Tämä päärynäkakku on todella mehevä ja helppo tehdä. Tässä yhdistyvät maustekakun syvän mausteiset maut ja päärynöiden ihana raikkaus. 

Ihana, mehevä upside down -päärynäkakku 

Vuoraa 24 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka leivinpaperilla. 

2 dl vehnäjauhoja 

(käytin gluteenitonta jauhoseosta)

3,5 dl mantelijauhoja

1 tl ruokasoodaa

0,5 tl leivinjauhetta

1 tl piparkakkumaustetta

150 g huoneenlämpöistä voita

1,5 dl sokeria

2 kananmunaa

1,5 dl kreikkalaista jugurttia

3 päärynää kuorittuina,

Halkaistuina ja siemenkodat poistettuina

50 g voita

1 dl fariinisoeria

Ripaus vaniljaa

Sekoita yhteen vehnä- ja mantelijauhot, ruokasooda, leivinjauhe ja piparkakkumauste

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat yksi kerrallaan hyvin vatkaten. Lisää kuivat aineet taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi joukkoon jugurtti. 

Sulata 50 g voita ja kaada se leivinpaperilla vuoratun kakkuvuoan pohjalle. Ripottele päälle 1 dl fariinisokeria johon olet sekoittanut hiukan vaniljasokeria tai muuta käyttämääsi vaniljaa. 

Asettele voisokeriseoksen päälle päärynänpuolikkaat leikkauspinta alaspäin. (joudut ehkä hiukan muotoilemaan päärynöiden tyveä, että saat asetelmasta symmetrisen ja kauniin)

Kaada kakkutaikina varovasti päärynöiden päälle. Paista kakkua uunin keskitasolla 180 asteessa n. 45 minuuttia.

Jäähdytä kakkua 15-20 minuuttia ja kumoa vuoka tarjoiluvadille.  Avaa vuoan reuna ja nosta pohja pois kiristä sitten reuna uudelleen ja anna olla kakun ympärillä, kunnes se on täysin jäähtynyt. Sillä tavoin se pysyy varmasti kasassa. Säilytä jääkaapissa. 

Ihania hetkiä kahvipöytään!

Terkuin

Hanna

Parhaat mustikkapiirakat maistuvat tietenkin vahvasti mustikoille, mutta vaihtoehtoja on paljon – helposta haastavampiin ohjeisiin ja niihin jotka voi tehdä myös pakastetuista mustikoista. Keräsin tähänyhdeksän omaa mustikkareseptiäni, joita olen leiponut menestyksekkäästi. Nyt uunit kuumiksi ja leipomaan!

Mustikka-valkosuklaapiirakka

Sinivalkoinen mustikkapiirakka on ehdoton kahvipöydän kuningatar. Limetillä maustettu valkosuklaamousse aateloi metsän mustikka-aarteen suussa sulavaksi herkuksi.

1 kpl pakastettu pyöreä kauramurotaikina

6 dl mustikoita 350g

2 dl hillosokeria 150g

1 tl kardemummaa

Valkosuklaamousse

3 dl kuohukermaa

150 g valkosuklaata

+ vähän koristeeksi pinnalle

1 rkl limetin mehua

1 limetin raastettu kuori

3 kpl liivatelehtiä

Piiraan voi tehdä sekä piirakkavuokaan että irtopohjaiseen kakkuvuokaan, jolloin sen voi siirtää varovasti tarjoiluvadille. Jos käytät piirakkavuokaa, voit taputella kauramurotaikinan siihen suoraan. Jos haluat tarjoilla piirakan tarjoiluvadilta laita irtopohjaisen kakkuvuoan pohjalle ensin leivinpaperi. Leikkaa kaksi vuoan reunan levyistä suikaletta leivinpaperia ja peitä niillä vuoan reunat. Paperi pysyy hyvin paikoillaan, kun sipaisee vuoan reunoihin vähän voita.

Painele sulanut kauramurotaikina vuoan pohjalle ja reunoille. Tee reunoista n. 4 cm korkeat.

Tee täyte.

Sekoita yhteen hillosokeri ja kardemumma ja lisää seos mustikoiden joukkoon. Kaada mustikat vuokaan taikinan päälle.

Paista piirakkaa 170 asteessa uunin alimmalla tasolla 30- 40 minuuttia, kunnes reunat ovat saaneet kauniin värin.

Koska täyte on löysää, nosta vuoka varoen uunista, ettei se läiky ja värjää piiraan reunoja. Anna piiraan jäähtyä täysin, jolloin myös mustikkatäyte hyytyy.

Valkosuklaamousse

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Raasta limetin kuori ja purista 1 rkl limetin mehua kattilaan tai mikronkestävään kulhoon.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää vaahtoon limetin raastettu kuori.

Sulata valkosuklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa välillä sekoittaen.

Sekoita sulanut suklaa kermavaahtoon.

Sulata liivakot limetin mehussa mikrossa tai liedellä, anna seoksen jäähtyä ja lisää se kermavalkosuklaaseokseen hyvin sekoittaen.

Anna valkosuklaamoussen hyytyä jääkaapissa 15-30 minuuttia. Sekoittele moussea välillä ja tarkista koska se on hyytynyt sen verran, ettei se valu ja että se on helppoa levittää piiraan päälle. Laita piiras vielä tunniksi jääkaappiin hyytymään.

Vuole valmiin piiraan päälle valkosuklaalastuja ja kaada pinnalle mustikoita.

Mustikkakukko eli rättänä

Helppo!

200g              voita (margariini ei tässä käy)

¾ dl               sokeria

3 dl                karkeita ruisjauhoja

1 tl                leivinjauhetta

Täyte

 400g             pakastemustikoita tai 8 dl tuoreita

1 dl                sokeria

2rkl- ½ dl       perunajauhoja

(1 tl               kardemummaa)

Tarjoiluun

Vaniljajäätelöä

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe ruisjauhoihin ja lisää voi-sokerivaahtoon.

Erota taikinasta noin 2/3 ja levitä se noin 18 x 20 cm kokoisen vuoan pohjalle ja reunoille.

Laita loput taikinasta leivinpaperille ja laita toinen leivinpaperi päälle. Kauli tai taputtele käsin taikina vuoan kokoiseksi levyksi ja laita se hetkeksi jääkaappiin jähmettymään.

Jos käytät pakastemustikoita sulata ne ja lisää joukkoon perunajauhot ja sokeri sekä halutessasi kardemumma. Kaada seos vuokaan ja laita taikinakansi mustikoiden päälle.

Paista 200° n. 40 minuuttia. Tarjoile vaniljajäätelön kanssa.

Muropohjainen mustikkapiirakka,

jossa maistuu beurre noisette eli ruskistettu voi

100g sulatettua ja ruskistettua voita (margariini ei käy)
3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1tl leivinjauhetta
1 kananmuna
n. 6 dl mustikoita
(1 rkl perunajauhoja)
2 rkl sokeria

Tee ensin ruskistettu voi.
Kuumenna voita kattilassa keskilämmöllä ja pyöräyttele kattilaa lempeästi voin sulaessa ja vaahdotessa. Ole varovainen, ettet polta voita, se tapahtuu yhtäkkiä, joten pidä katse kattilassa herkeämättä. Kun voi on kullan ruskeaa ja siitä erottuu pähkinäinen tuoksu, se on valmista. Kaada ruskistettu voi – beurre noisette – kulhoon jäähtymään ja jätä kattilan pohjalle kertyneet muruset kattilaan.

Sekoita sitten keskenään vehnäjauhot, sokeri ja leivinjauhe. Lisää jauhoseokseen ruskistettu voi ja muodosta murumainen taikina nopeasti sekoittaen. Ota desilitra taikinaa erikseen ja lisää jäljelle jääneeseen taikinaan kananmuna. Sekoita ja taputtele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Lisää pinnalle mustikat. (Jos mustikat ovat kovin vetisiä, sekoita niihin 1 rkl perunajauhoja)
Lisää erikseen otettuun muruseokseen pari ruokalusikallista sokeria ja ripottele mustikoiden päälle. Paista n. 30 min 200° uunissa.
Tämä ei tarvitse lisukkeeksi jäätelöä, kermavaahtoa tai vaniljakastiketta. Ne voi popsia erikseen!

Sitruunanraikas mustikkakakku mantelijauhoista

(gluteeniton, vegaaninen)

Tämä kakku on gluteeniton ja maidoton, se maistuu sitruunalle, mantelille, mustikoille ja hunajalle ja kun sitä syö ritisevät unikonsiemenet ihanasti suussa. Kakku on mehukas ja herkullinen ja säilyy hyvin jääkaapissa. Siihen kuuluu turkkilaisesta tai kreikkalaisesta jugurtista tehty herkullinen kuorrutus, mutta minä tarjoan kuorrutuksen mielelläni erikseen, jos on pienikin epäilys, että kakkua ei syödä kerralla loppuun.

– Saat kakusta vegaanisen jos vaihdat kananmunat 3 ruokalusikalliseen chiansiemeniä ja sekoitat ne 9 ruokalusikalliseen vettä. Anna chiansiementen turvota 15 minuttia. Vaihda hunaja vaahterasiirappiin.

400 g mantelijauhoja
3 rkl unikonsiemeniä
1 tl leivinjauhetta
½ tl soodaa
½ tl suolaa

1 dl rypsiöljyä
1 dl hunajaa (vaahterasiirappia)
2 sitruunaa (luomu)

3 kananmunaa (3 rkl chiansiemeniä ja 9 rkl vettä)
250 g mustikoita (tuoreita tai pakastettuja metsä- tai pensasmustikoita)

Kuorrutus

3 dl turkkilaista tai kreikkalaista jugurttia

½ sitruunan mehu
2 rkl hunajaa (vaahterasiirappia)
1 tl vaniljaa

tuoreita mustikoita

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Vuoraa 20 cm halkaisijaltaan oleva kakkuvuoka leivinpaperilla.
Sekoita ensin yhteen kaikki kuivat aineet ja laita sivuun odottamaan. Lämmitä öljy varovasti kattilassa ota pois liedeltä ja lisää joukkoon hunaja. Sekoita kunnes hunaja sulaa öljyn joukkoon.
Pese ja kuivaa sitruunat ja raasta öljyn joukkoon niiden keltainen kuori. Purista mehu kolmesta sitruunan puolikkaasta (säästä yksi puolikas kuorrutukseen). Lisää öljyseos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita.
Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki haarukalla. Lisää munaseos taikinaan.
Lisää viimeiseksi joukkoon mustikat varovasti sekoittaen.
Kaada taikina vuokaan ja paista noin 40-50 minuuttia kunnes kakku on kypsä. Anna kakun olla vuoassa puoli tuntia ja ota vasta sitten pois. Anna jäähtyä kokonaan ennen tarjoilua.

Kuorrutus
Valuta jugurttia puolisen tuntia puhtaalla pyyhkeellä vuoratussa siivilässä. Lisää joukkoon juoksevaa hunajaa (tai lämmitä hunajaa, kunnes se on juoksevaa) sekä puolikkaan sitruunan mehu ja maun mukaan käyttämääsi vaniljaa.

Mustikkamuffinit

Uuni 200°

100g voita
2dl maitoa
2 kananmunaa
1 ½ dl sokeria
1tl vaniljasokeria
1 sitruunan raastettu kuori
4dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
3dl mustikoita

Sulata voi ja sekoita se maitoon. Vatkaa sokeri, vaniljasokeri ja munat vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää seokseen raastettu sitruunan kuori sekä maidon ja voin seos.
Sekoita jauhoihin suola ja leivinjauhe ja lisää jauhoseos taikinaan.
Lisää sitten mustikat varovasti, että ne säilyisivät mahdollisimman ehjinä. Täytä pahviset muffinivuoat tai muffinipellin kolot, joissa on paperivuoat, lähes täyteen taikinalla. Jätä noin yksi kolmasosa tyhjää nousemista varten.
Paista muffineita 200 asteisessa uunissa, koosta riippuen noin 12-15 minuuttia.

Mustikkapannukakku

Mainio herkku, joka valmistuu vaivattomasti ja on melkein kuin piiras.

25g voita
2 kananmunaa
3dl maitoa (täys- tai kevytmaitoa)
1dl kermaa
2 dl vehnäjauhoja
2rkl sokeria
½ tl suolaa
1-2 tl vaniljaa
1tl kardemummaa
2dl mustikoita

Uuni 225°

Sulata voi. Sekoita keskenään kanamunat, kerma ja maito. Lisää kuivat aineet nesteeseen ja sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi sulatettu voi. Anna taikinan turvota hetki. Voitele sillä aikaa rautainen paistinpannu tai muu uunivuoka huolellisesti. Kaada pannukakkutaikina pannuun ja lisää sitten päälle mustikat. Paista pannukakkua noin 30 minuuttia uunin keskitasolla.

Mehevä sitruunainen mustikkakakku

Irtopohjavuoka 23 cm uuni 175°C paistoaina n. 50-60 min

150 g voita

2 dl sokeria

2 kananmunaa

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 rkl sitruunankuoriraastetta

0,5 dl sitruunanmehua

0,5 dl maitoa

2 dl metsämustikoita (lisää pakastetut mustikat taikinaan jäisinä)

+ 1 dl pinnalle

Tuorejuustoseos

200 g sitruunatuorejuustoa

1 dl turkkilaista jugurttia

1 dl tomusokeria

1 rkl perunajuhoja

1 kananmuna

Vuoraa irtopohjavuoan reunat ja pohja leivinpaperilla.

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää seokseen kanamunat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Lisää joukkoon sitruunankuoriraaste.

Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe ja lisää jauhoseosta ja nesteitä (maito + sitruunanmehu) taikinaan vuoron perään. Sekoita taikina tasaiseksi.

Lisää viimeiseksi taikinaan mustikat nopeasti sekoittaen.

Sekoita tuorejuustoseoksen ainekset yhteen keskenään.

Laita vuokaan ensin puolet taikinasta ja sen päälle puolet tuorejuustoseoksesta. Taas kakkutaikinaa ja sitten loput tuorejuustoseoksesta ja lopuksi pinnalle mustikoita.

Paista kakkua uunin alatasolla uunista riippuen n. 50-60 min. Tikulla kokeiltaessa tikkuun jää tuorejuustoseoksesta kosteaa taikinaa, mutta se ei saa olla juoksevaa. Kypsän kakun pinta on kullan vaalea.

Jäähdytä kakku ensin hyvin huoneenlämmössä ja sitten jääkaapissa. Kakku on parasta ja maustunut muutaman päivän päästä

Kuorruta kakku tomusokerikuorrutteella

Sekoita hyvin yhteen 0,5 dl tomusokeria ja 1 tl sitruunanmehua ja koristele vielä mustikoilla (talvella voit käyttää pensasmustikoita koristelussa) ja sitruunakuorisuikaleilla.

Tämän kakun tarina löytyy täältä

Mustikkakakku jossa maistuu manteli ja helppo vaniljavaahto

2 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjahoa
100 g mantelimassaa
100 g voita sulatettuna
4 dl mustikoita
koristeluun
1 dl mustikoita
tomusokeria

uuni 180°C paistoaika n. 30 min vuoka ø 24 cm

Vuoraa irtopohjainen 24 cm halkaisijaltaan oleva vuoka leivinpaperilla tai voitele ja korppujauohta se.
Sulata voi ja raasta mantelimassa karkeaksi raasteeksi.
Vatkaa kanamunat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää jauhoseos muna-sokerivaahtoon. Lisää sulatettu voi ja mantelimassaraaste taikinaan. Lisää lopuksi varovasti ja mahdollisimman vähän sekoittaen joukkoon mustikat.
Kaada taikina vuokaa ja paista uunin keskiosassa n. 30 minuuttia. Kakku saa jäädä hiukan tahmeaksi keskeltä. Jäähdytä kakku ja laita se jääkaappiin. Tarjoa kylmänä vaniljavaahdon kanssa.

Vaniljavaahto

3 keltuaista
0,5 dl sokeria
1-2 tl vaniljajauhetta tai vaniljatankoa myllystä
3 dl kuohukermaa

Vatkaa keltuaiset, sokeri ja vaniljasokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa kerma vaahdoksi ja yhdistä sitten molemmat. Tarjoa kylmänä.

Mustikka-vuohenjuustocrostinit

Vuohenjuustovaahto
200 g pehmeää vuohenjuustoa
1 dl kuohukermaa
1 tl suolaa

Mustikat marinadissa
4 dl mustikoita
1 sitruunan raastettu kuori
1 rkl sitruunan mehua
1 rkl timjaminlehtiä
balsamicoa maun mukaan

Crostinit
12 viipaletta patonkia
4 rkl voita
1 valkosipulinkynsi

Vatkaa vuohenjuusto, kerma ja suola sähkövatkaimella sileäksi, kuohkeaksi tahnaksi.

Kaada mustikat kulhoon ja lisää joukkoon sitruunankuori ja –mehu, riivityt timjaminlehdet ja mausta makusi mukaan hyvällä balsamicolla.

Voitele patongin palat molemmin puolin voilla tai öljyllä. Paahda leipiä 200 uunissa ritilän päällä kunnes ne saavat hiukan väriä.
Hiero leipien pinnat puolitetulla valkosipulinkynnellä.

Laita jokaiselle leivälle reilusti vuohenjuustolevitettä ja mustikoita.
Nam

Kannattaa kokeilla myös Dutch baby -pannukakkua mustikoilla! Resepti on täällä!

Kaupallinen yhteistyö Balmuirin kanssa. Upea makuuhuone on pehmeä ja kerroksellinen.

Sisustin meille ihanan vierashuoneen entiseen lastenhuoneeseen, joka oli ollut jo pitkään sekalaisessa käytössä. Ja kuten sellaisille huoneille usein tuppaa käymään, sinne alkoi kertyä kaikenlaista tavaraa, jolle ei oikeastaan ollut osoitetta. Kun sopiva hetki koitti, laitoimme ylimääräiset tavarat myyntiin. Helpotus oli kyllä suuri, kun huone yhtäkkiä oli tyhjä ja pääsin rakentamaan siitä unelmien makuuhuonetta sekä yövieraille, että itselleni sellaisiksi öiksi, kun herään aamuyöllä, enkä saa uudelleen unta. Silloin on ihanaa mennä kuuntelemaan hypnoosivideoita omaan rauhaan.

Ihailen Balmuirin ylellistä tyyliä ja rakastan materiaalien pehmeyttä, hallittua runsautta ja kerroksellisuutta.

Määräävin tekijä huoneessa on kirsikanvärinen puulattia. Ja tärkein elementti huoneessa on sänky. Nämä kaksi asiaa mielessäni lähdin valitsemaan vuodevaatteita.

Balmuirin Carlo-pussilakana kultaisen värisenä sopi lattian väriin hienosti. Yhtäkkiä lattian väri ei tuntunutkaan mahdottoman hankalalta vaan oikeastaan aika kivalta. Tekstiileillä voi tosiaan muuttaa sisustusta.

Carlo-pussilakanan materiaali on Supima-puuvillaa ja sen silkkisen kiiltävä pinta tuntuu ihanalta ihoa vasten. Tuplakokoisen pussilakanan sisälle laitoin untuvapeiton, joka vielä korostaa lakanan ylellistä tuntua.

Halusin jotain valkoista raikastamaan fiilistä ja tuomaan ripauksen valoa, kuten valkoinen aina tekee ja valitsin lisäksi valkoiset Carlo-tyynyliinat ja Castelle-aluslakanan sekä Cassis-päiväpeiton. Niiden väliin tasoittamaan jyrkkää värieroa valitsin harmaanbeiget Cassia-tyynynpäälliset.

Lisäksi halusin huoneeseen väriä, ettei lopputulos olisi liian tasapaksu. Värin toi upea sahraminkeltainen Aurora kid mohair –peitto. Katselin lopputulosta tovin ja mietin, että jotain puuttuu. Sahraminkeltainen torkkupeitto kaipaa kaveria. Ja viimein koitti se päivä, kun kellarissa hilloamani kultainen rokokoopeili vapautui kuplamuovikääreistään ja pääsi seinälle.

Huone kaipasi vielä pöytää vuoteen viereen, jolle voisin laittaa valokuvia, kynttilöitä ja valaisimen. Olin varma, että löytäisin sen muitta mutkitta kirpparilta ja aika helposti se kävikin. Vanha, olisiko 30-luvulta peräisin oleva, ovaali pöytä on aivan täydellinen.

Pöydälle laitoin kummitädiltäni perimäni ihanan lampun, jolla on minulle suuri merkitys. Liisa-täti oli minulle hyvin tärkeä ja rakas ihminen ja lampulla on myös merkityksellinen tarina.

Liisa oli saanut 500 markkaa lahjaksi apeltaan nuorena vaimona. Elettiin niukkoja aikoja ja Liisa meni Stockmannille ja osti tämän Muranolasisen pöytävalaisimen. Hän sai torut äidiltään, kun oli laittanut rahat ”turhuuksiin”. Mutta yksi asia on varma – kauneus auttaa meitä voimaan paremmin ja Liisa tiesi sen. Jos ylimääräistä rahaa tipahtaa syliin, sillä hyvinkin kannattaa hankkia jotain kaunista. Valaisin on jo yli 60 vuotias ja tuo edelleen valoa ja iloa arkeen.

Pöydälle pääsi myös rakkaiden kuvia ja kauniit Balmuir Balzola-kynttilät.

Pienet kauniit yksityiskohdat tuovat kodikkuutta ja kivaa fiillistä. Koska huoneen katto on keskeltä korkea ja reunoilta matala se toisaaltaa haastaa sistuksen suunnittelua mutta toisaalta antaa kivoja mahdollisuuksia.

Vierashuoneesta tuli kyllä tosi ihana! Viihdyn siellä itsekin hyvin ja useinhan mä kiipeän sinne aamuyön tunteina jatkamaan unia.

Ostoetu

tarjoaa kevään ostoedun koko normaalihintaisesta mallistosta. Saat -20 % ostoedun su 28.4. asti syöttämällä verkkokaupassa koodin SPRING20. Etu on voimassa myös Balmuirin liikkeissä, joissa kannattaa muuten vierailla nauttimassa ihanasta tunnelmasta!

Terveisin Hanna

PS blogia saa jakaa, siihen ei tarvitse kysyä erikseen lupaa 😊

My story – elämäntapamuutokseni

Olen saanut valtavasti kyselyitä elämäntapamuutoksestani koko viimeisen vuoden aikana. Nyt kun vuosi on kulunut aloituksestani, on hyvä kertoa mitä tein ja miksi ja kuinka kaikki sujui. Ja missä mennään nyt.

Kaikki alkoi joulukuussa 2022. Olin väsynyt, kehoni oli jotenkin turta ja veltto, nivelet olivat jäykät, olin turvoksissa. En mitenkään nauttinut olemisestani. Minulla oli kipuja, portaiden nousu ja ylämäkikävely sattuivat, mikä oli tosi outoa. Kaikkea tätä hankaluutta oli jatkunut jo muutamia kuukausia, mutta kesän pitkän ja vaativan työrupeaman jälkeen syyskuussa, en jaksanut heti pureutua mihinkään, vaan halusin vain levätä, nauttia elämästä ja tehdä rästitöitä. Olen kuitenkin sellaista tyyppiä, että yhtäkkiä saan aina asioista kylläkseni ja sitten toimin satasella, enkä epäröi. Niin tein nytkin.

Taustaa – Raskas työ vaatii veronsa

Kesän kuvaukset kestävät tosiaan ihan koko kesän. En usko, että kukaan oikeastaan tajuaa mitä se tarkoittaa. Lähes kaikki viikot asun hotelleissa ja syön kaikki ateriat ravintoloissa. Aamiaisen lounaan ja päivällisen, jota oikeastaan voi kutsua illalliseksi, koska sen äärelle pääsee yleensä siinä kello kahdeksan aikaan illalla.

Omaa aikaa on päivässä muutama tunti aamulla ja saman verran illalla. Se tarkoitta sitä, että liikunnalle ei oikein jää aikaa, eikä siihen ole juuri energiaakaan.

Luulen, että kenenkään kunto ei lopulta kestä sellaista elämää.

Perusravintolaruoka on rasvaista, suolaista eikä juuri sisällä raikkaita vihanneksia ja koska välipaloja ei juuri tule syötyä, annoskoko kasvaa huomaamatta. Liikunta supistuu minimiin ja autossa istuttujen tuntien määrä on valtava. Lisäksi joka päivä istutaan tunti tai jopa yli, maskissa, lounaalla, päivällisellä…istumista todellakin riittää.

Nyt riittää tätä – on aika toimia 

Kun sitten viime joulukuussa päätin ryhtyä tekemään jotakin asialle, eli itselleni, ryhdyin etsimään ravitsemusterapeuttia sekä personal traineria.

Ravitsemusterapeutilta toivoin minulle sopivaa ruokavaliota ja annoskokoa. Jotenkin taju siitä minkä kokoisia annoksia minun tulisi syödä, oli kadonnut tyystin. Koin olevani aika hukassa koko ruokailun suhteen, vaikka tiedän niin paljon terveellisestä ruuasta ja esimerkiksi välipalojen merkityksestä.

Joku saattaa muistaakin ensimmäisen käyntini erään ravitsemusterapeutin luona. Se oli täysi katastrofi. Olin etsinyt lääkäriasemalla toimivan terapeutin, jonka referenssissä luki nimenomaan, että hän tekee ruokavalioita. Sitä en kuitenkaan saanut. Terapeutti kertoi vain vastaanoton lopussa, että ruokavaliota hän ei tee koska ihmiset pitävät niin erilaisista ruuista. Kyseisen ravitsemusterapeutin vastaanotolla tapahtui monta muutakin hullua juttua, joihin en välitä enää palata sen enempää. Mutta neuvoni on, että kannattaa olla tarkka ja jos ei saa sitä palvelua, mitä on tullut hakemaan, ei siitä myöskään kannata maksaa.

Vastoinkäymisen jälkeen, tai tavallaan jopa sen ansiosta, löysin kuitenkin ravitsemusterapeutin, joka on aivan vailla vertaansa. Sain yhteyden Nordic Nutrionistin Sonia Wahlroosiin. Joulukuussa -22 sovimme etäpalaverin tammikuun alkuun. Ennen palaveria minun tuli täyttää monisivuinen kyselylomake, jossa selvitettiin terveydentilani sekä tein myös ruoka- ja elämäntapapäiväkirjan kolmelta päivältä.

Ensimmäinen istunto

Puolitoistatuntisen Teamsin aikana tammikuun alussa Sonia selvitti mitä halusin ja miksi sekä kävimme läpi perinpohjaisesti ruokailu- ja elämäntapahistoriaani.

Toiveeni oli saada terveellinen ruokavalio, jonka annoskoot ovat itselleni oikeat. Halusin myös laihtua, koska kehotuntemukseni oli löysä ja ikävä. Ja vaikka olen vannonut, etten ikinä enää elämässäni laihduttaisi, oli toive hoikemmasta minusta kuitenkin olemassa. Kaipasin keveyttä, liikkumisen helppoutta ja hoikkaa olemusta.

Palaverimme jälkeen Sonia lähetti minulle 23 sivuisen tietopaketin, jossa oli selvitys minusta, tavoitteet ja ohjelma, jota alkaisin noudattaa. Pakettiin kuului ruokavalio 4 viikoksi resepteineen sekä kauppalista! Olin vaikuttunut. Aloitin uuden ruokavalioni 16.1.2023

Tavoitteena oli:

Rauhoittaa suoliston hyvinvointia ja ruuansulatusta

lisätä jaksamista sekä parantaa mielialaa


Painonpudotus 10–12 kg


Panostaa laadukkaisiin, energisoiviin ruoka- aineisiin

Tasapainoittaa hormonitoimintaa

Alku ja epäilykset

Ruokarytmi oli vanha tuttu: aamiainen, välipala, lounas, välipala, päivällinen. Aamupalan ja päivällisen välissä 12 tuntia. Perfekt! Tuttu ja turvallinen systeemi syödä 3-4 tunnin välein sopii mulle täydellisesti.

Kun olen puhunut tämän ruokarytmin puolesta, moni sanoo sen olevan mahdotonta töiden takia. Olen erimieltä. Kysymys on tahdosta. Ihmeellinen on se työpaikka, jossa ei voi omenaa syödä! Toki vaihtoehtoja on runsaasti hedelmien lisäksi mm. jugurttia, smoothieita, kananmunia jne. itse söin välipalat enimmäkseen autossa, matkalla jonnekin tai parkissa milloin missäkin.

Lounas- ja päivällisreseptit sisälsivät lihaa, kanaa, kalaa, riisiä, kvinoaa ja paljon vihanneksia ja hedelmiä. Reseptit oli helpot toteuttaa ja ruoka oli todella maukasta, ja erittäin raikasta ja puhdasta. Ruuasta tuli hyvä olo.

Kun aloin valmistaa annoksiani, punnitsin tarkasti aivan kaiken. Ja kun katsoin annosta, ajattelin, että nälkä jää! Olin itse asiassa vuorenvarma siitä. Päätin kuitenkin pysyä annetuissa määrissä ja katsoa kuinka käy, vaikka olisi tehnyt heti mieli lisätä kaikkea annokseen kuuluvaa.

Mutta annos oli sopiva. Vatsaan ei tullut pinkeän täyttä oloa, vaan helpon kylläinen ja miellyttävä fiilis. Ja kolmen tunnin päästä välipala oli just paikallaan. Koskaan ei ollut nälkä, eikä koskaan ollut ähkyä. Olo oli kevyt ja miellyttävä koko ajan. Ei täysi – eikä nälkäinen. Ei ollut oloa ollenkaan ja siten saattoi unohtaa koko asian ja käyttää energiansa muuhun. Pidän siitä.

Ensimmäinen haaste

Jännittävä tilanne oli heti tammikuussa -23, kun lähdin Karibian risteilylle. Olin kuullut, että laivalla olisi saatavana paljon hedelmiä, smuutheja salaatteja jne. Italialaisen laivan antiin ja Karibian hedelmätarjontaan saattoi luottaa! Virhe. Laivan ruokatarjonta oli kohtuullisen surkea. Smuutheja sai vain, jos laiva oli maissa. No olin silloin itsekin maissa. Pöllin aamiaiselta aina omenan, päärynän tai mandariinin välipalaksi. Olin kuitenkin sitkeä ja tein mahdollisimman hyviä valintoja ja kaikki meni hyvin.

Liikunta ja yllättävä ratkaisu

Samaan aikaan ruokaremonttia toteuttaessani kanssa otin itselleni personal trainerin. Tavoitteena oli palauttaa aikaisempi hyvä liikkuvuuteni, vahvistaa reisiä ja saada lihasvoimaa ja notkeutta sekä saada oudot takareisien ja peppulihasten kivut pois.

Hanne Hirvonen tuli tapaamaan minua ja teimme sopimuksen, joka oli yllättävä! Hän tulisi meille kotiin treenaamaan kanssani kolme kertaa viikossa. Meillä on kotona jumppahuone, jossa on aika hyvä valikoima kaikkea tarvittavaa ja Hanne totesi sen varusteet erittäin riittäviksi. Ja niin säästin paljon aikaa, kun ei tarvinnut lähteä mihinkään kuntosalille. Ja voin sanoa, että aivan tarpeeksi hikistä hommaa se oli.

Käytimme treenissä soutulaitetta, käsipainoja, jumppapalloa, kuminauhoja ja kehonpainolikkeitä. Viikon viimeinen treeni oli joogaa, johon myös mieheni osallistui usein. Oli ihanaa treenata hänen kanssaan yhdessä.

Hannen osaaminen on laajaa ja lajimme vaihtelivat ja kunto kasvoi. Kävin myös vesijuoksemassa ja kävelin mahdollisimman paljon.  

Aloitin myös kylmäaltistuksen säännöllisenä tapana. Olen vanha avantouimari, mutta kesällä ei avantoa ole. Meillä on Amandan avantosuihku ja X°CRYO™ kylmähoitolaite, joista saa paljon jäätävää iloa!

Kehon lisäksi koulin mieltä

Aloin myös meditoida ja tehdä hengitysharjoituksia säännöllisesti iltaisin ja aamuisin. Olen hyvä nukkuja, mutta saatan herätä aamuyöllä miettimään työasioita tai jotain muuta mieltä askarruttavaa. Niissä hetkissä meditaatio on mulle toimivin juttu. Hyvä uni on supertärkeää.

Hiljaisuuden kuuntelemisen lisäksi luin ja kuuntelin enemmän kirjoja kuin pitkiin aikoihin. Kirjo on ollut laaja aina dekkareista, elämänkertoihin ja self help kirjoihin. Kirjoissa on omat maailmat jonne on hyvä hukkua.

Ei myöskään pidä väheksyä hyvien ja luotettavien ystävien ja kuuntelijoiden roolia elämässä. Ystävyyssuhteet on lujittuneet tämän vuoden aikana, mikä on suuri iloni.

Tuloksia syntyy

Pikkuhiljaa tulokset alkoivat näkyä ja tuntua. Kiloja putosi, senttejä katosi, liikkuvuus ja voima sekä energia lisääntyivät. Hyvinvointi kasvoi. Jarppa söi samoja ruokia, mutta paljon suurempia määriä kuin minä. Hänen kaloritarpeensa on minuun verrattuna moninkertainen. Mutta hän nautti myös siitä hyvästä olosta, jonka ateriat toivat. Tasapaino lautasella oli hyvä. Sopivasti proteiinia, hiilareita ja kasviksia. Reseptien ruoka on puhdasta ja yksinkertaista, raikasta ja värikästä. Raaka-aineiden energiatiheys on myös tärkeä juttu, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Mittasin lantion, vyötärön ja rinnanympäryksen sekä painon viikoittain ja lähetin tiedot Sonialle.

Alkoholi ja sokeri

Käytän alkoholia en vain kohtuullisesti, vaan en juuri lainkaan, joten se ei ollut mikään ongelma. Monet ovat kysyneet: entä viini? Vastaus on helppo. Ei viiniä minulle. En tarvitse sitä mihinkään, enkä tiedä kuinka Sonia siihen suhtautuu, tai millaisia määriä sitä tässä systeemissä voisi juoda. Sen kuitenkin tiedän, että keho ei polta rasvaa, jos sen pitää polttaa alkoholia verestä.

Sokerissa taas on hiukan haastetta, koska rakastan leipomista ja leivon järkyttävän hyviä herkkuja. Teen reseptejä myös someen, joten valmiista herkuista piti päästä aina pian eroon. Onneksi ottajia herkuille on riittänyt.

Kuukausittaiset tapaamiset Teamsissä

Meillä oli Sonian kanssa 50 minuutin Teams palaveri kerran kuukaudessa. Silloin kävimme läpi minua askarruttavia asioita, tuloksia ja eri aiheita, kuten tunnesyöminen jne. Ja jos minulla oli kuukauden aikana muuta kysyttävää, kysymykset hoituivat tekstiviesteillä.

Viidessä kuukaudessa painoa oli pudonnut 12 kiloa, nivelet eivät olleet kankeat, energia lisääntyi eikä olo ollut nihkeä. Olo oli ihana! Aikamoista! Ainoastaan kipu takareisissä ja pakaroissa oli pysyvää – outo homma!

Uusi kesä

Kesäkuun alussa -23 alkoivat jälleen kuvaukset. Kuinka selviäisin lähes neljän kuukauden mittaisesta kesäleiristä ympäri Suomea hotellein ja pienten paikkakuntien ravintoloiden antimilla ruokavalioni kanssa? Entä liikunta?

Selvisin aika hyvin. Annoskoot olivat mielessä, samoin välipalat. Valitsin ruokalistalta mahdollisimman terveellisiä annoksia, vaihdoin perunat riisiin ja vihanneksiin paitsi, jos saatavana oli kesäperunoita!  Pyysin jättämään annosten kastikkeet pois tai tuomaan ne erikseen, että saatoin ottaa kastiketta vain hiukan tai en ollenkaan. Autossa oli aina pähkinöitä välipalaksi ja usein myös omena tms.

Hanne piti etäjumppaa Whats Uppin kautta ja jumppasin hotellihuoneessa välineinäni joogamatto ja kuminauhat. Saa muuten kyllä hien pintaan noinkin vaatimattomilla välineillä.

Jumppaa hotellihuoneessa kesäkuussa

Paino ei noussut, kunto pysyi osapuilleen kohdillaan. Olo oli ihanan helppo ja keveä. Ainoa ongelma oli edelleen jatkuvat kivut istuessa, autoa ajaessa ja kiivetessä. Kipu ei ollut kova, mutta kiusallinen ja häiritsevä. Jumppasin lisää. Venyttelin. Kävin osteopaatilla, hieronnassa, naprapaatilla fysioterapeutilla. Mutta kipu ei kaikonnut. Nautin uudesta olostani niin paljon, etten antanut minkään sitä pilata.

Missä mennään nyt?

Kipujen kanssa meni hermot jälleen kuvausten jälkeen ja menin viimein lääkäriin viime lokakuussa. Syy löytyi ja jouduin 28.11.2023 hamstring leikkaukseen, jossa molempien takareisieni jänteet korjattiin ja kiinnitettiin uudelleen istuiluihin. Toipuminen tarkoitti 3-4 viikkoa vuodelepoa. Hiukan liikkumista kotona kyynärsauvojen avulla, ei lainkaan istumista. Eikä todellakaan mitään treeniä.

Jännitin etukäteen mitä tapahtuu ruokavaliolle. En pystyisi tekemään itse ruokaa. Mieheni ei osaa tehdä ruokaa, enkä halua syödä eineksiä.

Kävi niin, että lihasmassa on huvennut jonkin verran (en tiedä kuinka paljon, mutta näen sen ja sehän on myös aivan selvää, että niin käy) Paino on noussut 2 kiloa. Mutta rasvaprosentti on noussut tietysti myös. Miksi näin kävi?

Koska herkuttelin, ruokavaliota oli vaikeaa noudattaa, kun en päässyt itse keittiöön. Sitten tuli joulunaika ja suklaarasiat, laatikot, mäti ja smetana jne. Mutta ei hätää –  palasin jo entiseen hyvään Sonian tekemään ruokavaliooni ja viimeistään kuukauden kulutta asia on kuten ennenkin. Paitsi lihasten osalta. Niiden kasvattaminen on tämän kevään tavoitteeni. En pääse nyt heti niitä pumppaamaan, mutta kuntoutus on jo alkanut pienillä liikkeillä ja maailman lyhyimmillä sarjoilla.

Mitä sanoisin lopuksi?

Olen super onnellinen hyvästä olosta ja suosittelen todella lämpimästi Nordic Nutrionistia ja Sonian 1:1 räätälöityä puolen vuoden ruokaohjelmaa ja valmennusta.

Elämänmuutoksen tekeminen vaati sen, että sitoutuu siihen mitä tekee. On oltava malttia kokeilla uusia juttuja tarpeeksi kauan, että voi huomata miten muutokset vaikuttavat hyvinvointiin. Ja jos haluaa tehdä muutoksen, on muutettava jotain. On voitava luopua asioista ja tuoda tilalle uusia ja antaa niille myös mahdollisuus.

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko ruokavaliossa herkkupäiviä? Kuinka saan sokerihimon taltutettua?

Ei ole herkkupäiviä. En edes usko herkkupäiviin. Jos mulla olisi yksi päivä viikossa kun ”saan” syödä herkkuja niitä tulisi yhtäkkiä monta, koska on jonkun synttärit, on PR-tilaisuus, on kiireinen päivä enkä ehdi syödä hyvää välipalaa jne jne. Syön ruokaa ja kun ruuassa on tarpeeksi proteiinia, nälkä pysyy loitolla. Kun ei ole nälkä voi suklaalevyn ohittaa hyvin läheltä ihan vaivatta.

Sonia sanoo näin:

Herkut, sokeri ovat koukuttavia. Mitä enemmän, useammin niitä syö, sen enemmän niitä haluat. Siksi minä näen, että selkeä, vähintään 1 kk minimointi ja herkuista vieroittaminen on paras ratkaisu. Vähän ja silloin tällöin tai karkkipäivä toimii vain harvoille, joilla on sokeririippuvuutta. Lisäksi, syömällä hyvin ja siivoamalla ruokavalion, todennäköisesti alat kaivata terveellisiä vaihtoehtoja tilalle.

Mikä oli onnistumisessa liikunnan ja ruokavalion suhde?

Liikunta ei laihduta. Se kiinteyttää ja tekee hyvää, kasvattaa lihaksia ja antaa joustavuutta. Se mitä laittaa ja ei laita suuhunsa on ratkaisevaa.

Käytinkö pätkäpaastoa?

Päivällisen, eli päivän viimeisen aterian ja aamiaisen välillä on 12 tuntia

Kielsinkö jotain vai onko ruokaan lempeä suhtautuminen?

No, musta tuntuu, että lempeä suhtautuminen on tämän hetken trendi. Jos haluaa muutosta, on tehtävä muutos. Ja kun alkaa syödä hyvin ja terveellisesti, ei enää halua tuhota hyvää oloa ruoka-aineilla, joista ei tule hyvä olo. Mutta tilanteesta riippuen olen syönyt mitä on tarjolla.

Mikkelissä ollessamme löysimme Pizzerian, jossa oli tarjolla jumalaista valkoista tryffelipizzaa. Otin salaatin ja muut söivät pizzaa. Maistoin sitä. Olimme Mikkelissä vielä kolme päivää. Söin joka päivä tryffelipizzan ja näen siitä unta yhä! Mutta niin ei voi tehdä usein.

Kaunako ohjattu osuus kesti ja mitä se maksoi?

The Radiance ohjelma kesti 6 kk ja maksaa n. 2000-2500 € Ja on todellakin sen väärti. Sonialla on muitakin ohjelmia, joihin kannattaa tutustua – löydät ne täältä. Hänen Instagramissaan on koko ajan reseptejä ja vinkkejä. Kannattaa ottaa tili seurantaan.

Hänen työkielensä netissä on englanti mutta hän on suomalainen ja puhuin ja kirjoitin hänelle kaiken suomeksi.

Kuinka paljon ruokavaliossa oli proteiinia? Onko leipä sallittu? Entä hiilarit?

Proteiinia oli n 100g päivässä (esim. 100g kanaa sisältää n. 20 g proteiinia). Ruokavalio sisälsi aika paljon hiilihydraatteja, jotka tulivat pääasiassa vihanneksista ja hedelmistä. Mukana oli kyllä myös riisiä ja kvinoaa, mutta ei leipää. Luovuin siitä helposti, vaikka ajattelin, että se olisi vaikeaa. Ei ollut. Ruoka oli niin hyvää ja siitä tuli niin hyvä olo, etten kaivannut viljoja. En pidä turvonneesta olosta, jonka leipä usein mukanaan tuo.

Liikunnan määrä?

Mä liikuin vähintään kolme kertaa viikossa, joskus enemmänkin. Pidin myös huolta arkiliikunnasta – kävelin mahdollisimman paljon ja kävin vesijuoksemassa kolmen ohjatun tunnin lisäksi. Mutta mä olen liikkunut aina, se on mun elämäntapa ja mulla on myös aina ollut PT. Korona-aika oli poikkeus ja vaikutti myös löysään olooni. Liikunta on kivaa, mutta se ei saa olla pakko, vaan ilo. Mun mielestä on tärkeää etsiä laji, josta tykkää. Ei siitä muuten mitään tule.

Mistä kaivat itsekuria ruokavalion noudattamiseen?

Ei tarvita itsekuria, koska hyvästä ja terveellisestä ruuasta nauttii niin paljon, että siitä tulee ilo. Kun jonkin aikaa noudattaa terveellistä ruokavaliota ja syö puhdasta ja maukasta ruokaa, ei enää halua sitä oloa pilata. Tää on musta koko jutun ydin. Ajatellaan että joutuu luopumaan jostain, vaikka todellisuudessa saa jotakin. Sille on vain annettava mahdollisuus.

Syötkö olleenkaan gluteenia?

Gluteiini ei ole ongelma, vaan se mistä se tulee. Pullat, keksit, kakut ja leivokset sisältävät paljon kaikkea muutakin kuin gluteiinia kuten sokeria, ja suuria määriä maitotuotteita jotka eivät ole hyväksi suolistolle. Mulla ei ole mitään gluteiiniongelmaa, mutta suuret määrät gluteiinia ei ole suolistolle hyväksi.

Mitä jätit pois ruokavaliosta?

Turhat sokerit ja herkut ja leivät. Eli ei päivittäin mitään pullakahveja. Terveelliset välipalat kuten hedelmä, keitetty kananmuna, maustamaton jugge ja pähkinät pitää huolen tasaisesta energian saannista. Jos ottaa välipalaksi jonkun makean herkun, se vaikuttaa helposti siihen, että syö huonon päivällisen – eli ottaa vain jotain pientä, koska on morkkis siitä iltapäivän suklaapatukasta tai mustikkapiirakasta. Mulla katosi makeiden herkkujen himo, kun söin tasaisesti. (Ja se palasi jouluna, kun joka paikassa oli suklaata. Muutama päivä meni, että pääsin takaisin järkevään ja ihanaan ruokabalanssiin – sokeri koukuttaa nopeasti)

Esimerkkipäivä

Aamiainen

2 munan munakas, mausteena hiukan fetaa + muutama kalamata oliivi ja yksi tomaatti

Välipala

1 dl kreikkalaista jugurttia ja 70g mansikoita

Lounas

Kanasalaatti

Brolerin rintafile (airfryer) Kourallinen minitomaatteja, ¼ kurkkua, punasipulia, muutama oliivi, 1 rkl oliiviöljyä, viinietikkaa

Välipala

Vihersmuuthie

Viherkaalia, kurkkua, sitruunan mehu, tuoretta inkivääriä, pellavarouhetta

Päivällinen

120 g uunilohta (hunajaa, inkivääriä, öljyä ja suolaa)

100 g brokkolia

Kevein ja maukkain terkuin,

Hanna

Kaupallinen yhteistyö ja alekoodi Eckerö Linen kanssa. Me lähdettiin mun ihanan ystävän Minnan kanssa reissuun. Istuttiin autoon aamulla, ajettiin auto Eckerö Linen m/s Finlandiaan ja seilattiin kahdeksi päiväksi Viroon. Kahden päivän aikana näimme ja koimme niin paljon uutta ja hienoa, että matka tuntui paljon pidemmältä. Ihan kunnon lomalta. Jos mietit mitä tehdä Tallinnassa, niin tässä on vastaus, joka vie myös vähän kauemmas.

M/s Finlandialla on kolme lähtöä päivässä Helsingistä Tallinnaan, matka-aika on vain 2h 15 min. Päivä Tallinnassa -risteilyllä on 7h aikaa maissa. Me lähdettiin klo yhdeksän laivalla. Meidän matka alkoi tietenkin leppoisasti m/s Finlandian Loungessa.   

Siellä on kiva istua kaikessa rauhassa ja nauttia Loungen buffetpöydän herkuista. Lounge on intiimi rauhallinen tila, jossa teen myös usein töitä matkan ajan. Tällä kertaa en tehnyt, vaan vietin parasta kaveriaikaa Minnan kanssa. Loungessa matkaaminen maksaa 25-30 € lähtöpäivästä riippuen ja siihen sisältyy Loungen buffet johon kuuluu pientä suolaista ja makeaa syötävää, jotka valmistetaan laivan keittiössä. Lisäksi saatavilla on kahvia ja teeta, virvoitusjuomia ja mehuja sekä olutta ja viiniä.

Toinen vaihtoehto aamiaiselle on tietenkin laivan upea ja runsas buffet aamiainen. Tarjolla on kaksi kattausta, joista me valitsimme myöhäisemmän kello kymmenen kattauksen. Suunnitelmamme oli lähteä heti laivan saavuttua satamaan ajamaan kohti Arvo Pärt –keskusta ja pysähtyä matkalla moniin ihaniin paikkoihin, joten vatsat täynnä oli hyvä lähteä matkaan.

Nämä matkavinkit kannattaa tallentaa ja tehdä tämä reissu!

Viron ulkoilmamuseo

Tallinnassa ja Virossa on valtavasti upeita käyntikohteita mm. museoita, tiedekeskuksia, historiallisia nähtävyyksiä, puistoja, alueita, toreja, aktiviteettipuistoja, näköalapaikkoja. Näissä kohteissa saa uusia näköaloja elämään ja koska matka on niin lyhyt niihin on niin kovin helppo mennä. Visit Tallinnan verkkosivuilta on helppoa löytää itselleen sopivat paikat. käy kurkkaamassa! Lisäksi Viro on nyt saanut oman Museokortin joka maksaa 59 €/vuosi. Tutustu korttiin täällä.
Ajoimme auton ulos laivasta ja lähdimme kaksipäiväisen reissumme ensimmäisen päivän seikkailuun kohti Arvo Pärt -keskusta ja monta muuta kiinnostavaa paikkaa.

Valitsimme rantareitin ja ajoimme merenrantaa pitkin ensin Rocca Al Maren ulkoilmamuseoon. Reittikarttamme löytyy blogin lopusta, josta sen voi kopioida ja kannattaakin koska matka sitä reittiä pitkin on kaunis.

Viron ulkoilmamuseo oli varsinainen löytö. Niin ihana Seurasaaren tyyppinen alue, jossa on vanhoja virolaisia talonpoikaistyylisiä rakennuksia 1700-1900-luvuilta. Siellä on tiettyinä aikoina myös kiinnostavia tapahtumia, joissa on työnäytöksiä tai juhlitaan virolaisten perinteiden mukaan. Monet ovat ihailleet meidän Saarenmaan talon ruokokattoa ja ihmetelleet, kuinka se valmistetaan. Siitä on tehty vaihe vaiheelta –näyttely, joka on tosi hieno ja kiinnostava.

Ulkoilmamuseo on ihana kohde, jonne itse aion palata vielä. Museoalue sijaistee aivan Rocca Al Maren kauppakeskuksen lähellä ja on mukava välipala, jos suuntana on kauppkaeskus ja shoppailu. Alueella hermo lepää. Olen kirjoittanut paljon Saarenmaasta ja siellä on hyvin saman näköisiä maisemia kuin tällä alueella.

Kun ajoimme Rocca Al Mareen matkalla olisi myös ollut jylhän upea Türisalun pank, pystysuora kallionseinä, joka kuvista  päätellen olisi kannattanut kokea, mutta sähläsin navigaattorin kanssa ja ajoimme sen ohi.

Keila-Joan puisto, luontopolku ja vesiputoukset

Keila-Joan luontopolku on 3 km pitkä, ympyrän muotoinen reitti, jossa on riippusiltoja ja portaita. Kahdeksan opastaulua esittelevät Keila-Joan puiston historiaa.

Vesiputoukset on mun mielestä lumoavia. En tiedä mikä niissä viehättää ja on se juttu, ehkä se on vain yksinkertaisesti niiden kauneus, mutta olisin voinut tuijottaa loputtoman kauan veden ryöppyämistä ja sen matkaa eteenpäin.

Keila-Joan linna

Seuraava pysähdys oli Keila-Joan linna. Huh huh mikä upea alue ja siis linna, joka sijaitsee henkeäsalpaavan upealla paikalla, vesiputouksen äärellä. Harmiksemme Linnan herra oli matkoilla, emmekä päässeet sisälle, mutta mene sinä! Kaikki tiedot vieraiuajoista löytyvät täältä.

Conde Nast Traveler –lehti on rankannut Keila-Joan linnan yhdeksän upeimman linnanhotellin listaan maailmassa.  (Näen sen seuraavana yöpymispaikkanani Viron reissulla, voisko joku järjestää siellä juhlat ja kutsua mut!) Hans von Stackenschneiderin suunnittelema, vuonna 1833 valmistunut uusgoottilainen linna toimi 1940-luvulla saksalaisten vakoilukouluna, ja myöhemmin sinne sijoitettiin neuvostoarmeijan sotilasyksikkö. Nykyään linnassa toimii museo sekä muutaman huoneen boutique-hotelli, ja siellä järjestetään myös konsertteja ja näyttelyitä.

Arvo Pärt –keskus

Arvo Pärt on Viron tunnetuin säveltäjä, jonka teokset ovat muuttaneet käsitystä musiikista merkittävästi ja vaikuttaneet suureen osaan musiikista 1900-luvun jälkipuolella kaikkialla maailmassa. Hänen musiikkiaan on käytetty sadoissa elokuvissa.

Arvo Pärt –keskus on elämys. Nettisivuilla kerrotaan, että se on auki kaikille musiikista kiinnostuneille mutta jos ei ole kiinnostunut musiikista mutta on kiinnostunut arkkitehtuurista joka vie jalat alta, kannattaa mennä käymään.

Ilmasta katsottuna rakennus on hiukan kuin kolmiapila. Siinä on käytetty kolmea materiaalia: Puuta, alumiinia ja lasia. Keskus sijaitsee keskellä rauhallista mäntymetsää, jossa honkien rungot rytmittävät näkymää. Runkojen välistä pilkottaa rakennus, jonka pyöreäkulmaisia lasiseiniä reunustavat alumiinipylväät. Rakastan metsän ja modernin rakennuksen vuoropuhelua ja kun katson sitä, ihoni menee kananlihalle.

Keskuksessa on kahvila, jossa söimme kevyen herkullisen lounaan ennen kuin jatkoimme kaikesta upeudesta hengästyneenä matkaamme. Kokemus oli upea ja unohtumaton.

Golf sopii yksille ja kylpylä toisille

En ole koskaan edes koskenut golfmailaan, mutta Minna pelaa golfia intohimoisesti. Menimme tutustumaan Viron golfin kotiin Niitvälja golfiin. Kenttä oli kuulemma loistava. Minähän en siitä mitään ymmärrä, mutta minusta siellä oli kaunista.

Koskin myös ensi kerran golfmailaan ja sain pallon lentämään. Jos ajatellaan, että menisimme Minnan kanssa sellaiselle lomalle, jossa Minna golfaisi, niin minäpä menisin parin kilometrin päässä olevaan LaSpa-hotelliin.

Siellä nauttisin kylpylän palveluista ja kävelisin upeassa luonnossa pitkin rantoja. Eli jos toinen golfaa, toisellakin on täällä tekemistä. Osa LaSpasta on täysin uudistettu ja uudistustyöt jatkuvat. Tyyli on skandinaavinen ja huoneet näyttivät raikkailta ja viihtyisiltä.

Söimme upean illallisen LaSpan ravintola Wiccassa  rakastin sen sisustusta, palvelu oli erinomaista ja ruoka syystäkin herkullisuudestaan kuuluisaa.

Upea Italialaistyylinen hotelli My City

Oli aika ajella illaksi takasin Tallinnaan ja meidän upeaan hotelliin, jonka sijainti Tallinnan Vanhassakaupungissa on täydellinen. Myös hotellin parkkipaikka ilahdutti. My City Hotellin sisustus on kuin italialaisesta luksuskodista. Eikä se ihmetyttänyt, kun kuulin että sen omistaa italialainen taidetta keräävä perhe. Hotelli on myös ”erikoistunut vaalimaan hyvää unta” en varsinaisesti tiedä kuinka, mutta vaikka hotelli on vilkkaassa paikassa, huone oli täysin hiljainen ja nukuin sen erittäin mukavassa sängyssä todella hyvin.

Hotellissa on myös yksityinen saunaosasto, jossa on Jacuzzi. Se varataan erikseen ja on sopiva 1-4 henkilölle kerrallaan.

My Cityn ensimmäisessä kerroksessa on moneen kertaan palkittu ravintola Mix Restoran. Meihin teki vaikutuksen paitsi upeat maut ja kauniit annokset, myös se että annosten marjat ja kasvikset tulevat pääosin omistajien omilta kasvimailta. Myös isoäidin marjasatoa oli hyödynnetty. Lähiruoka oli kunniassaan myös lihojen ja kalojen osalta. Se tuntuu kyllä hyvältä ja järkevältä ja nostaa ainakin minun ruokailuelämystäni vahvasti.

Mitä tehdä Tallinnassa

Täysin uudistunut Virukeskus

Pitkän ja nautinnollisen aamiaisen jälkeen lähdimme tutustumaan uudistuneeseen Virukeskukseen, joka on totisesti pessyt kasvonsa. Avarassa ja raikkaassa kauppakeskuksessa on paljon uusia upeita liikkeitä ja tuotemerkkejä joita ei Suomesta saa.

Ravintolakeskittymästä löytyy 15 ravintolaa, joista kokeilimme kahta ja voin suositella niitä todella lämpimästi. Toinen on virolaisen TV-kokin isännöimä F.Burger & Bakery jonka periaattena on mm. tehdä burgereita aivan kaikille. Vegaaneille, keliaakikoille ja muille erikoisdiettejä noudattaville. Saimme maistaa niitä ja vakuutuimme herkullisuudesta!

Toinen kiinnostava ravintola on uzbekistanilaista ruokaa tarjoava perheyritys Samsa Family Bakers. Maistoin useita annoksia ja totesin ne todella herkullisiksi ja on kivaa saada aitoa uzbekistanilaista ruokaa . Ravintolaa pyörittävä perhe vei myös sydämeni, heissä oli jotain hyvin lämmintä ja rakkaus ja kunnioitus ruokaa kohtaan oli jotenkin käsinkosketeltavaa. Pidin siitä.

Virukeskuksesta löytyy myös Padelkentät ja kuntosali sekä kaikki mahdollinen kauneudenhoitoon aina kosmetologinpalveluista pistoshoitoihin saakka. Sekä myös terveydenhoitoa. Kaikki kätevästi saman katon alta.

Kun olimme tarponeet monta tuntia Virukeskuksessa ja tehneet hyviä ostoksia palasimme hotelliin, jossa söimme makoisan lounaan ja otimme pienet päivätorkut.

Sitten olikin aika pakata laukut pikkuhiljaa ja kantaa laukut autoon. Ennen satamaan ajoa, kävimme kuitenkin tekemässä pikku kierroksen Talliskiven ihanissa putiikeissa ja Tallinnan torilla.

Tallinna on kyllä ihana!

M/s Finlandia ostoksia

Ajoimme auton laivaan kivasta matkasta hyvillä mielin. M/s Finlandia lähtee Tallinnan satamasta klo 18.30 ja on Helsingissä klo 21.00 meillä oli siis vielä kotimatkallakin lomaa jäljellä! Niin kivaa. Aloitimme koluamalla merimyymälät.

Parfymeriasta ostan aina mun kauneudenhoidon perusjutut, ihon puhdistus- ja kosteutustuotteet. Myös lähiaikojen syntymäpäivälahjat löytyvät helposti laivalta. Ja jos tarvitsee juhlajuomia, niin Marketin myyjät ovat osaavat auttaa valinnoissa.

Buffet Eckerö – illallinen laivalla

Lähes kaikki ruoka m/s Finlandialla tehdään itse laivan keittiössä ja sen huomaa ruuan maussa ja laadussa. Menut laivalla vaihtuvat sesongeittain. Keula kohti kesää -menu on voimassa 30.5. asti. 31.5.-29.8.2023 nautitaan laivan Saaristolaispöydästä.

Alennuskoodi

Eckerö Line tarjoaa seuraajilleni tuotekoodin, jolla saa jopa 20% alennuksen risteily- ja reittimatkoista.

10-20% alennus reitti- ja risteilymatkoista Eckerö Linen m/s Finlandialla.

Varaa matka tuotekoodilla HANNA osoitteesta eckeroline.fi. Voimassa 31.12.2023 saakka. Paikkoja rajoitetusti/lähtö. Max 4 hlö/varaus. Ei koske hotellipaketteja.

Kiitos seurasta! Toivottavasti nautit matkasta ja lähdeet tutkimaan Viroa ja sen kauneutta kauempaakin kuin aivan keskustasta. Muista myös upeat Tallinnan kaupungiosat kuten Noblessner, Telliskivi, Kadriorg, Kopli, Viimsi…

Matkakartta

Klikkaa kuvatekstin linkkiä niin pääset karttaohjelmaan.

Ihanaa matkaa ja nauti kesästä! Blogia saa mielellään jakaa, ei tarvitse kysyä lupaa erikseen.

Lämmöllä,

Hanna

Mehevä mantelikakku ja raikkaat voitaikinaleivokset esiintyivät taannoisessa Instagram postauksessani ja reseptejä pyydettiin. Tässä ne tulevat!

Mehevä mantelikakku

Minulta tilattiin kerran kuvauksiin kakku ulkonäön perusteella. Sain nähtäväkseni kuvan kakusta, joka haluttiin rekvisiitaksi. Niin innostavaa! Periaatteessahan mehevä mantelikakku näyttää samalta, kuin sokerikakku, jonka päälle ripotellaan mantelilastuja ja tomusokeria. Kuvan kakusta oli kuitenkin leikattu pala, ja näin sisuksen olevan kauniin keltaisen. Olihan kakkumysteeri ihan pakko selvittää. Ja hakemalla löysin lopulta saman kuvan ja arvoitus ratkesi. Kyseessä oli mantelikakku, jonka väri tuli maissijauhoista.

Mantelikakkutaikinaan tulee myös mantelimassaa, joka harmillisen usein karkottaa kotileipurin reseptin ääreltä karvasmantelin maun tähden. Mutta huomio huomio – kaupassa yleisimmin myytävässä mantelimassassa ei ole karvasmantelia vaan se sisältää ainoastaan sokeria, mantelia ja vettä. Ja sehän ei taas voi olla muuta kuin hyvää!

Tähän kakkuun voi kuitenkin lisätä muutaman tipan karvasmanteliaromia, jos pitää sen hienostuneesta mausta.

Mantelikakku

1,2 dl maissijauhoja (ei Maizenaa, vaan oikeita maissijauhoja esim. Viljatuote tai Risenta)

1,2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

120 g huoneenlämpöistä voita

70 g mantelimassaa

½ tl vanilja-aromia (neste, jos käytät vaniljasokeria lisää 1 tl jauhojen joukkoon)

3 dl tomusokeria

4 kpl kananmunan keltuaisia

2 kpl kanamunia

½ dl smetanaa tai créme Fraîcea

180° n. 30 minuuttia

Vuoka ∅ 20 cm

Laita irtopohjaisen kakkuvuoan pohjalle leivinpaperi ja leikkaa paperista suikaleet myös peittämään vuoan reunat. Paperi pysyy hyvin paikoillaan, kun sipaiset vuokaan muutaman pyyhkäisyn voita sinne tänne.

Sekoita ensin yhteen kuivat aineet: maissijauhot, vehnäjauhot ja leivinjauhe (jos käytät vaniljasokeria, niin lisää myös se joukkoon)

Laita yleiskoneen kulhoon mantelimassa pieninä palasina sekä huoneenlämpöinen voi. Käytä yleiskoneen litteää sekoitinta ja vatkaa seosta n. 3 min. Voit käyttää myös sähkövatkainta, mutta vispaa silloin seosta kauemmin. Lopputuloksen täytyy olla vaalea ja kuohkea.

Kaada joukkoon nestemäinen vanilja-aromi ja sekoita hyvin.

Lisää voiseokseen tomusokeri pienissä erissä välillä hyvin sekoittaen. Käytä yleiskonetta ensin hitaalla- ja sitten keskinopeudella. Sekoita niin kauan, että seos on keveää ja ilmavaa.

Lisää sitten joukkoon keltuaiset ja munat yksi kerrallaan, hyvin vatkaten.

Sekoita lopuksi joukkoon jauhoseos ja smetana.

Paista kakkua uunin keskitasolla noin 30 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla tai katso milloin kakku alkaa irrota vuoan reunoista, silloin se on kypsä. Jos pinta alkaa tummua ja paistoa täytyy jatkaa, peitä vuoka leivinpaperilla tai foliolla.

Anna kypsän kakun jäähtyä 15 minuuttia vuoassa ja ota sitten varovasti irtoreunat pois ja poista paperit kakun reunalta. Anna kakun jäähtyä ritilällä. Siirrä jäähtynyt kakku tarjoiluvadille ja vedä samalla leivinpaperi varovasti pois.

Raikkaat voitaikinaleivokset

Voitaikinaleivokset on ehkä helpoimat leipomukset ikinä ja lopputulos on sekä herkullinen että kaunis.

Jotta leivosten reunat nousevat kauniisti, mutta pohja pysyy matalana, on leivosten reunaan painettava pieni viilto ja sitten pisteltävä viillon sisäpuolelle jäävä pohja haarukalla.

Voitaikinaleivokset

1 pkt Pakastettua voi- tai lehtitaikinaa – mielellään esikaulittu ja laskostettu iso levy

200 g Maustamatonta (Philadelphia)-tuorejuustoa

2 rkl sokeria

2 tl sitruunanmehua

1 tl raastettua sitruunan kuorta

1 tl vaniljauutetta

1 kananmuna

Raesokeria

Tuoreita marjoja tai hedelmäpaloja

Tarvitset suuremman (n. 10 cm) ja pienemmän (n. 9 cm) muotin. tai kaksi erikokoista lasia.

Uuni 200 °C

Sekoita yhteen tuorejuusto, sokeri, sitruunanmehu ja -kuori ja vaniljauute, kunnes seos on kermaisen sileää.

Kauli taikinaa jauhotetulla pöydällä hiukan ohuemmaksi. Jos olet hankkinut taikinalevyjä, kauli ne yhteen niin, että saumat häviävät.

Ota taikinasta suuremmalla muotilla pyörylöitä ja laita pelille leivinpaperin päälle. Tee pienemmällä muotilla kevyt painallus keskelle taikinaympyrää ja pistele sen keskusta haarukalla.

Pursota tuorejuustoseosta pistellylle taikinalle. Voitele reunus kanamunalla ja ripottele reunoille raesokeria.

Paista 200° C uunissa n. 15-18 minuuttia ja anna jäähtyä. Kokoa leivoksien keskelle tuoreita marjoja tai hedelmäpaloja.

Jos mielesi halajaa pääsiäiseksi ihanaa suklaajuustokakkua, sen reseptin löydät täältä

Onnistuneita hetkiä taikinoiden parissa – leipominen on ihanaa! Kivaa jos laitat kuvan Instagremiin sun kakuista ja leivoksista ja tägäät sinne minut, on niin kivaa nähdä kun muut leipovat mun resepteillä.

Blogia saa myös mielellään jakaa – ei tarvitse kysyä erikseen lupaa.

Taikinaterkuin,

Hanna

Kaupallinen yhteistyö World Vision Suomi // Olen lukenut ja kuunnellut viime aikoina paljon kirjoja ja sattuman kautta niissä kaikissa on tullut esiin se, kuinka eriarvoista ja erilaista elämää me elämme Euroopassa, kun sitä vertaa köyhempien maiden ihmisten elämään. Olenhan minä nähnyt eron aivan likeltäkin, kun olen ollut hyväntekeväisyysmatkoilla useaan otteeseen Afrikassa. Kun olen yhdistänyt nämä kokemukset lukemiini kertomuksiin, se on syventänyt tietoisuuttani. World vision kummina voin auttaa köyhempien maiden lasten ja koko kylän elämää.

Olen aina ajatellut naivisti, että maapallo on kaikkien ihmisten yhteinen. Se kuuluu meille kaikille. Ja tavallaan voisi ajatella, ettei valtioiden rajoja edes tarvitsisi olla lainkaan. Tällainen satumainen unelma siitä, että kaikki vain tekisivät toisilleen hyvää ja eläisivät sovussa ja maan aarteet, kuten puhdas vesi, jaettaisiin niin, että sitä olisi kaikilla. No toki tajuan, että ajatus kuuluu satujen maailmaan. Silti valuttaessani vettä hanasta aina tarvitessani, mietin sitä miten pienet lapset esimerkiksi Keniassa tekevät pitkiä ja raskaita vedenhakumatkoja silloin, kun heidän pitäisi saada leikkiä tai olla koulussa. Siinä on syy, miksi olen ryhtynyt World Vision kummiksi. Haluan että lapset saisivat avullani elää lapsen elämää ja käydä koulua.

Miehelläni on ollut kummilapsia World Visionin kautta jo pitkään, minä lähdin mukaan toimintaan noin vuosi sitten. Silloin opin että on mahdollista kääntää hiukan kulmaa kummilapsen valinnassa. Vaihtoehdoksi kummilapsen valintaan oli tullut Chosen- eli Anna lapsen valita -kummius, jossa lapsi valitsee itse oman kumminsa.

Niinpä lähetin yhden aurinkoisen kuvan itsestäni World Visionin kautta Keniaan ja ryhdyin odottamaan, josko jollekulle kelpaisin. Ja toki kelpasinkin ihanalle pienelle tytölle, jonka kautta olen nyt voinut auttaa koko hänen kyläänsä voimaan paremmin.

On kivaa seurata kummilapsen ja hänen kylänsä elämää kummille lähetettävien raporttien kautta. On uskomatonta, millaisia parannuksia kylissä saadaan aikaan. Kummien tuki käytetään köyhyyden juurisyiden poistamiseen. Ja se juuri on niin tärkeää ja järkevää ja mahdollistaa pysyvän muutoksen parempaan.

Parannuksissa keskitytään koulutukseen, terveyteen, lasten suojeluun (niin tärkeää!) ja perheiden toimeentulon vahvistamiseen.

Kummin maksama korvaus ei siis tue vain yhtä lasta, vaan koko kyläyhteisöä. Kummien avulla kummilapseni kylään on nyt tuotu vesijohto ja lapsilla on aikaa leikkiä ja opiskella, kun aikaa mene veden hakuun. Vesi tuo myös ruokaa, koska sato paranee, kun sitä voidaan kastella.

On myös mukava ajatella sitä, että tyttölapset ovat paremmassa turvassa erilaisilta vaaroilta, kun he eivät joudu kävelemään yksin pitkiä matkoja veden haussa.

Olen kirjoittanut World Vision kummiudesta aiemminkin. Voit lukea kirjoitusen täältä.

Suosittelen World Vision -kummiutta lämpimästi. Se on helppoa ja nopeaa ja onnistuu tästä linkistä. Minusta on ihanaa seurata kummilapseni elämää. Tuntuu että lapsi on hyvin lähellä aina kun saan World Vision postia. Raportissa kerrotaan mitä kummirahoilla on tehty. Maailmassa, jossa on niin paljon asioita, joille pystyy tekemään hyvin vähän, kummina saan sen ihanan tunteen, että oikeasti vaikutan monen ihmisen elämään positiivisesti. Se on voimaannuttava, hyvä tunne. Lupaan, että saat kummiudesta hyvän mielen. Vaiva ei ole mikään ja hintakin on pieni, vaikka sillä saa aikaan paljon ja juuri oikealla tavalla.

Terveisin Hanna

(Blogia saa mielellään jakaa – ei tarvitse kysyä erikseen lupaa)

Tämä jouluinen puolukan ja piparkakun makuinen kahvikakku on mehevä ja kaunis. Se on ihana joulunajan herkku, joka on helppoa leipoa. Oman, vähän kinuskisen säväyksen kakulle antaa ruskistettu voi. Ei siis vain anneta voin sulaa, vaan annetaan sen paahtua niin että sieraimiin nousee ihana pähkinäinen aromi.

Käytiin ihanaa sydämen muotoista kakkuvuokaa, joka on paksu. Paistoaika on sen mukaan, joten muista testailla kypsyyttä jo 40 tai jopa 35 minuutin kohdalla, ettet vain paista kakkua kuivaksi.

Puolukkapiparkakku

Puolukan ja piparkakun makuinen kahvikakku

Uuni 175°C paistoaika n. 45 min vuoasta ja uunista riippuen

Tarvitset 2 litran kakkuvuoan.

Puolukkapiparkakku

180 g voita

3 munaa

270 g (3 dl) sokeria

250 g (4dl) jauhoja

1 rkl kanelia

1 rkl inkivääriä

1 tl jauhettua neilikkaa

1 tl ruokasoodaa

1,5 dl piimää tai kermaviiliä

1,5 dl (180g) puolukkahilloa

1 dl pakastettuja puolukoita

Tee näin

Ruskista voi ja jätä jäähtymään.

Sekoita yhteen vehnäjauhot, kaneli, inkivääri, neilikka, ja ruokasooda ja laita sivuun odottamaan.

Vatkaa sokeri ja munat hyväksi vaaleaksi vaahdoksi.

Lisää muna-sokeriseokseen jauhoseos ja sitten piimä tai kermaviili, puolukkahillo ja ruskistettu jäähtynyt voi. Sekoita varovasti ja lisää vielä pakastetut puolukat taikinaan viimeisenä.

Paista kakkua uunin alimmalla tasolla n. 40-45 vuoasta ja uunista riippuen. Tarkista kypsyys puutikulla.

Kuorrutus

1 munavalkuainen

3-4 dl tomusokeria

1-2 tl sitruunanmehua

puolukoita, paahdettuja mantelilastuja, rosmariininoksia, kanelitankoja ja tomusokeria.

Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja lisää tomusokeri. Vatkaa huolellisesti, kunnes seos on tasaista ja sopivan paksua. Laita seos pursotinpussiin ja pursota sokeriseos kakun päälle. Koristele puolukoilla, mantelilastuilla, rosmariinilla, kanelitangoilla ja tomusokerilla

Rakkaudella ja lämpimillä jouluisilla ajatuksilla,

🎄

Hanna

Blogia saa mielellään jakaa, ei tarvitse kysyä erikseen

❤️

Matka saatu/PR-matka Viking Line, Tallink ja

Sunnuntaina puoli seitsemältä hyppäsin tilausbussiin IKEAn pysäkiltä ja aloitin matkan kohti Turun satamaa ja Viking Gracea. Matka oli kolmen laivayhtiön Viking Linen, Tallink Siljan ja Eckerö Linen, yhteinen PR-matka. (Musta on niin hienoa, että he tekevät tällaista yhteistyötä!) Reitti oli Turku-Tukholma Tukholma-Tallinna Tallinna-Helsinki ja jokainen legi seilattiin eri yhtiön laivalla ja maisteltiin kyseisen laivan tämän vuoden joulu-buffet. Edessä siis odottivat Parhaat vinkit Tukholman ja Viron jouluihin!

Vikingillä Tukholmaan

Viking Gracella menimme suoraan ihanaan joulun noutopöytään. Teemana heillä on pohjoismainen joulu ja niinpä pöydästä löytyvät kaikki mitä kuvitella saattaa aina lipeäkalasta lähtien. (Mä muuten kyllä tykkään siitä!) Kaikkiaan tarjolla on n. 120 lajia. Minusta parasta pöydässä on pienet annokset omissa kulhoissaan, jotka hiukan ehkäisevät mahdollista ähkyä ja varmasti vähentävät hävikkiä. Jälkiruoka tarjoillaan pöytiin, mutta herkkubuffa on myös paikoillaan ja lisäksi valtava karkkibuffa, joka on oikea karkkitaivas.

Vikingin hytti oli ihana. Suuri ikkuna ja suuri sänky. Nukuin makeasti laineilla hyvässä sängyssä ja aamulla katselin valkenevaa päivää ja saariston tuikkivia valoja. Teki heti mieli tulla uudelleen perheen ja lastenlasten kanssa.

Päivä Tukholmassa

Aamulla tutustuimme hämmästyttävään Downtown Camper by Scandic hotelliin. Hotellissa oli tosi kiva ja rento sisustus, jossa oli käytetty paljon puuta. Mutta parasta oli hotellin vapaa-ajan viettoon tarjoamat mahdollisuudet. Vastaanotosta voi lainata polkupyöriä, rullalautoja ja kajakkeja, Asiakkaat voivat myös osallistua joogatunneille ja mennä ohjatulle juoksulenkille ja kaikki tämä on ilmaista (paitsi kajakkien laina) ja näihin aktiviteetteihin voivat osallistua myös ihmiset, jotka eivät asu hotellissa. Mahtavaa!

Vanhan kaupungin joulutori on tietenkin joulun aikaan aivan must ja vanhakaupunki on muutenkin suloinen.

Joululounaan nautimme Gamla Orangeriet –ravintolassa, joka sijaitsee Bergius Botanic Gardenissa. Vanhaan kasvihuoneeseen tehty ravintola oli minusta hurmaava. Pelkästään visiitti sinne olisi riittänyt tekemään matkastani ihanan.

ArkDes-arkkitehtimuseossa on piparkakkutalonäyttely. Kuka tahansa on saanut lähettää oman talonsa näyttelyyn, jossa on kolme sarjaa: alle 12-vuotiaat, yli 12 vuotiaat amatöörit sekä arkkitehdit ja leipurit. On ihmeellistä mitä kaikkea piparitaikinasta saa aikaan ja kuinka kaikki teokset pysyvät kasassa. Mielikuvituksen rikkaus on rajaton!

Svenskt Tenn on must kohde Tukholmassa ja kipitinkin sitten seuraavaksi ja siellä oli niin ihanaa ja kaunista, että alkoi sattua vatsaan. Oikeasti. Kauneus tekee mulle sellaisia asioita. Toivoisin näkeväni sitä tyyliä paljon myös suomalaisissa kodeissa. Kodikasta, persoonallista, lämmintä ja ripaus huumoria.

Tukholma – Tallinna

Illallisen söimme Tallinkin Baltic Queenin jouluisessa buffet pöydässä, jolla lähdimme seilaamaan Tukholmasta Tallinnaan.
Kuten huomata saattaa, nälkä ei päässyt yllättämään tällä reissulla. Mutta kaikkea ei tarvitse maistaa ja kaikkea mitä maistaa voi ottaa vain hiukkasen. Se on hyvä ohje jokaiseen buffet-vierailuun.

Tallinkin joulubuffa sisältää herkkuja suomalaisesta, ruotsalaisesta, virolaisesta sekä slaavilaisesta keittiöstä ja tarjolla on 140 sorttia, joista 40% on vegaanisia.

Ruotsalaiset pitävät punaisesta kinkusta ja suomalaiset harmaasuolatusta ja molempia oli tarjolla. Ruotsin piikkiin meni myös runsas sillivalikoima. Rakastan hapankaalia, joka kuuluu virolaiseen jouluun kuten myös verimakkara joka oli loistavaa.

Slaavilaisesta keittiöstä tulee sen parhaita herkkuja: kulibjaka eli lohipiirakkaa, marinoituja metsäsieniä, riistaterriiniä sekä suolakurkkuja.

Suomalaisesta joulusta mukana oli mm. porkkalaa (graavattua porkkanaa) savuporomoussea sekö käpykakku.

Oma hytti kutsui minua aikaisin nukkumaan ja vasta vuoteessa huomasin, että minulla oli kova jano. Ja päässäni oli tämä ajatus, ettei hytin vettä voi juoda. Onneksi tarkistin asian Googlen avulla ja huomasin olevani totaalisen väärässä. Vesi on tavallista vesijohtovettä ja tankit ja putket ovat tiukan valvonnan alla. Join varmasti puolitoista litraa siltä istumalta. Jouluruuissa piisaa suolaa.

Tallinna – ihana naapurimme

Aamupäivällä saavuimme Tallinnaan ja joulufiilikset jatkuivat. Menimme Noblesnerin alueelle ja siellä ensimmäiseksi jokaisen jouluttajan taivaaseen Shishiin. Olen käynyt siellä monta kertaa ja sehän on ihana. Sitä en ennen tiennyt, että varsinaisen myymälän takana on heidän outlet myymälänsä. Kannattaa tutustua!

Lounaan alkupalat saimme nauttia ravintola Kampaissa, jossa tahtipuikkoja heilutti tuttu mies. Kim Mikkola. Se maistelumenun, jonka söimme, oli niin hyvää, että itketti. Täydellistä, loistavaa – sellaista ruokaa kun saisi syödä aina. Oi että! Kampai on ihana ravintola. Ehdoton suositus!

Lounaan pääruuan söimme saman rakennuksen toisessa päässä Lore Bistrossa. Suussa sulava ateria, jonka kruunasi jälkiruoka, joka saattoi olla paras mitä ikinä olen syönyt. Menkää ja kokekaa Lore Bistro! Valitettavasti jälkiruoasta ei ole kuvaa, kun lusikka meni suuhun se jatkoi matkaansa nopeasti takasin lautaselle ja jälleen suuhun!

Huilu soi kirkossa

En ole ennen tiennyt, että Tallinnassa on suomalainen seurakunta, joka pitää jumalanpalvelukset ruotsalaisessa Pyhän Mikaelin kirkossa. Kirkko on keskellä vanhaa kaupunkia Rüütli-kadulla. Ulkoapäin sitä kirkoksi huomaa, koska siinä ei ole tornia ja se onkin entinen luostari (v.1249) sairaala, neuvostoliittolaisten jummppasali (josta syystä, kun siitä jälleen tuli kirkko, oli tehtävä mittava remontti hajun takia. Hien haju oli imeytynyt seiniin tiukasti.) Kirkko restauroitiin v 2002 ja vihittiin uudelleen kirkoksi. Tila on äärimmäisen kaunis ja ihanaksi visiittimme teki huilisti Marianne Sihvonen, joka soitti upeasti yhden rakkaimmista joululauluistani Oi jouluyö. Kirkon historiasta meille kertoi  suomalaisen seurakunnan kirkkoherraa Tomi Kallanne. 

Tallinnan joulutori

Voi Tallinnan joulutori – olet ihana! Tunnelma vanhassa kaupungissa on lahjomaton. Ja joulutori on sen ehdoton kruunu. Tykkään sen valikoimasta. Myynnissä on aitoja juttuja Virosta. Tarjolla on syötäviä lahjoja, koristeita ja käsitöitä ja monet lahjat olen sieltä pukinkonttiin vuosien varrella ostanut. Joulumusiikki soi, glögi tuoksuu ja karuselli pyörii valoineen. Täydellinen idylli, josta saa sydämeen oikean joulutunnelman.

Pullaa – pehmeää kuin pilvi!

Kun menet Tallinnaan muista käydä syömässä pullaa Pulla Bakeryssä. Tytär leipoo pullat ja äiti hoitaa salin puolen. Osoite on Voorimeehe 7 vanhassa kaupungissa.

Kotimatkalle ja suomalaiseen juhlapöytään

Eckerö Linen M/S Finlandian joulupöytä on hyvin suomalainen. Parasta buffassa minusta on alkuruokien graavilohi, joka on super fressiä. Syön mielelläni myös mätiä, joka sekin oli raikasta ja ihanaa.

Tuliaisiksi M/S Finlandialta kannattaa ostaa jouluviinit. Ne löytyvät parhaiten Vuoden viinit –hyllystä tax freestä. Minä ostan laivalta aina kosmetikkaa itselleni ja lahjaksi – niin nytkin.

Kiitos upeasta Itämeren Joulu -matkasta ja sen hienosta ohjelmasta Viking Line, Tallink ja Eckerö Line sekä Visit Stockholm, Visit Tallinna ja Visit Estonia.

Blogia saa mielelään jakaa – eitarvitse kysyä erikseen ❤️

Hanna