mitenkään, mutta jos sen teen niin ehkä: kohteliaat – epäkohteliaat, sydämelliset – sydämettömät ja rehelliset – valehtelijat.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja oikein ihanaa ystävänpäivää 🙂
Kiitos Arja
Hyvät kategoriat sulla! Tuo rehelliset – valehtelijat on kiinnostava. Olin jo kovin pitkään ollut aikuinen, kun vasta tajusin että ihmiset valehtelevat. Ja joskus jopa päin naamaa. Se on varsin hämmentävä tunne. Pysykäämme kaukana heistä!
Hanna