Suomalaiset selviävät koronasta luontaisten ominaisuuksiensa vuoksi loistavasti!

En ole varmaan ainoa, jonka mielialat vaihtelevat nyt päivästä toiseen. Tai paremminkin hetkestä toiseen. Se mikä naurattaa eniten on suomalaisuus, joka siis pelastaa meidät – se on selvä kuin pläkki!

Ajatelkaa nyt. Mieti tilannetta kylmän holotnana kevätaamuna koska tahansa, olkoon vuosiluku mikä tahansa.

Aurinko paistaa mutta hengitys höyryää. Olet lenkittämässä koiraasi, vaikka haluaisit vielä nukkua lämpimien peittojen alla. Ulos on kuitenkin mentävä. Hampaat on pesemättä ja olo nihkeä, mutta koira vaatii pikaisen helpotuksen rakkonsa paineeseen.

Lähdet ja toivot ettet kohtaa ketään, koska et vielä jaksa puhua mitään, etkä ylipäätään halua nähdä ketään, koska ei ole ripsiväriä ja tukka on pörrössä. Sitä paitsi on kiire.

Pahaksi onneksi vastaan tulee naapurin muija myös koiransa kanssa. Katsot toiseen suuntaan ja olet kuin et huomaisikaan. Mitä naapuri tekee? Kurkistat huppusi, aurinkolasiesi ja puoliksi kasvojen eteen vedetyn kaulaliinasi suojista häntä ja helpotut – Huh, se kattoi toiseen suuntaan. Ei varmaan huomannut mua! Hyvä! Onneks on näin ärsyttävän kylmää ja kaulaliina on naaman edessä.

Toivot että Musti pissaa äkkiä ja saat lenkin nopeasti hoidetuksi. No ei Mustiakaan huvita kauaa ulkona riekkua, koska ruokakuppi täyttyy heti, kun pääsee sisälle taas. Pian olet turvassa kotona.

Tavallisena kevätaamuna menet dösärille. Ja tietenkin! Siellä on jo joku! Miten ärsyttävää. Jäät viiden metrin päähän tyypistä ja selaat kännykkääsi. Bussi tulee ja kuljettaja tervehtii. Katsot tätä hölmistyneenä ja pakenet nopeasti istumaan. Kukaan nyt tuntemattomia tervehdi. Outo tyyppi. On takuulla ulkomaalaistaustainen. Tumma tukkakin.

Istut penkille ja täräytät kassisi viereiselle istuimelle. Mä en kyl haluu et kukaan istuu mun viereen. Pitää olla speissii. Alat selata kännykkääsi.

Työpaikalle päästyäsi kipität omalle työpisteellesi mahdollisimman nopeasti ja vältät katsomasta ketään silmiin, pää alas painettuna huikkaat vain välttämättömät huomenet. Avaat koneen ja alat naputtaa näppistä. Olet turvassa.

Lounasravintolassa valitset neljän hengen pöydän, jossa istut mieluiten yksin. Se onnistuu parhaiten laittamalla yhdelle tuolille kassin ja toiselle takin. Itse istut kolmannella ja yksi tuoli on tiukasti työnnettynä pöydän alle. Jos joku näyttää siltä, että haluaisi tulla samaan pöytään, uppoudut kännykkääsi etkä ole huomaavinasi tunkeilijaa. Rukoilet ettei se kysy onko tässä tilaa. Jos kysyy harkitset valehtelevasi, että odotat ystäviäsi. Jess se meni ohi!

Kotimatkalla käyt kaupassa. Olet maustehyllyjen välissä ja koetat edetä sokereiden kohdalle. Mutta eikös käytävän tuki joku ukko. Seisoo siinä kun öökin tölli keskellä käytävää eikä ole huomaavinaankaan, että joku haluais päästä ohi. Seisot kärrysi takana aikasi äänetöntä raivoa puhkuen, kunnes alat hivuttautua mahdollisimman kaukaa ukon takaa, hyllyjä hipoen tämän ohi, sanomatta sanaakaan. Tässä nyt mitään tolle tollolle sano, menis jo tosta. Hivuttaudun ohi, ja katon tonne toiseen suuntaan, tarviin nyt sen sokrun.

Kotimatka sujuu leppoisasti kasseja kantaen. Ei tarvitse katsoa vastaantulijoita silmiin, koska voi keskittyä kassien kantamiseen. Varsinkaan ei tarvitse tervehtiä ketään. Eikä ainakaan edes hymyillä tuntemattomille, vaan siksi että nyt sattuu olemaan aurinkoinen päivä. Noikin kakarat tulee tuolta noin leveänä ryhmänä. Meen toiselle puolelle katua. Ärsyttävät pennut.

Suomalainen selviää koronasta luontaisen ominaisuutensa vuoksi. Halaaminen on kamalaa, poskisuudelmat kuuluvat omituisille italialaisille, joka koko kansa onkin oikea koronalinko. Sama homma kiinalaisten kanssa. Eivät ymmärrä mitään henkilökohtaisesta tilasta, mäiskyttävät ruokaa syödessään ja röyhtäilevät. Siksi ne varmaan niitä maskejaankin käyttävät. Ettei yltiöpäisesti roisku.

Suomalainen välttää kaikkia kontakteja, varsinkin fyysisiä, ellei ole tarkoitus vetää snagarilla jotakuta pataan. Että kysyn vaan mikä tässä tilanteessa niin vaikeaa on?

Kuvat: Riitta Sourander

Rakkaudella

Hanna

Blogia saa mielellään jakaa.

Olisi kiva tavata myös somessa: Instagram @hannasumari ⎮ LinkedIn ⎮FB ⎮FB-blogi⎮