Kaupallinen yhteistyö: Eckerö Line
On onni, että Viroon voi vielä matkustaa, eikä ole rajoituksia. Viro on ihana naapuri, Tallinna on ihana kaupunki ja sitten tietysti se itsekäs syy, että meidän kesämökki on Saarenmaalla. Saarenmaa on yksi niistä harvoista paikoista, jossa voin rentoutua ihan täydellisesti.
Kun lähdemme kotipihasta ja ajamme länsisatamaan, on vielä vähän tutinaa hermoradoissa, mutta kun istumme Eckerön M/S Finlandiassa alkaa stressi pikkuhiljaa hälvetä ja hartiat laskeutuvat pois korvista.
Laivalla on rentouttavaa matkustaa, koska ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Ja toisaalta, jos on vielä jotain töitä tehtävänä, niin konetta voi mainiosti naputtaa matkan ajan.
Laivalla on huolehdittu hyvin hygieniasta, joka paikassa on käsidesiä ja ihmiset istuvat baareissa harvakseltaan.
Blogin lopussa on alennuskoodi – jos meinaat matkustaa, käytä se hyväksesi!
Ajomatka Tallinnasta Virtsuun kestää vajaat kaksi tuntia, sieltä matka jatkuu lautalla Saarenmaalle. (jos tarkkoja ollaan, niin Virtsusta mennään lautalla Muhun saarelle, josta kulkee pitkä maasilta Saarenmaalle. Siellä Muhulla on myös meidän Siken paikka Naminamaste.)
Noin viiden kilometrin päässä Kuivastusta on Liivan kylä. Kun 15 vuotta sitten ostimme kesäpaikkamme, Liivassa oli vain käpänen kauppa. Nyt Liivan kylässä kannattaa ilman muuta pitää pieni tauko. Ensinänkin siksi, että autojen purkauduttua lautasta, alkaa suunnaton ralli kohti Kuressaarta, jonne ajaa n. 45 min. Virolainen liikennekulttuuri on välillä lievästi sanottuna villiä. (Kaikki tuntuvat olevan vähintään Ott Tänakin pikkuserkkuja)
Toinen syy pysähtyä Liivaan on ostokset. Muhun limppu, käsityökauppa, tori, ruokakauppa ja kahvila, josta saa Saarenmaan jäätelöä sekä Muhurito – keltaisen kuorma-auton ympärille rakennettu iloinen katukeittiö.
Muhunlimppua saa ostaa suoraan leipomosta ja se on heittämällä parasta leipää, jota valmiina voi ostaa. Torilla myydään kauden herkkuja kuten loistavia suolakurkkuja, hunajaa, puutahojen ja metsän antimia sekä upeita koreja pilkkahinnalla. Käsityökaupassa myytävät tuotteet taasen ovat käsityötaidon huippua.
Tällä kertaa sain kulumaan Liivassa yli tunnin ja toisenkin lautan ralli-rumba ehti pyyhältää kylän ohi, ennen kuin lähdin ajamaan mökille. Meidän paikka on 65 km:n päässä Muhulta, melko lähellä Kuressaarta.
Sen hetken, kun ajan mökin pihaan täyttää kokonaisvaltainen onni. Saarella on hiljaisempaa kuin missään muussa tietämässäni paikassa. Kierrän ensimmäiseksi talon ja katson miltä puutarha näyttää, sitten avaan mökin ovet ja käyn taloksi. Ihan ensimmäiseksi keitän kahvit.
Istuin nytkin pitkän tovin ulkona terassilla ja annoin korvieni tottua hiljaisuuteen. Parasta! Siinä istuessani sain inspiraation ja veivasin vierashuoneen kokonaan uuteen uskoon. Se onkin ainoa huone jonka järjestystä täällä oikeastaan voi muuttaa.
Seuraava päivä oli kaupunkipäivä, koska vein autoni Kuressaareen huoltoon. Siellä on kaikkien automerkkien merkkihuollot. Ajanvaraus käy ketterämmin kuin kotimaassa ja huollot ovat olleet edullisempiakin.
Kun autoa huollettiin, huolsin itseäni uudessa kahvilassa, kurkistin kahteen uuteen sushi-ravintolaan, ja lopuksi menin tekemään töitä kirjastoon. Lyhyet välimatkat ovat pienen kaupungin etuja. Kaikkialle voi kävellä vaivatta.
Kuressaari on ihana kaupunki. Keskustorin ympärillä on kuusi hyvää ravintolaa, joiden terasseilla on viihtyisää istua ja nauttia hyvästä ruuasta. Kesällä terassit ovat täynnä turisteja, syyskuussa siellä on hiljaista. Aurinkoisina päivinä terassilla on voi hyvin istua syömässä lounasta.
Aukion läpi kulkevalla Tallinna-kadulla on lisää ravintoloita, joilla on terassit sekä kadun että sisäpihan puolella. Toinen kiintoisa katu on Kauba, jossa on antiikkiliike, ihana Vanalinna kahvila ja hieno virolaista, latvialaista ja pohjoismaista designeä myyvä liike.
Kun lähtee kävelemään pois ydinkeskustasta, joka on siis vain muutaman korttelin kokoinen, saa ihastella virolaisella pieteetillä hoidettuja puutarhoja, ravistuneita rakennuksia ja taloja jotka on korjattu vanhaan loistoonsa. Silmänruokaa ja kauniita yksityiskohtia on loputtomasti.
Toisaalta kaupunki on täysin moderni. Kauppakeskus Auriga kätkee sisäänsä mm. Hesburgerin, H&M:n sekä K-Raudan. Vältän muualta tulleita putiikkeja. Kun teen ostoksia, suosin Virolaisia ja varsinkin Saarenmaan omia yrityksiä. Paikalliset rautakaupat on aivan huippuja. Minulta kysytään usein mitä ostan itselleni Virosta. Koreja, tyhjiä hillopurkkeja ja lasipurkkien kansia sekä mehupulloja (kyllä, niitä myydään joka kaupassa, varsinkin niissä rautakaupoissa ja kauniita hillopurkkien kansia on ihan kaikkia kokoja hintaan 0,20 €/kpl – mitä juhlaa!) Ostan myös hunajaa, leipää, sieniä ja käsin poimittuja mustikoita sekä tuorepuristettua omena- ja päärynämehua. Lampaannahkaisia tossuja, käsinkudottuja villapaitoja ja -sukkia, torkkupeittoja, Saarenmaan saippuaa ja katajasta tehtyjä puulastoja ja kauhoja keittiöön. Pitkä lista!
Rakastan myös leipomista Saarenmaan rauhassa ja nyt vuorossa oli mehevä omenapiirkka. Sienestämäänkin ehdin ja saalis oli muhkea. Pari ämpärillistä kantarelleja ja suppilovahveroita. Salainen (tietysti) metsä, jossa käyn on loistava sienimetsä, koska siellä näkyy kauas, eikä siellä ole koivuja ja niiden keltaisia lehtiä hämäämässä!
Ehdin olla Saarella vain kolme kokonaista päivää, kun palasin kotiin tekemään yhden kuvauspäivän. Paluumatkalla kävin syömässä laivan buffetillallisen ja nautin! Ruoka oli taas niin hyvää. Eckeröllä ruoka tehdään lähes kokonaan itse laivassa. Ja sen kyllä maistaa. Ilahduin myös ideasta, että saatavilla oli desinfiointiaineliinoja, joilla kehotettiin tarttumaan ruokien ottimiin. Tarjolla oli myös kertakäyttökäsineitä ja tietenkin käsidesiä. Kävin myös laivan kaupassa ja sielläkin etäisyydet olivat ok.
Ruokalista oli houkutteleva. Söin mätiä, smetanaa ja sipulia, härkätatakia ja seesamimajoneesia, riimilammasta ja piparjuurilunta, uuniselleri-omenasalaattia ja kyssäkaali-coleslawta alkupaloiksi – erinomaista kaikki!
Pääruokana söin paistettuja kaalinlohkoja ja suolapähkinöitä, sileää hummerikeittoa (jumalaista!) laivan itsetehtyjä pyöryköitä ”Pozarski” (Jumalaisia!) sekä häränetuselkää ja portviinikastiketta Pienen pieniä nokareita kaikkea. Kyllä oli hvyää. Testasin myös jälkiruuat – ylivoimaisesti parasta oli tyrni – Vana Tallinn – Baba se oli vaatimattoman näköistä, mutta täydellistä herkkua. Parasta A-ryhmää kerrassaan! Usein onkin niin, että vaatimattoman näköinen kakku tai leivonnainen on kaikkein paras.
Pian taas palaan Saarelle ja ensi kerralla teenkin matkan rahtilaivalla! Pysy mukana!
Alennuskoodi
Miniristeily tai Päivä Tallinnassa -risteily -20 % päivän hinnasta tuotekoodilla HANNAS. Voimassa 28.2.2021 saakka. Max. 4 hlö/varaus. Varaukset eckeroline.fi
Blogia saa mielellään jakaa.
Olisi kiva tavata myös somessa: Instagram @hannasumari ⎮ Linkedin ⎮FB ⎮FB-blogi⎮
Terkuin Hanna
❤️