Kaupallinen yhteistyö: Visit Åland

Viikonloppu saariparatiisissa
Takana on ihanista ihanin aurinkoinen syysviikonloppu Ahvenanmaalla. Nautin matkasta joka solullani, vaikka eniten nauttivat kyllä makunystyrät. Niin ja silmät. Ahvenanmaalla on suurenmoisen kaunista ja puhdasta. Meri, metsät, kalliot, omenatarhat, laiduntavat lehmät ja lampaat. Tuntuu että malja on tosiaankin täynnä ja että onnellinen olo ihanasta matkasta kestää pitkään.
Lensimme ystäväni Minnan kanssa Maarianhaminaan perjantaina illansuussa ja palasimme sunnuntaina alkuillasta kotiin. Matka tuntui ihan ulkomaanmatkalta tietenkin, vaikka kotimaassa oltiinkin. Lisäbonuksena Ahvenanmaalla sattui olemaan sadonkorjuujuhlat eli Skördefest koko viikonlopun ajan. Se näkyi maatiloilla, ravintoloissa ja pop up -kaupoissa.
Rakkaudella lähellä tuotettua, tuoretta ja hyvää
Ahvenanmaan juttu on lähiruoka. Pääsaaren ajaa autolla päästä päähän tunnissa, joten ylipäätään mikään, mikä on omasta maakunnasta, ei voi tulla kovin kaukaa. Meidän matkamme osui sadonkorjuujuhlien aikaan ja pääsimme tutustumaan hyvien ravintoloiden lisäksi siihen, kuinka ja millaisilla tiloilla lähiruokaa tuotetaan. Se mistä tuli erityisen hyvä mieli, oli kaikkialla vallitseva lämmin tunnelma ja se, kuinka kaikkia eläimiä pidettiin niin hyvin. Kyllä – rakastuin Ahvenanmaahan ja haluaisin mennä sinne heti takaisin, niin paljon jäi vielä näkemättä, vaikka paljon näimmekin.
Perjantai-iltana nakkasimme laukut hotelliin ja lähdimme nälkäisinä illalliselle Maarianhaminan keskustaan, ravintola Indigoon. Olimme lukeneet menun jo matkalla ja tiesimme etukäteen mitä söisimme. Minna otti alkupalaksi ankanrintaa. Mainiota, suussa sulavaa, olivat kommentit.


Minä tilasin alkuun vihersimpukoita, jotka oli kevyesti parmesaanilla gratinoidut ja niiden rinnalla oli keveä salaatti lasinuudeleista, pak choista, sokeriherneistä ja korianterista. Ai että, niin hyvää!
Pääruoaksi tilasimme molemmat paistettua nieriää kera itse tehdyn tagliatellen, kuningasravun, hummerikastikkeen ja omena-fenkolisalaatin. Täydellisesti kypsennetty kala ja ihanat lisukkeet.
Jälkiruokalista oli houkutteleva, mutta vatsaan ei mahtunut enää mitään reilun kokoisen pääruuan jälkeen ja pian olimme hotellihuoneen rauhassa unten mailla.

Herkullinen saari
Lauantaiaamuna lähdimme tutkimaan autolla kaikkea sitä mitä Ahvenanmaa tarjoaa matkailijalle ja ruokamatkailijalle. Suuntasimme Bolstaholmin tilalle Getaan. Tilalla pääsi tutustumaan läheisesti pitkäkarvaiseen lempeäkatseiseen Charolais-lihakarjaan, jota tilalla on kasvatettu jo viidenkymmenen vuoden ajan. Mureaa pihvilihaa ja muita lihatuotteita sai ostaa suoraan tilalta, samoin kuin ihanaa Bolstaholmin meetvurstia ja muita makkaroita.







Tilan pihamaalla oli myyntikojuja, joissa myytiin paikallisia tuotteita. Saimme heti hyvän otannan Ahvenanmaan herkuista. Kojuissa komeilivat punaposkiset omenat, tuorepuristettu omenamehu, hunaja, tyrniä oli mehuina, soseena, hilloina ja kuivattuna jauheena, ihanat kalatuotteet sekä houkuttelava Mercedes Chocolaterien suklaa. Jos olisin matkustanut Ahvenanmaalle laivalla, olisin ostanut mukaani korikaupalla herkkuja itselleni ja ystävilleni jaettavaksi.
Ahvenanmaa on Suomen omenatarha
Eikö kuulostakin ihanalta? Maakunta, joka on yhtä omenatarhaa. Mutta kuinka ihanalta se näyttää ja tuoksuu! Me hullaannuimme, kun näimme omenatarhat täynnään kypsiä punaposkia. Opimme, kuinka omenoista puristetaan mehua tuoremehuasemalla ja saimme myös maistaa sitä ihanuutta heti monta kupillista.
Onneksi Grannas Äppel omenamehua saa ostaa myös täältä mantereen ruokakaupoista. Se on niin hyvää ja raikasta ja tuntuu kyllä mukavammalta juoda kotimaista omenamehua, kuin esimerkiksi kaukaa tuoduista appelsiineista tehtyä mehua.
Noin 70 % Suomessa tuotetuista omenista viljellään Ahvenanmaalla. Ja tiedättekö mitä, tutkin meidän kaupan hyllyjä täällä kotona sillä silmällä ja tuntui kyllä kurjalta, kun omenahillot ja –mehut olivat pääosin belgialaista alkuperää. Minä haluaisin ostaa Ahvenanmaan ompuista tehtyä sosetta!



Saimme maistella reissulla kaikenlaista muutakin hyvää mitä omenista oli tehty. Piirakkaa, kakkua, sosetta, joka maistui ihanalta hotellin aamiaisella puuron kera, haudutettuja omenanlohkoja, omenalohkoja sokerilimessä ja tietenkin puraisimme yhden, jos toisenkin punaposken kylkiä välipaloiksi.
Makujen kylä
Smakby on osuva nimi Strömsö -ohjelmasta tutulle huippukokki Michael Björklundin ravintolalle. Paikka on kuin pieni makukylä – krouvi, herkkukauppa ja tislaamo ovat kaikki saman katon alla.
Omassa tislaamossa valmistuu tietenkin viinaa omenoista, mutta myös muita paikallisia viinoja sekä likööreitä. Tislaamoon pääsee halutessaan seuraamaan valmistusta.
Ravintolan sali on suuri, valoisa ja kaunis ja tunnelma on miellyttävän rento. Ja ruoka sitten – sanalla sanoen loistavaa. Ihaninta oli se, että kasviksia oli tarjolla todella paljon eri tavoin valmistettuina.
Smakbyssä uskotaan pohjoismaiseen ruokakulttuuriin ja siihen että ruokaa tulee valmistaa rakkaudella. Ja tiedättekö mitä – sen aina tuntee ja maistaa. Kun asioita tehdään rakkaudella se tuntuu luissa ytimissä asti kokonaisvaltaisesti. Se myös näkyy henkilökunnan käytöksessä, Smakbyssä ollaan hyvällä tuulella!



Herkkukaupassa oli myynnissä vastaleivottuja munkkeja ja pullia. Ostimme niitä kunnon lajitelman ja valitsimme Minnan kanssa omat suosikkimme. Minnalla se oli munkki ja minulla kierrepulla, jossa oli runsaasti unikonsiemeniä.
Smakby sijaitsee aivan Kastelolman linnan kupeessa, jonne teimme pienen retken myös. Linnan vieressä on ulkoilmamuseo Jan Karlsgården, joka muistuttaa hiukan Seurasaaren museoaluetta. Jos kaipaa pientä kävelyä ruuan jälkeen, kannattaa nauttia sekä linnasta että ulkomuseosta.


Oivaa olutta ja tuhtia lohikeittoa
Olen oluen ystävä. Olut vie janon eikä mikään maistu saunan jälkeen niin hyvältä kuin pullo raikasta olutta. Stallhagen on pienpanimo, jossa tehdään käsityöolutta puhtaista, paikallisista raaka-aineista jotka ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan humala, mallas ja hiiva sekä puhdas paikallinen vesi. Oluen tyypistä riippuen lisämakua voidaan tuoda hunajalla, tuoreilla marjoilla ja hedelmillä.
Fiilis Stallhagenin tavasta tehdä asioita on tosi lämmin ja aito. Sellaisesta tulee ihan älyttömän hyvä olo.




Pub Stallhagen, voi mitä teit – maailman parhaan lohikeiton. Tuhti se oli, mutta niin herkullinen!
Pub Stallhagen sijaitsee olutpanimon yhteydessä. Auringossa sen suurella terassilla maistoin hunajaolutta minikolpakollisen, koska taskussa kilisivät auton avaimet. Jano jäi! Oluesta kiinnostuneille panimossa järjestetään kierroksia ja maistajaisia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Stallhagen ja sen 23 eri olutta on oluen ystävän ehdoton must kohde.
Tuoretta maitoa
Aika harvoin puhutaan maidosta juomana. Minä rakastan maitoa, juon sitä mielelläni. Lasillinen kylmää maitoa maistuu ihanalta, varsinkin kun tietää, että sen on tuottaneet vapaana laiduntavat lehmät, jotka syövät itsensä täyteen kukista ja ruohosta ja jotka saavat mennä lypsylle, kun haluavat.

Ahvenanmaalaiset lehmät lypsävät parhaiten maitoa koko Suomessa. Ålands Meijeriet valmistaa maidon lisäksi myös jogurttia, juustoja ja voita joita löytyy täältä mannermaaltakin ruokakaupoista. Maitotilat sijaitsevat niin lähellä meijeriä, että tuore maito voidaan hakea tiloilta seitsemänä päivänä viikossa. Se takaa myös raikkaan, puhtaan maun kaikissa meijerin tuotteissa.
Luomumaidosta luomuherkkuja
Kävimme Minnan kanssa myös Mattas Gårdsmejerissä. Pienellä perhetilalla valmistetaan juustoa, jogurttia ja jäätelöä tilan omien lehmien luomumaidosta. Lehmiä on seitsemän ja ne viettävät koko kesän ulkona ja voivat ulkoilla talvella halutessaan. Tilalla voi vierailla ja ostaa tilan tuotteita ympäri vuoden. Kun tulimme paikalle, kaikki oli myyty, mutta seuraavana päivänä ravintolassa meillä kävi tuuri ja pääsimme maistamaan tilan juustoja. Ne sulivat suussa!

Huimat rauniot
Pitkän päivän ilta alkoi jo hämärtää, mutta päätimme ajella vielä tutkimassa saarta ja päädyimme onnekkaan sattuman kautta Bomarsundin linnoituksen raunioille. Uskomaton paikka! Siellä oli täysin äänetöntä. Ihmettelimme venäläisten rakentaman linnoituksen muurien upeaa hunajakennomaista pintaa ja muurien paksuutta sekä raunioista päätellen linnoituksen valtavaa kokoa.


Kapean tien päässä, korkealla kalliolla oli Bomarsundia puolustaneen Notvikin tornin rauniot, jonka ääreltä oli upeat näkymät kauas merelle ja saaristoon. Ne maisemat ja tunnelmat olivat upea päätös muutenkin hienolle päivälle.
Sunnuntairetki Eckeröön

Sunnuntaina päätimme mennä katsomaan miltä näyttää Engelin vuonna 1828 piirtämä Eckerön posti- ja tullitalo. Valtava uusklassinen rakennus seisoo käytännössä ei missään, mutta aikanaan se on ollut tärkeä vallan ja voiman merkki Venäjälle. Hienoa, että rakennus on säilynyt ehjänä ja kauniina. Talossa on museo sekä vaihtuvia näyttelyitä ja kesäaikaan kahvila.
Unohtumaton silli


Ennen kotiin lähtöä ja ajoimme Soltunaan lounaalle. Korkealla kalliolla seisoi ravintola, josta oli hulppeat näkymät saaristoon. Seisovaan pöytään oli katettu kaikki mahdolliset herkut. Ruoka oli todella hyvää ja valikoimaa oli äärestä laitaan, mutta ne sillit! Voin täydestä sydämestäni todeta, etten ole eläessäni syönyt niin hyviä ja nimenomaan pehmeitä ja raikkaan makuisia sillejä. Koko sillikäsitykseni siirtyi kokonaan toiselle tasolle. Matkustaisin mielelläni Ahvenanmaalle vaan saadakseni niitä lisää. Sillit olivat oman keittiön käsialaa ja ansaitsisivat kultaisen ansiomerkin herkullisuudestaan.
Trendikäs matkakohde ja ruokamatkakohde
Minusta tuntuu, että tällä hetkellä ihmiset kaipaavat eniten aitoutta kaikessa olemisessa ja tekemisessä. Aidot ihmissuhteet, aidot maut, lähellä tuotettu ruoka ja lähimatkailu ja kaunis yksinkertaisuus. Kenties korona on nostanut pinnalle näitä arvoja. Aitojen asioiden äärellä on helppoa olla onnellinen. Ahvenanmaa on nimenomaan aito. Siellä oli hyvä olla siitä jäi lämmin ja hyvä olo.

Kotimatka oli haikea. Olisimme molemmat voineet vielä jäädä syömään ja juomaan hyvin, tutkimaan rantoja, pyörä- ja vaellusreittejä ja Minna katsoi kaihoten golfkenttiä ja vannoi palaavansa pelaamaan niille ensi kesänä.
Ja hei – Ahvenanmaallla puhutaan ruotsin lisäksi sujuvasti englantia ja monissa paikoissa myös suomea, joten pelko pois ja matkaan! Täällä voit tutustua lisää Ahvenamaan tarjontaan.
Hanna
Blogia saa mielellään jakaa.
Olisi kiva tavata myös somessa: Instagram @hannasumari ⎮ Linkedin ⎮FB ⎮FB-blogi⎮
Suurkiitos Hanna mahtavasta postauksesta!
Terv Ahvenanmaalle 26 v sitten Helsingistä muuttanut
Mirjam kiitos!
Et voi arvata kuinka onnelliseksi tulin viestistäsi. Toivoin niin , että blogissa välittyisi se, kuinka upea Ahvenanmaa ja sen ihmiset ovat.
Suur kiitos!
Hanna
Hienon postauksen olit paikkakunnastamme tehnyt. Tuli ihan nälkä kun noita herkkukuvia katseli. Kaikki käymäsi paikat olivat minulle tietysti tuttuja ja Skördefestissä kävin minäkin useammassa paikassa. Stallhagen on kotiamme lähellä, eikä noihin muihinkaan kotoamme pitkä matka ole. Blogissani olen esitellyt Ahvenanmaata minäkin. Kiva kun tykkäsit reissustasi ja tervetuloa uudelleen!
terv. Kristiina