Loistetta kattojen yllä

Saatu lounas Ravintola 10. Kerroksessa

Hotelli Vaakuna ja Ravintola 10. Kerros – Helsingin helmet

Kävelen Helsingin katuja usein nenä pystyssä. Katselen rakennuksia, niiden yksityiskohtia ja muotoja.

Talojen seinistä löytyy kaikenlaista jännää, joka kertoo Suomen historiasta, rakennustaidosta, siitä kenelle tai kenen toimesta rakennus on alun perin suunniteltu ja tietenkin mielikuvituksesta. Enemmän iloa kävelyyn tuo, kun nostaa nokan ylös, eikä tutki Instagramin kuvamaailmaa kävellessään.

Helsingin Valtakulma on mainio nimi korttelille jota rajaavat Mannerheimintie, Postikatu, Rautatientori ja Kaivokatu. Korttelin täyttää muhkea funkkisrakennus, joka kätkee sisälleen legendaarisen hotelli Vaakunan. Rakennuksen muoto on upea. Kun sitä katsoo Mannerheimintieltä, sen virtaviivaisuus näyttäytyy koko komeudessaan.

Sokoksen piirsi arkkitehti Erkki Huttunen, joka oli käynyt tutkimusmatkalla Yhdysvalloissa ja sen huomaa. Onhan vain kymmenenteen kerrokseen nousevassa rakennuksessa häivähdys New Yorkin pilvenpiirtäjien tunnelmaa. Minun silmissäni ainakin. Rakastan niitä vanhoja pilvenpiirtäjiä, ja toivon että vielä tulee aika, jolloin voin matkustaa hyvillä fiiliksillä niitä ihailemaan.

Ravintola 10. Kerros – Helsingin helmi

Ravintola Loiste
Tynellin valaisimet, Tapiovaaran tuolit, alkuperäiset kyyhkyreliefit ja tuo ihana valo!

Mutta nyt olen käynyt tutustumassa hotelli Vaakunaan ja erityisesti sen kymppikerroksen uusittuun Ravintola 10. Kerrokseen. Kaunis, avara, valoisa ravintolasali vei kerralla sydämeni. Upean uudistustyön takana ovat Fyra Oy:n arkkitehdit Elisa Ryhänen-Derrett ja Jasmin Friman, jotka ovat avanneet hienosta sijainnista avautuvat näkymät Helsingin vilkkainpaan keskustaan. Ja toki iloa ikkunoista on myös toiseen suuntaan – valoa tulvii sisään suurista ikkunoista, jotka kaareutuvat kauniisti pään yläpuolelle. Ravintolaa on jatkettu entiselle terassille varsin ansiokkaalla tavalla.

Ravintola loiste
Nämä muodot, pinnat ja tunnelma!
Ravintola loiste
Moderni ja vanha on sovitettu kauniisti yhteen.
Valoa Loisteessa
Tämä valo! Tässä ollaan siis entisellä terassillaMiten upeasti se on otettu käyttöön!
Viherkasvit tuovat tilaan raikkautta ja toden totta – onneksi ne ovat aitoa tavaraa, eikä pölyttyviä silkkiversioita. Tässä valossa kasvit viihtyvät ja sen myötä myös ihmiset.
Baaritiski
Täällä on varmasti myös ihanaa tehdä töitä.
Tila muodostuu kahdesta eri tasosta ja myös kahdesta erilaisesta tunnelmasta.

Ravintola 10. Kerroksesta on haluttu tehdä matalan kynnyksen ravintola, jonne on helppo tulla, vaikka vain kahville. Ja ennustan että siitä tulee uusi suosikkikohtauspaikka.

Kiinnostava pitkä historia

Tavaratalo ja hotelli olivat suurhanke, jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna 1939 ja alkuperäisenä tavoitteena oli avata molemmat Helsingin olympialaisiin vuonna 1940. Sodat kuitenkin siirsivät sekä olympialaiset että Sokoksen ja Vaakuna-hotellin avautumisen. Hanke valmistui vasta vuonna 1952 kolmetoista vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen parahiksi olympialaisten avajaisiin. Vaakuna oli tuolloin Pohjoismaiden suurin hotelli.

Vaakunan rakennuksen suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen käytti kalustesuunnittelussa apunaan oman toimistonsa väkeä. Hotellin sisustuskin tuli pääosin Huttusen toimiston tiimin tehtäväksi. Ja kuinka kaunista jälkeä he saivatkaan aikaan!

Vaakunan aula
Hotelli Vaakunan aula, lobby, on huima. Nuo tulit, tämä muoto, valaismet, kattoikkuna ja suihkulähde!
Gunnar Finne - Groteski
Suihkulähteen keskellä on Gunnar Finnen veistämä Ggroteski
Koko aula on museoviraston suojelema
Aula toisesta suunnasta
Kymmpikerroksen aula
Kymppikerroksen aula
Pieni ikkuna on puhelinkopin ovessa. Oi niitä aikoja! Kaarevan seinän peilin muoto, ovenripa ja tuo pieni ikkuna puhelinkopissa. Niin upeea!
Haloo!

Tämä kaunokainen lepää puhelinkopin päällä!

Sekä hotellin että kymppikerroksen aulat on suojeltu. Paljon kaunista on kyetty säilyttämään myös ilman suojelumääräyksiä. Aulatiloja ja ravintolaa valaisevat upeat Paavo Tynellin suunnittelemat alkuperäiset valaisimet joita on myös yhdeksännen kerroksen hotellihuoneissa. Huoneissa on myös Huttusen suunnittelemat nojatuolit, jotka on entisöity. Aah se tuntuu niin hyvältä. Niin paljon kaunista vanhaa on heitetty Helsingissä siirtolavojen kautta kaatopaikoille.

Hotellihuoneissa on entisöityjä tuoleja. Vuoteen yläpuolelle on rakennettu lippa, joka henkii funkkisaikaa, mutta on uusi . Hyvä idea!
Huolellista suunnittelua
Kulmahuoneen näkymät on mahtavat!
Näkymä yhdeksännen kerroksen hotellihuoneen ikkunasta

Ruokanautintoa

Söin Ravintola 10. Kerroksessa mainion kolmen ruokalajin lounaan. Alkupalana oli katkarapuja, joista ravintola oli aikoinaan yhtä tunnettu, kuin Ruotsin laivojen buffat. On hauskaa, että niitä tarjotaan Loisteessa edelleen. Moni kuitenkin vielä muistaa kultaisen 80-luvun. Nostalgiassa on lempeyttä.

Savustettuja kokonaisia katkarapuja ja katkarapuskagenia saaristolaisleivällä.
Punajuuriwallenberg ja kasvispyttipannua
Makeana päätöksenä suklaakakkua

Pääruokana oli maukas punajuuriwallenberg ja jälkiruokana pistelin poskeeni jumalaista suklaakakkua, Marianne-vaahtoa ja vadelmia. Samalla katselin Mannerheimintien vilinä ja mietin millaisia kokouksia kansanedustajat olivat aikanaan Vaakunan ravintolassa ja kabineteissa pitäneet. Ravintola oli oiva paikka rauhallisuutensa tähden sekä siksi, että halulaitteen kantama ylsi eduskunnasta Vaakunaan.

Jos saan mieheni houkuteltua mukaan, vietän yhden yön hotellivaakunassa, mutta varaanko kulmahuoneen, jonka näkymät ovat huikeat, vai huoneen, jossa on parveke? Siinäpä pulma! Marraskuussa siellä aukeaa myös yksityiskäyttöön varattavissa oleva sauna. Houkuttelevaa!

Terveisin Hanna

Blogia saa mielellään jakaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 kommenttia

  1. Airi Piispanen 02.11.2020

    Onpa hieno! Tuttu paikka uudistunut pernteitä mukaellen.

    Vastaa
    • Hanna 02.11.2020

      Eikö olekin! Niin samaa mieltä!

      Hanna

      Vastaa