Oikeita valintoja joka päivä

Mun motto on muuttunut. Uusi motto tähtää vielä entistäkin ihanampaan elämään, kun teen oikeita valintoja joka päivä.

 Oikeita valintoja joka päivä.

Mä olen varmaan ollut jossain horroksessa koko korona-ajan ja kun kesän korvalla heräsin, tajusin alkaa elää enemmän ja samalla muuttui vanha mottoni uuteen.

Ei sillä, ettenkö olisi elänyt vahvasti tähänkin saakka. Olen todellakin. Eikä elämässäni ole ollut yhtään mitään vikaa. Ihana elämä on ollut tähänkin saakka. Suuria seikkailuita, ihania töitä ja mikä parasta – maailman paras perhe.

Mutta nyt olen jollain uudella tavalla hereillä. Asiat eivät livu ohitse, kuten ne ovat usein lipuneet, kun ajatus on jo ollut seuraavassa suoritettavassa asiassa vielä edellistä tehdessäni.

Elämä paranee mukavasti, kun pysähtyy ajattelemaan jokaista tekemäänsä valintaa hetkeksi. Ettei ikään kuin aja koko ajan kaasu pohjassa, pitkät päällä, vaan vetää välillä kotteronsa tien sivuun ja miettii.

 Oikeita valintoja joka päivä.

Tämä kesä, kuten olen jo monessa yhteydessä todennut, on hurja työkesä. Pitkiä taipaleita, tuntikausia autossa istumista ja viikko toisensa perään poissa kotoa. Matkakassissa on kuvausvaatteita ja omat tarvikkeet mahtuvat pieneen nyssäkkään. Samaan pieneen nyssäkkään puristuisi helposti myös koko oma elämä, jos fokus on kaiken aikaa työssä. Ajatus voisi hyvin olla syyskuussa, jolloin rutistus päättyy. ikään kuin päämääränä olis vain suorittaa homma loppuun. Mutta matkalla sinne, voi kyllä oikein hyvin elää myös omaa elämäänsä, jos sen muistaa ja huomaa tehdä.

Aamiainen hotellissa, maski, lounas bensa-asemalla, ajo kuvauspaikalle, kuvaus, ajo hotelliin, päivällinen jossain matkalla, pari tuntia sometusta ja sähköposteihin vastaamista ja sitten nukahdus hotellin sängyssä.

Päivät juoksisivat helposti toinen toisensa kaltaisina, sisältäen vain muutaman aamu- ja iltahetken omaa aikaa yksin.

Näin voisi lipua siis monta kuukautta. Mutta koska elämä on ainutkertainen juttu, aloin ajatella, että hei – tää on mun elämää ihan jokainen päivä. En halua, että se menee noin. Että useita kuukausia kuluu elämätöntä elämää, jonka nyanssit jäävät huomaamatta ja jonka punainen lanka on kokonaan jonkun muun kädessä, kuin omassani.  

Siksi teen joka päivä ihania valintoja ja tehdessäni niitä sanon itselleni – tämä on mun elämääni. Jos voin valita paremman ruokapaikan, teen sen. Käytän ihaninta kosmetiikkaa ja nautin, kun poistan kuvausmeikkiä ja hoidan ihoani. Suihkugeelissä on lempituoksuni ja juon vettä kauniista pullosta. Kuuntelen hyviä kirjoja ja mieluisinta musiikkia. Ja jos joku kysyy, haluanko jotakin, vastaan totuudenmukaisesti – kyllä tai ei. Koska tämä on minun elämääni.

Valitsen kaikessa sitä parasta, mihin rahkeeni kulloinkin riittävät, enkä yritä pienentää mitään. Koska miksi tekisin niin? Ja tässä on pointtina nimenomaan mihin rahkeeni kulloinkin riittävät.

Tämä on ollut hyvä päätös tai oivallus. Se pamahti päähäni yhdessä hetkessä aivan odottamatta. Jysähti kuin pommi. Ehkä suurin osa ihmisistä elää juuri niin. Parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta en ole varma, huomaavatko kaikki sen, että aina on mahdollista valita jotakin. Aina on vaihtoehtoja. Uskaltaako sitä tehdä niitä itselleen oikeita, rohkeita valintoja? Se on se juttu. Kannattaa muistaa, että oman elämän punainen lankakerä on hyvä pitää omassa kädessään ja nauttia, vaikka vaan siitä millaisella keittiön laatikosta löytyvällä lusikalla soppansa syö ja mistä lasista maitonsa juo. Jos voi valita mieluisemman vaihtoehdon, miksi ei sitä tekisi?

 Oikeita valintoja joka päivä.

Tämä on minun elämääni

Niin, ne motot. Varmaan jo kävi selväksi, että uusi on ”tämä on minun elämääni” ja nimenomaan sanalla elämääni on vahvasti se paino. Se on se tärkein sana ja ajatus elämä!

Entinen motto on se, että kolikolla on aina kaksi puolta ja toiselta puolelta löytyy aina positiviinen asia. Tämä on edelleen totta, sillä en ole vielä löytänyt asiaa, josta ei löytyisi mitään positiivista ja se on hyvä edelleen muistaa.

Onnellista kesää ja hyviä oikeita valintoja jokaiselle päivälle! Pieniä ja suuria. Ja rohkeutta kaikkeen tekemiseen.

Hanna

Blogia saa mielellään jakaa

Olisi kiva tavata myös somessa: Instagram @hannasumari ⎮ Linkedin FB FB-blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

4 kommenttia

  1. Anne-Marie Suomalainen 04.07.2021

    Hyvä Hanna! Mahdollisuuksien näkeminen on mun juttuni, vaikka mottoni on Periksi ei anneta prkl. Innostuin tästä päivittämään omaa mottoani:) saa nähdä mihin päädyn:)

    Vastaa
    • Hanna 04.07.2021

      Ihana! Ei me kyllä periksi annetakaan prkl, mutta rinnalle voi ottaa uusia mottoja. Musta tuntuu että mä olen elänyt koko elämäni niin, etten anna periksi ja se on vähän raskasta. On pitänyt selvitä niin paljosta. Taidan hellittää vähän, pinnistää vähän vähemmän. vaikka en periksi annakaan. Ehkä se on ollut sellaista loputonta suorittamista. Se on vähän eri asia, kuin periksi antaminen kylläkin.
      Hanna

      Vastaa
  2. Raisa 06.07.2021

    Hei Hanna
    Kun selasin siun blogia taakse päin, huomaan, että siun päässä on käynyt kuhina jo ennen tätä moton muuttumista! 😊 Tarpeeksi asioita miettiessä, tuumaillessa jne, tiedät, tulee se yhtäkkinen PAM!Tässä se on!
    Näin kävi miulle kaksi, kohta kolme vuotta, sitten. Varmaan tuo suorittaja minussa ei ole “antanut” ajatella, että tämä on _minun_ elämää.
    Kohdallani piti tapahtua monta pysäyttävää juttua, ennen kuin tajusin oikeasti pysähtyä noin kuin blogissa kerrot.
    Kiitos tästä kirjoituksesta, sekä monista aikaisemmista 💕

    Vastaa
    • Hanna 06.07.2021

      Ihana viesti Raisa, kiitos!
      Se on totta, että päässä on käynyt kuhina jo pidemmän aikaa. Tuntu hyvältä, kun niitä oivalluksia alkaa tulla ja asiat selkiytyvät – elämä paranee.
      Ihanaa ja onnellista kesää ja loppuelämää sinulle!
      Hanna

      Vastaa