Tommaattinen makaronilaatikko on helppo ihana arkiruokaRyhdyin makaronilaatikon valmistamiseen ja päätin tehdä siitä tomaattisen, kun normaalisti käytän makaronilaatikkooni kermaa ja se on muutenkin hiukan erilainen, koska siinä on myös herkkusieniä ja porkkanatikkuja.

Tykkään kypsentää kaiken erikseen. Paistan ja maustan jauhelihan erikseen ja teen kastikkeen erikseen. Silloin lopputulos on mielestäni paras. Lisäsin laatikkoon myös ketsuppia pursottamalla sitä Heinzin muovipullosta rennolla ranteella laatikon pinnalle tiheän viivaston, pieni ketsupin tuoma makeus ja etikka toimii oikein hyvin.

En pidä kuivatuista yrteistä enkä ole basilikan ystävä, mutta jos sinä olet ja haluat lisätä vuokaan basilikaa, laita kastikkeen sekaan pestoa mieluummin kuin kuivattua basilikaa. Turettakaan ei kannata laittaa, sen maku häviää ellei sitä lisää ruokaan vasta pöydässä.

Tomaattinen makaronilaatikko

n. 450g vaaleaa makaronia tai Barilla penne rigate pastaa

500 g vähärasvaista jauhelihaa

2 prk tomaattimurskaa (Mutti)

150 g emmental juustoraastetta

3-4 isoa tomaattia

n.4 rkl ketsuppia

3 iso valkosipulinkynttä

1 punainen tuore chilipalko

mustapippuria myllystä

suolaa

oliiviöljyä

Keitä makaronit al dente –kypsiksi hyvin suolalla maustetussa vedessä. Valuta.

Laita kattilan pohjalle 2 rkl öljyä ja 2 prk tomaattimurskaa. Kuumenna ja mausta mustapippurilla ja suoalla ja raasta joukkoon yksi valkosipulinkynsi. Anna porista miedolla lämmöllä sillä aikaa, kun pasta kiehuu ja paistat jauhelihan. Tarkista maku.

Kuumenna paistinpannussa pari ruokalusikallista öljyä ja lisää chili sekä 2 valkosipulinkynttä viipaloituina. Pyörittele mausteita kuumassa öljyssä minuutin verran ja poista sitten mausteet öljystä ja lisää jauheliha. Ruskista jauheliha ja mausta se suolalla ja mustapippurilla. Tarkista maku.

Pyyhi uunivuoan pinta öljyllä ja kaada puolet makaroneista ja tomaattikastikkeesta vuokaan. Sekoita. Lisää sitten paistettu jauheliha ja sen päälle puolet juustoraasteesta. Lisää sitten loput makaronit ja kaada loppu tomaattikastike makaronien päälle.  Älä sekoita. Pursota viiruina päälle ketsuppia ja peitä sitten pinta tomaattiviipaleilla. Mausta mustapippurilla ja ripoottele päälle loput juustoraasteesta. Paista 200 asteisessa uunissa n. 30 min. kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Syö ja nauti elämästä! Blogia saa mielellään jakaa – ei tarvitse erikseen kysyä lupaa!

Hanna

Upea Dutch Baby on hollantilainen pannukakku, joka paistetaan valurautapannussa uunissa. Sen reunat nousevat ylös ja kun sen ottaa uunista sen muoto voi olla aika hurja. Hurjuus kuitenkin laskee keskeltä ja siihen keskelle on ihanaa levittää sitruunatahnaa ja mustikoita. Tää on se hiukan parempi viikonlopun aamiainen!

Ja jos sulla ei ole valurautaista paistinpannua, mutta on esimerkiksi Iittalan 24h syvä lautanen Dutch baby onnistuu myös siinä. Toki taikinan määrä täytyy jakaa kahteen kulhoon.

Lemon curdin eli sitruunatahnan valmistus mikrossa on hullun helppoa ja lopputulos on erittäin herkullinen. Tahna maistuu ihanalta ja on kauniin väristä.

Tässä lemon curdin ohje:

Lemon curd mikrossa

2 dl sokeria

1 dl sitruunan mehua

2 keltuaista

3 kokonaista kananmunaa

2 sitruunan raastettu kuori

100 g kylmää voita kuutioina

Vispaa sokeri, kananmunat ja keltuaiset sekä sitruunanmehu hyvin yhteen mikron kestävässä kulhossa. On tärkeää, että valkuaiset sekoittuvat hyvin, koska muuten tahnaan jää kypsän valkuaisen kappaleita. (Jos niin kuitenkin käy, selviät niistä siivilöimällä seoksen ennen kuin lisäät joukkoon voin ja sitruunankuoriraasteen.)

Kuumenna seosta mikrossa täysteholla 4-5 minuuttia. Sekoita aina 30 sekunnin välein, kunnes tahna sakenee.

Lisää kuumaan seokseen kylmä voi kuutioina. Sekoita kunnes voi on kokonaan sulanut ja seos on tasaista. Lisää viimeiseksi sitruunakuoriraaste. Jäähdytä ja valmista tuli!

Dutch Baby

24 cm halkasijaltaan oleva valurautainen paistinpannu, jonka voi laittaa uuniin. (Ei siis esim. puista kahvaa)

2 rkl voita

3 kananmunaa (huoneen lämpöistä)

1 dl lämmintä (täysrasvaista)maitoa

1 dl vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

¼ tl suolaa

Tarjoiluun lemon curdia ja mustikoita

Kuumenna uuni 220 asteeseen.

Sekoita kaikki ainekset yhteen pannaritaikinaksi.

Laita valurautaiseen paistinpannuun 2 rkl voita ja työnnä pannu kuumaan uuniin siksi hetkeksi, että voi sulaa.

Ota pannu uunista ja kaada siihen pannukakkutaikina.

Paista pannaria uunissa n. 10-15 minuuttia uunista riippuen. (Olen huomannut, että mun uuni on aika täpäkkä – mulle riitti 10 min)

Ota pannu uunista ja anna pannarin laskeutua ja jäähtyä hiukan. Lisää pinnalle kerros lemon curdia ja kourallinen pensasmustikoita. Niin hyvää!

Blogia saa mielellään jakaa, siihen ei tarvitse kysyä erikseen lupaa

Toivotan sulle herkkuhetkiä ruokapöytään – Hanna

Mehevä appelsiinikakku on helppo leipoa ja sen kruunu on glaze – appelsiinikuorrutus.

Sain joululahjaksi ihanan kakkuvuoan, jossa voi paistaa kerralla kuusi pientä todella kaunista kakkua. Tutkailin mitä aineksia kaapeista löytyy ja niin syntyi kuusi pientä herkullista appelsiinikakkua. Kokeilin paistaa samasta taikinasta myös ns normaalikokoisen kahvikakun ja täydellinen tuli!

Taikinaan tulee sekä appelsiinimehua että raastettua appelsiinin kuorta. Kun kakut olivat vielä lämpimiä, valelin niille ihanaa appelsiinikuorrutetta, joka ensin imeytyi kakkuun ja lopuksi kiillotti pintaan ihanan, voimakkaan appelsiininmakuisen kuorrutteen – todella superherkullista!

Nämä pienet vuoat vetävät vähän vähemmän kuin normaalikokoinen kahvikakkuvuoka, joten taikinaa jäi yli. Paistoin jäljelle jääneen taikinan pahvisissa muffinivuoissa. Toinen vaihtoehto on paistaa ensin kuusi pikkukakkua, antaa niiden jäähtyä 10 minuuttia, pestä ja jauhottaa vuoka uudelleen ja paistaa sitten neljä kakkua lisää. Ja kolmas vaihtoehto on heittää ylimääräinen taikina pois. Näppärää on tietenkin pienentää taikinaa niin, että sitä on juuri sopiva määrä, mutta se voi useissa tapauksissa olla haastavaa.

Halusin kokeilla myös, toimiiko taikina isossa – tai paremminkin normaalissa kakkuvuoassa ja toimihan se! Ja mulla on vielä samana sarjan samanlainen vuoka isona. Vuoan vetoisuus on 14 dl.

Appelsiinikakku / kakut

100 g voita

3 munaa

2,5 dl sokeria

4 dl jauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

1 dl Creme Fraichea

½ dl vasta puristettua appelsiinimehua

4 rkl raastettua appelsiininkuorta

1 tl vaniljapastaa tai vaniljasokeria

Uunin lämpö 170°C paistoaika isossa kakkuvuoassa n. 30 min ja pienissä n. 13-15 min

Voitele ja jauhota kakkuvuoka tai vuoat.

Sulata ja jäähdytä voi.

Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaniljapasta, jos käytät sitä.

Sekoita yhteen vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda ja vaniljasokeri, jos käytät sitä.

Lisää muna-sokerivaahtoon jäähtynyt rasva, Creme Fraiche, appelsiinimehu, appelsiininkuoriraaste ja lopuksi jauhoseos.

Kaada tai pursota taikina kakkuvuokaan/vuokiin ja jätä 1/3 tilavuudesta nousuvaraa.

Paista kakkua 170 asteessa n. 30-35 min ja pikkukakkuja 13-15 min. Kokeile kakun kypsyyttä puutikulla.

Tee sillä aikaa kuorrute

Anna kakun olla vuoassa/vuoissa 10 minuuttia ja kumoa sitten ritilälle leivinpaperin päälle jäähtymään.

Kuorrutus

1,5 dl sokeria

1 dl vastapuristettua appelsiinimehua

50 g voita

1 appelsiinin kuori raastettuna

Laita sokeri, mehu ja voi kattilaan ja lämmitä keskilämmöllä, kunnes voi on sulanut. Anna seoksen porista liedellä vielä 2-3 minuuttia ja siirrä sitten pois kuumalta levyltä ja lisää appelsiininkuoriraaste.  

Valele kuorrutetta pullasudilla lämpimälle kakulle. Tee työtä rauhassa ja anna kuorrutteen imeytyä kakkuun. Kun kuorrute jäähtyy, siitä tulee pikkuhiljaa paksumpaa. Nostele lopuksi leivinpaperille valunut kuorrute kakulle.

Ihania leivontahetkiä!

Blogia saa mielellään jakaa – ei tarvitse kysyä erikseen – jako on ilo!

Terveisin, Hanna

Uskalla olla huono

Selasin Instagramia, jossa seuraan Fatima Witickiä. Hän on tanssipedagogi, jooga- ja pilatesopettaja sekä kehonhuolto- ja kehonhallintalajien asiantuntija. Hän julkaisee joka päivä venytyksiä ja pieniä jumppaliikkeitä hyvällä fiiliksellä ja innostaa liikkumaan, vaikka ihan vähän. ”tee edes yksi – se on enemmän kuin ei mitään”

Mulle tulee aina tosi hyvä fiilis hänen sanoistaan, vaikka yleensä en kuitenkaan tee mitään, vaan jatkan Instan selaamista.

Olen poskettoman huonossa kunnossa. Yleiskunto on aivan nollissa. Kaikki alkoi koronasta, joka pysäytti liikkeen, kun minnekään ei saanut mennä ei tehdä mitään (muka). Mutta uskon että moni tunnistaa koronan myötä saapuneen laiskistumisen. Me koteloiduimme koteihimme, jossa laahustimme verkkareissa jossain unenomaisessa tilassa.

Minulle ainakin kävi niin.

Sitten piristyin, otin itseäni niskasta ja aloitin systemaattisen jokapäiväisen liikkumisen, joka päättyi liukastumiseen ja nelipäisen reisilihaksen repeämiseen irti. Iso leikkaus ja kuusi viikkoa jalka ortoosissa ja vain sitkeää jalan kuntoutusta pienin ”askelin”. Sitten suoraan töihin, istumaan tuhansia kilometrejä autossa. (Myrkkyä keholle) pitkiä päiviä, monta kuukautta. Lopulta matka Espanjaan ajatuksena treenata joka päivä. Suunnitelmat olivat valmiina ja päämäärän oli tulla kotiin huomattavasti paremmassa kunnossa, vahvempana ja energisenä. Mutta kuinka kävi?

Kun pääsin perille Espanjaan, olin aivan poikki. Halusin vain tuijottaa merta kolme viikkoa, ajattelematta mitään. En halunnut puhua kenellekään mitään, en sopia yhtään aikaa, jolloin pitäisi olla jossain. Olin uupunut. Poikki väsynyt sekä fyysisesti että henkisesti.

Olin saanut mieheltäni keväällä syntymäpäivälahjaksi maailman ihanimman lahjan – hyvinvointivalmentajan palvelut Espanjan lomalle. Janina on mm. joogaopettaja, jonka kanssa voi lähteä myös, vaikka vaeltamaan ylös vuorille, meditoida ja mikä parasta joogata rannalla aamuauringossa, joka on ollut yksi elämäni unelmista. Sellainen, jota en uskonut koskaan kokevani.

Lähdimme Janinan kanssa vaeltamaan, se oli ihanaa, koska rakastan kävelyä. (Surullista onkin, etten voi kävellä mieheni kanssa, jonka akillesjänteet eivät kestä kävelyä, vanha aktiiviurheilusta jäänyt vamma) Mutta ymmärsin, etten jaksa kävellä. En jaksanut sitä henkisesti, mikä oli tosi outoa. Niinpä teimme rannalla yinjoogaa ja meditoimme. (Kun ajattelen sitä nyt, minua alkaa itkettää, koska se oli niin ihanaa.) Kaikki lihaskuntoa kasvattavat suunnitelmani romuttuivat täysin. Mutta virkistyin ja aloin voida henkisesti paremmin. Kunnon kohottaminen siirtyi siihen, kun palaisimme Suomeen. Palasimme ja sairastuin flunssaan. Melko masentavaa. Mutta ei se mitään. Sittenhän kuntosalit ja uimahallit pistettiinkin kiinni. Tunsin pienen raivon riehuvan päässäni. On tämä jotenkin epätoivoista! Mutta paljon voi tehdä myös kotona ja aina voi kävellä.

Okei olen aloittanut kävelyn, mutta se ei riitä missään tapauksessa. Minun on aloitettava treeni, jossa saan lihasvoimaa. Sitäkin voi tehdä kotona. Ja minun liikkeeni kyykky. Ja BOOM – vihaan kyykkäämistä! Vihaan vihaan vihaan!!! Miksi – koska se on minulle vaikeaa. Miksi se on vaikeaa? Koska ei ole lihasvoimaa. En kyykkää kuten fitness-muijat. Vituttaa, kun kyykky on matala ja tuntuu hankalalta. Kun kykkään tekisi mieli heittää jotakin kovaa johonkin niin, että jotakin menisi rikki. Mutta juttu on niin, että on pakko ryhtyä sinnikkäästi hommiin. Ja tässä päästään takaisin Fatimaan. Hän kirjoitti Instassa tänään alla olevan tekstin ja jos ikinä tatuoisin mitään ihooni (en todellakaan tee sitä – ei ole mun juttu) niin tämä olisi se teksti joka nahkassani lukisi. Olkaa hyvä:

”Kun olet kiinnostunut jostain, uskalla aloittaa. Uskalla olla rohkeasti aloittelija. Uskalla olla huono. Kyllä. Kun aloitat uuden opiskelun, uuden lajin, tai vaikean liikkeen tai koreografian opiskelun niin alussa olet yleensä huono. Varsinkin uusien, vieraiden asioiden oppiminen on vaikeaa, jolloin jokainen meistä on aina ensin huono. Aloitin jousiammunnan ihan nollasta 52 vuotiaana, olin huono alussa. Sain paljon kannustusta kaikilta, mutta tärkeintä oli, että uskalsin olla huono. Monilla homma tyssää jo tähän. Ei kehtaa tehdä tai edes aloittaa koska ei osaa eli on huono jolloin ei IKINÄ kehity eikä opi sitä. Aloita kun olet kiinnostunut! Uskalla olla huono. Älä häpeä. Jatka treenaamista, tee uudestaan. Joka kerta kun rohkeasti teet, niin olet yhä vähemmän huono, pikkuhiljaa olet taitavampi, alat oppia ja kehittyä. Mutta ihan ensimmäiseksi sinun on kehdattava aloittaa, kun et vielä osaa. Jos olet jäykkä, tule venyttelyyn, sitten alat venyä pikkuhiljaa. Jos olet heikko, ala treenata voimaa niin alat vahvistua. Haluat oppia tanssimaan, joogaamaan, laulamaan, puhumaan englantia jne. Aloita! Älä lopeta. Jatka. Tämä pätee kaikkeen. Niin ja ylärajaa ei ole. Voit aina kehittyä paremmaksi ja taitavammaksi.”

Mun suuri ongelma treenaamisessa on aina ollut juuri tämä! Häpeä siitä, että olen huono. Todella paska – omasta mielestäni. Mun Fustravalmentajani Juho Lahti, joka on ohjannut mua vuodesta 2013 on saanut hädin tuskin välillä hillittyä itsensä tämän ongelman edessä. Olen kyllä oppinut jo jotakin tästä, mutta huonouden hyväksyminen on ollut kaikkein hitainta edistymisessäni. Ja siis oma arvioni siitä mikä on huono ja mikä hyvä, millainen suorituksen pitäisi olla , että se on riittävän hyvä. Se on paradoksi, koska eihän se ikinä ole – koska aina voi parantaa! (Todennäköisesti maailmanmestaruus olis nippa nappa ok, vaikka kilpaileminen on se, mitä en kestä ollenkaan.) Ongelmani on myös se, että olisin tyytyväinen tehdystä treenistä. Fiilis on aina ollut se, että olisi pitänyt tehdä paremmin ja MIKSI en OLE parempi! Aivan hiton typerää. Nykyään sanon jo välillä ääneen – olen tyytyväinen tähän, tää meni nyt hyvin! Tein tarpeeksi!

Lihaskunnon lisäksi on treenattava päätä. Omia ajatuksia itsestäni. Kumpihan näistä kahdesta tulee olemaan haastavampaa?

Kiitos Fatima! Olet huppu! Kiitos Janina – pian nähdään taas! Kiitos Juho – oli Luoja pian kymmenestä vuodesta! ja kiitos Jari – mun tuki ja turva.

Tsemppiä kaikille. Pienikin liike on enemmän kuin ei yhtään liikettä! Blogia saa mielellään jakaa, se on ilo – ei tarvitse kysyä erikseen lupaa.

Pus ❤️ Hanna

Pienet kauniit ja herkulliset sienipiirakat ja sieni- tai kasvisliemi on ihana vaihtoehto perinteiselle lihapiirakalle.

Tein helppotekoisia ja maukkaita ja raikkaita pieniä sienipiiraita tummista ja vaaleista herkkusienistä. Piiraiden kanssa tarjoan sienilientä, joka syntyy maailman yksinkertaisimmalla tavalla jalostamalla hiukan kantarellifondia, jota saa ostaa valmiina kaupasta. Jos omasta kaupasta ei sitä löydy, käy kasvisliemi hyvin vaihtoehdoksi.

Piiraat leivoin valmiista pakastetusta lehtitaikinasta. Paras on valmiiksi esikaulittu taikinalevy, koska siitä voi ottaa juuri sen kokoisia pyörylöitä piiraisiin, kuin itse haluaa.

Sieni- tai kasvisliemi
Käytä liemeen kaupasta saatavaa valmista fondia ja laimenna se ensin pullon ohjeen mukaan. Lisää sitten fondia makusi mukaan pikkuhiljaa, kunnes liemi on maukasta. Lisää joukkoon hiukan sherryä, vähän raastettua valkosipulia ja muutama tippa Sriracha-kastiketta, niin siihen tulee vähän syvyyttä ja potkua.

Herkkusienipiiraat
6-8 kpl 200°C

1 esikaulittu levy lehtitaikinaa
250 g Ricotta-tuorejuustoa
1 kananmuna
½ dl sileälehtistä persiljaa
½ dl rakuunaa
1 rkl tuoreita timjaminlehtiä
1 luomusitruunan raastettu kuori

300 g tuoreita sieniä kuten valkoisia ja ruskeita herkkusieniä, osterivinokkaita ja siitakesieniä, mielellään muutamaa eri lajiketta
½ dl oliiviöljyä
2 rkl viinietikkaa
1 valkosipulinkynsi
2 tl tuoreita timjaminlehtiä

Laita taikina sulamaan n. 1,5 h ennen kuin alat leipoa. Kauli esikaulittu taikinalevy puolta ohuemmaksi levyksi ja ota siitä muotilla tai soivan kokoisella juomalasilla n. 10-11 cm halkaisijaltaan olevia pyörylöitä piiraspohjiksi. Laita piiraspohjat leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Leikkaa terävällä veitsellä linja 1 cm päähän pohjan reunasta, mutta älä paina veistä taikinan pohjaan saakka, ettei reunus irtoa. Pistele pohjan keskiosa haarukalla ja laita sitten uunipelti piiraspohjineen jääkaappiin 15 minuutiksi.

Sekoita ricotta, muna ja yrtit monitoimikoneessa tasaiseksi massaksi. Laita jokaisen piirakkapohjan keskelle, tekemäsi viillon sisäpuolelle, tuorejuustoseosta. Paista piiraita 200 asteisessa uunissa kunnes reunat ovat kullankeltaisia n. 15-20 minuuttia. Jos sinulla ei ole monitoimikonetta, silppua yrtit aivan pineksi veitsellä ja sekoita sitten täyte tasaiseksi.

Leikkaa sienet suurehkoiksi lohkoiksi. Sekoita kulhossa öljy, viinietikka, raastettu valkosipulinkynsi ja timjaminlehdet. Lisää joukkoon sienet ja sekoita niin, että seos tarttuu hyvin sieniin. Kaada sienet leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paahda sieniä uunissa 10-15 minuuttia, niin että ne saavat hiukan väriä.

Jos paistat pohjat ja paahdat sienet yhtä aikaa, käytä silloin uunin kiertoilmaominaisuutta, jos uunissasi on sellainen tai laita piiraat ylemmälle tasolla ja sienet alapuolelle, kun piiraat ovat lähes kypsät. Ota sitten piiraat pois ja paista sieniä vielä tovi uunin keskiosassa.

Nostele paahdetut sienet piirakkapohjien päälle ja tarjoile.

Herkullisia hetkiä ruokapöytään!

Blogia saa mielellään jakaa – ei tarvitse kysyä lupaa erikseen.

Hanna

Punakaalipiiras on kaunis ja herkullinen kasvisruoka, joka sopii sekä lisukkeeksi että pääruuaksi. Se on joulupöydän herkku, joka on helppo tehdä. Kaalin hauduttamiseen menee tunti ja sen voi tehdä hyvin tarjoilua edellisenä päivänä.
Punakaalitäytteen maku on pikantti, yhtä aikaa sekä makea että etikkainen.
Piiras on hyvää sekä lämpimänä että kylmänä ja se kannattaa ehdottomasti tarjota smetanan kanssa.

1 iso punakaali n. 1,5 kg
2 rkl rypsiöljyä
4 dl punaviinietikkaa
5 dl sokeria
3 kanelitankoa
suolaa
600g pakastettua valmista voitaikinaa
1 kanamuna

Tarjoiluun smetanaa 

Tee näin:

Pilko punakaali pieneksi silpuksi. Parhaiten se onnistuu mandoliinin pienimmällä terällä.

Laita suureen pataan tilkka öljyä, kaalisilppu, punaviinietikka ja mausteet. Hauduta kaalia miedolla lämmöllä noin tunnin ajan niin, että siitä tulee aivan pehmeää.
Kaada seos lävikköön ja valuta huolellisesti kaikki neste pois, poista kanelitangot ja jäähdytä kaali huoneenlämpöiseksi tai jääkaappikylmäksi.

Kauli voitaikinalevy noin pellin kokoiseksi levyksi ja nosta levy leivinpaperille. Asettele kaali pitkäksi pötköksi keskelle taikinalevyä, ja taputtele se tiiviiksi pötköksi samoin kuin tekisit lihamureketta.
Nosta sitten taikinan sivut ylös niin että muodostuu tiivis pötkö. Noin kaksi senttiä taikinaa pitää mennä päällekkäin, ylimääräisen taikinan voi leikata pois. Liimaa ja nipistä taikina huolellisesti yhteen, että sauma varmasti pitää. Käännä sitten pötkö ympäri leivinpaperin avulla niin, että pitkä sauma jää piiraan alle.
Purista sitten taikina kiinni pötkön molemmista päistä ja leikkaa ylimääräinen taikina pois. Jätä kuitenkin vähän varaa, että saat varmasti kiinnitettyä päät hyvin umpeen, ettei täyte valuu paistamisen aikana ulos.
Voitele piiras kananmunalla ja pistele reippaasti reikiä pintaan haarukalla. Ylimääräisistä taikinanpaloista voit tehdä pinnalle koristeita. Voitele myös koristeet kananmunalla.

Paista 200°C uunissa noin puoli tuntia, tai kunnes pinta on kauniin kullan keltainen. Ota uunista ja anna jäähtyä hetki ennen kuin leikkaat piiraasta viipaleita.

Blogia saa mielellään jakaa – ei tarvitse kysyä erikseen lupaa ❤️

Nautinnollista joulunaikaa!

Hanna

Kaupallinen yhteistyö: Harmonia curaMIN

Kuluminen, elämäntavat ja perimä vaikuttavat meidän nivelterveyteen. Perimään ei voi vaikuttaa, kulumiseen voi vaikuttaa vähän, mutta elämäntavat ovat yleensä ihan meidän omissa käsissämme. Mutta elämäntapojen muuttaminen ei ole aina helppoa, mutta sekin voi onnistua, siitä mulla on ihan tuoretta omakohtaista kokemusta.

Olen elämäni aikana rääkännyt polviani melko tehokkaasti. Harrastin pitkään juoksemista ja 50 –vuotiaana harrastin hetken aikaa enduroa, jossa siis ajetaan moottoripyörää seisten metsissä ja muissa mahdollisimman epätasaisissa maastoissa. Kun valitin kipeistä polvista, lajiksi suositeltiin vesijuoksua. Pudistelin päätäni. Hidas tylsä laji, jota harrastetaan uimahalleissa. Kiitos ei.

Nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin, liukastuin lenkillä ja nelipäinen reisilihakseni repesi irti. Leikkauksen jälkeen jalka oli suoraksi tuettuna kuusi viikkoa, jonka jälkeen kuntoutukseen suositeltiin ihan ykköslajina vesijuoksua. Inhokkiani!

Kehotus lajiin pariin oli kuitenkin otettava vakavasti, vaikka suoraan sanoen tosiaan inhotti. Vaihtoehtoja ei ollut. Ja niinpä laskeuduin altaaseen. Puolituntia altaassa meni ihan okei ja pari kertaa käytyäni aloin miettiä, mikä siinä minua niin kauheasti inhotti? Ymmärsin ettei se ollut vesijuoksu eikä sen hitaus, ei uimahalli, eivätkä muut asiakkaat, vaan minä itse. En viihdy ilman vaatteiden tuomaa suojaa toisten seurassa. Päätin sulkea sen ajatuksen päästäni ja keskittyä vain siihen hetkeen, kun olen altaassa. Se toimi. Ja nyt voin melkein sanoa rakastavani vesijuoksua, nivelille kaikkein armollisinta liikuntalajia. Siinä liikun keveästi vedessä omissa ajatuksissani. Tai itse asiassa en oikeastaan ajattele mitään, tuijotan vain vedenpintaa mennessäni. Mikä voi olla meditatiivisempaa kuin se! Olen siis saanut elämäntapoihini muutoksen, joka tuntui aluksi aivan mahdottomalta.

Liikkumattomuuden kokemus leikkauksen jälkeisenä aikana oli hyvin ikävä, sen ymmärtää jokainen. Siitä ei pitänyt pää eikä nivelet. Nivelet haluavat liikkua ja liikuttaa ja siksi niistä täytyy koettaa pitää mahdollisimman hyvää huolta. Olen lisännyt päivittäisiin rutiineihin myös curaMINin. Se on kahvikupin ja puuron vieressä aamiaispöydässä, ja illalla nappaan toisen kapselin, kun pesen hampaita. Ne ovatkin lähes ainoita rutiineja, joita mun epäsäännöllisessä elämässä on.

Miksi curaMIN? + Alekoodi

curaMIN auttaa ylläpitämään nivelten ja luuston terveyttä. Sillä on antioksidanttisia ominaisuuksia ja se suojaa soluja. Se myös auttaa ylläpitämään nivelten joustavuutta, pitämään nivelet viileinä ja mukavina sekä tukee nivelten liikkuvuutta. Ja juuri tämän mukavuuden olen ilokseni huomannut.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan curaMINiä! Ja kannattaa muistaa myös se, että curaMIN ei toimi kahdessakymmenessä minuutissa. Koska kyseessä on ravintolisä, tarvitaan pitkäjänteisyyttä, mutta jo muutamassa viikossa vaikutukset voi huomata. Itselläni meni melkein kuukausi, ennen kuin tajusin, miten mukavalta olo nivelissä tuntui.

Koodilla HANNA20 saat marraskuun loppuun asti 20% alennusta curaMINin normaalihinnasta. Tarjous on voimassa Life-myymälöissä ja Life-verkkokaupassa.

Nämä jutut ovat mulle todella tärkeitä, koska näin mitä äidilleni tapahtui, kun nivelistä ei pidetty huolta. Ja kyllähän nivelten jäykistymisen huomaa jo tässä iässä. Jos istuu pitkään paikoillaan ei enää hyppää ihan kurrena ylös, vaan enempi sitä alkaa muistuttaa, jos ei nyt etanaa, niin ainakin juuri herännyttä kissaa. Pikku venytys maistuu hyvältä ennen liikkeelle lähtöä.

Haluan myös pysyä kunnossa paitsi ihan itseni takia myös lastenlasten takia. He tuovat elämääni niin paljon iloa, että haluan varmistaa pystyväni leikkimään heidän kanssaan notkeana ja toimivana. Teen sen eteen kaiken minkä vaan voin.

Ikääntymisestä sanotaan, että se on luopumisen aikaa. En ole oikein koskaan pitänyt siitä ajatuksesta. Ajattelen mieluummin niin, että täytyy olla valmis vaihtamaan ja muuttamaan asioita. Niveleni eivät pidä juoksemisesta eikä hyppimisestä. Mutta vedessä voin juosta ja hyppiä ja siitä pitävät nivelet, lihaskalvot, lihakset, ja aineenvaihdunta ja siitä saa valtavan hyvän mielen.

Vesijuoksun lisäksi teen jotakin joka päivä: sauvakävelen, harrastan Fustraa, käyn kuntosalilla tai poljen kuntopyörää. Lisäksi venyttelen ihan joka päivä. Venyttely tekee tosi hyvää nivelille, ne saavat siitä lisää tilaa. Hemmottelen kehoani myös hyvällä ruualla ja osteopatialla. Kuulostaa siltä, etten muuta ehdi tehdäkään, mutta ei se niin ole. Joka päivä vähän jotakin ja silloin tällöin osteopaattista hierontaa. Lisäksi seuraan Instagramissa tilejä, joista saa hyviä vinkkejä nopeisiin ja helppoihin jumppa- ja venytysliikkeisiin, joita voi tehdä kesken päivän ja aikaa menee 3-5 minuuttia.

Samalla kun liikun curaMIN auttaa hoitamaan ja suojaaman mun niveliä sisäisesti. Se mikä ilahduttaa on se, että curaMINiin ei ole lisätty täyte-, väri- tai säilöntäaineita. Valmiste sisältää ainoastaan aktiivisia, luonnollisia uutteita. curaMIN on ravintolisä, jonka teho perustuu kahden tutkitun uutteen yhteisvaikutukseen. BCM95^® (kurkumiinista) – maailman parhaiten dokumentoitu, elimistön helposti vastaanottava kurkumiiniuute, joka sisältää myös turmeroneja. BosPure^® (boswelliasta) – vahvistaa kurkumiinin suojaavia ja hoitavia ominaisuuksia. Yhdistelmän vaikutukset on osoitettu 69 uutespesifissä tutkimuksessa. Ja sillä HANNA20 koodilla saat marraskuun loppuun asti Lifestä 20% alennusta curaMINin normaalihinnasta.

Kurkumiinilla on kuitenkin verta ohentava vaikutus, joten verenohennuslääkkeiden kanssa yhdessä käytettynä keskustele ravintolisän käytöstä lääkärin kanssa ennen käytön aloittamista.

Liikkuminen on helpompaa kevein nivelin – ihanaa päivää! Muista venytellä! Blogia saa mielellään jakaa kysymättä erikseen siihen lupaa.

Hanna

(Terveysväitteet perustuvat kurkuman ja boswellian EFSAn sallimiin terveysväitteisiin.)

Kaupallinen yteistyö: Eckerö Line Oy

Ihanista ihanin asia tapahtui viime tiistaina – pääsin viimein matkalle Tallinnaan! Reissu oli todella odotettu ja se osoittautui kaiken unelmoinnin ja odotuksen arvoiseksi. Laivalla ja perillä Tallinnassa oli turvallista, väljää ja helppoa olla. Vietettiin siellä ihana pieni loma, kaksi yötä ja kolme päivää. Molemmat yöt olimme eri hotelleissa.

Kirjoitan heti tähän alkuun sen, että Viroon matkustamista ei tarvitse pelätä. Eckerön M/S Finaldialla ja Tallinnassa oli turvallista ja pandemian torjunta ja ihmisten suojelu tartuntaa vastaan oli otettu erittäin hyvin huomioon. Virossa on maskipakko, eikä julkisiin tiloihin ja tapahtumiin pääse ilman koronapassia ja henkilötodistusta. Niitä kysyttiin joka kerran, jokaisessa ravintolassa, uimahallissa, kahvilassa – kaikkialla. Se oli mukavaa, tuntui turvalliselta ja siltä että hommat hoidetaan asiallisesti. Lisää tietoa koronasta ja Viroon matkustamisesta löydät täältä.

Maskien käyttöä myös valvottiin. Esimerkiksi Virukeskuksessa jokainen ilman maskia sisään pyrkivä pysäytettiin ystävällisesti ja kehotettiin laittamaan maski kasvoille ja jos sitä ei ollut, se annettiin asiakkaalle veloituksetta.

Sitten matkaan!

Menomatka

Lähdin matkaan yksin aamulaivalla, koska Jari oli jo Tallinnassa töittensä takia. Aamulaiva starttaa mukavasti klo 9.00 ja kun tuntia ennen lähtöä saavuin Helsingin terminaaliin, siellä oli väljää, kaikilla oli maskit ja laivaan siirtyminen oli muuttunut aika paljon entisestä. Ihmiset todellakin pitivät turvavälejä ja kulkivat rauhallisesti. Se oli kivaa. Leppoisa aamun tunnelma povasi ihanaa matkaa.

Aloitin matkani laivan Loungessa ja söin sillä herkullisen aamiaisen, joka kuuluu Loungen hintaan. Menin kuitenkin tsekkaamaan myös laivan buffet-ravintolan aamiaisen ihan teitä varten ja siellä nautin second breakfastin. Kumpikin aamiainen on hyvä – ravintolassa on enemmän valikoimaa, mutta Loungessa tarkemmin valikoituja herkkuja. Päivävuorolla Loungessa tarjoillaan herkullisia tapaksia.

Kävin tietenkin vähän shoppailemassa isänpäivälahjoja Pop Up –kaupasta. Mukaan tarttui hieno peltirasiallinen kauniita Tommy Hilfigerin sukkia ja pipo. Matkalla kauppaan havahduin siihen, että laivalla soi nytkin elävä musiikki. Mies ja kitara. Kyllä oli kiva juttu.

Laivasta lähtiesä ei Tallinnan satamassa kysytty mitään todistuksia ja siirtyminen maihin sujui nopeasti ja edelleen väljästi. Ja rannassa minua odotti ihanat asiat – loma ja Jari.

Tallinnassa

Telliskivi ja ensimmäinen hotelli

Yövyimme ensimmäisen yön neljän tähden  Hektor Container Hotellissa, johon rakastuimme saman tien. Huippukokemus, joka yllätti täysin. 

Hotelli on rakennettu tsaarinaikaiseen vanhaan veturivarikkoon. Upean kivilinan sisään on sijoitettu hotellihuoneet, jotka ovat entisiä merikontteja. Yksi huone on aina yksi kontti. Kaikissa huoneissa on parisänky, taulu-tv ja kylpyhuone, jossa on suihku ja hiustenkuivaaja.

Huone on kompakti, mutta erittäin viihtyisä ja se on tehty laadukkaista materiaaleista. Konttien sisäseinissä on puuverhoilu ja lattiaa peittää miellyttävä kokolattiamatto. Erittäin hyvä sänky on huoneen päädyssä ja siellä saa nukkua onnellisena upeaan untuvatäkkiin kääriytyneenä pää untuvatyynyllä leväten.

Kontin päässä oli suuri ikkuna, jonka näkymä oli sisätilan kautta ulos kivilinnan ikkunasta. Rullaverho pimensi huoneen täydellisesti. Sängyn alla oli kaksi tilavaa laatikkoa, jonne voi halutessaan laittaa matkatavaroita.

Fiilis Hektorissa oli rento ja trendikäs. Henkilökunta oli nuorta ja iloista ja hotellin yleiset tilat olivat kiinnostavat ja ajan henkiset. Ei mitään pompöösiä mutta silti hienoa. Rakastuin tähän hotelliin, enkä ole koskaan ollut hiljaisemmassa hotellihuoneessa, kuin täällä. Joka päivä oli myös kaikille halukkaille tarjolla joogaa, valitettavasti en ehtinyt tunnille mukaan.

Aamiaisen sai tilata jo illalla ja me kun olemme aamuvirkkuja, tilasimme sen heti varttia yli kahdeksaksi. Kauniisti esillepantu herkkuaamiainen tuotiin meille omilla tarjottimillaan. Se oli aika ylellistä. Puuttui buffettien hälinä ja yksilöllisesti tehty aamupala oli nautinto. Eckerön hotellipaketit on muuten todella edullisia, käy tsekkaamassa ne täältä. Ja muisthan että koodilla HANNA20 saa matkasta 20% alennuksen.

Telliskivi – mitä siellä on?

Hektor on Telliskiven alueella joka on niin kiinnostava alue, että siellä voi kepeästi viettää yhden päivän. Alueen ravintolat, kahvilat, museot ja kaupat eivät päivässä lopu kesken. Telliskiven tunnelma on trendikäs ja nuori ja siellä on paljon katseltavaa ihan jokaiselle. Pelkkä kävely ja upeiden muraalien ihailu on yksi taidenayttely. Olen kirjoittanut alueesta aiemminkin, voit lukea lisää täältä.

Ravintoloita ja kahviloita Telliskivessä

Ravintola One Sixty  

Täällä panostetaan omassa savustamossa savustettuihin herkkuihin. Ruoka on maukasta ja rentoa. Paikka on hauska siksi, että se on samalla moottoripyörätarvikkeita ja asuja myyvä liike Renard Speed Shop ja suuren ikkunan takana kustomoidaan moottoripyöriä aitojen mattojen peittämällä lattialla. Prätkiä on sisällä ravintolassa ja ne ovat maailman mittakaavassa huipputeoksia. Katso Renardin sivut ja pökräät! Täältä löytyy kivoja lahjoja ja ostoksia myös ei prätkäileville ihmisille. Upeita kenkiä, paitoja jne.

Ravintola F-Hoone

F-hoone on Telliskiven ensimmäisiä ravintoloita ja se on edelleen yhtä ihana ja viihtyisä, kuin aluksikin. Ruoka on loistavaa ja menu laaja sisältäen tietenkin myös runsaasti vegeä. F-Hooneen kakut ovat eeppistä kamaa. Niin hyviä, että jälkiruoka on kyllä must! Tai sitten iltapäiväkahvit kakun kera.

Kivi Paber Käärid – Kivi paperi sakset

on kokonaan gluteenitonta ruokaa tarjoava ravintola. Alueen tyyliin sopiva sisustus on tumman rouhea. Menu on laaja ja kattaa kaiken aamiaisesta illallisiin. Jos haluaa viedä gluteenittoman kakun mukanaan Suomeen, täytyy tehdä tilaus kaksi päivää etukäteen.

Ravintola La Tabla

La Tabla on niin hauskasti sisustettu, että siellä tulee aina iloiseksi. Tyyli on Latin food & mood. Fajitaksia, tacoja, enchilladoja, lihaa, kalaa, kanaa vegeä ja salaatteja. Paljon hyviä makuja ja värejä lautasella.

Mitä ja mistä ostan ihanimmat jutut Telliskivessä

Rakastan kaupoissa ja kaupungilla luuhaamista. On kivaa katsoa ihmisiä ja heidän tyylejään, ihastella rakennuksia ja nähdä uusia juttuja. Siksi Telliskivi on niin kiva. Siellä ei pitkästy. Kaupoissa on eri tavaraa, kuin suurten ostoskeitaiden, joka maassa tutuissa, myymälöissä. Telliskivi inspiroi.

Kävelen kaikki kaupat läpi ja mukaan tarttuu mm. tyylikkäitä pellavapyyhkeitä, soijakynttilöitä, saippuaa, lasten vaatteita, saumattomia alusvaatteita, koruja, neuleita, designvaatteia joissa on upeita leikkauksia. Taso on korkea ja tuotteet ovat trendikkäitä ja persoonallisia. Lisää ihanista paikoista Telliskivessä löytyy tästä vanhemmasta blogikirjoituksestani.

Kopli Couture oli uusi tuttavuus. Uuuh mikä liike! Upeita vintagevaatteita! Ostin Max Maran kashmirvillaisen takin ja 20-luvun paljettimekon Loistavat löydöt! Lisäksi sain kosolti silmänruokaa ja ideoita.

Toinen erikoinenkauppa oli sisustajan aarreaitta Juheko jossa myydään valaisintarvikkeita, lamppuja ja kangaspäällysteisiä johtoja, joita on varmasti miljoona eri väristä.

Sitten Noblessneriin

Noblessner on uusin Tallinnan kunnostetuista alueista. Vanhan satama-alueen telakkahalleihin on muuttanut hyviä ravintoloita, joista me kävimme kahdessa. Lore Bistrossa söimme tiistaina illalliseksi cashewpähkinäpyöryköitä ja munakoisoa masalakastikkeessa. Annos oli kyllä taivaallisen hyvää ja palvelu erinomaista.

Keskiviikkona nautimme japanilaista ruokaa Kampaissa jonka ruokalista oli monipuolinen ja kiinnostava, ja keittiössä veistä käytti japanilainen keittiömestari. Kampain ruokalista on käyttäjäystävällinen. Kaikista ruokalajeista on lyhyt selitys, mistä on kyse.

Kummassakin ravintolassa oli meidän lisäksemme vain kaksi muuta pariskuntaa.

Norjalais virolainen sisustuksen pientavaroita ja joulukoristeita myyvän Shishin outlet on Noblessnerissa. Paikka on uskomaton runsaudensarvi, josta saa näyttävät joulukoristeet ja tarvikkeita ja rekvisiittaa kaikenlaisiin tilaisuuksiin ja juhliin. Shishin tuotteita myydään ympäri maailmaa ja niillä on kyllä ihan oma luonteensa. Shishi on avoinna kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaisin.

Harrastuksia lomalla

Tiistain ja keskiviikon välisen yön nukuimme siis makeasti Hotelli Hektorissa ja söimme sen ihanan aamiaisen. Ja koska olimme lomalla ja lomalla on aikaa pitää itsestään huolta, lähdimme seuraavaksi kuntoilemaan ja suunnistimme Kalev spahan, jossa on upea kuntosali ja täyspitkä uima-allas. Nämä olivat meidän unelmia, mutta moni muu varmasti nauttii myös Kalev span piiitkästä vesiliukumäestä, erilaisista terapia-altaista ja saunoista. Minä tein treeniin kuntosalilla ja vesijuoksin altaassa ja Jari teki pitkän treenin salilla. Olipa ihanaa ja tuli niin hyvä olo.

Seuraava yö ja uusi hotelli

Seuraava hotellimme oli hillityn tyylikäs neljän tähden Hotel L’Embitu, joka sijaitsee aivan Solaris-kauppakeskuksen lähellä. Iloitsimme hotellin omasta parkkipaikasta. Loistava palvelu, kaunis ympäristö ja tilava huone, jossa todella upea kylpyhuone. Kadun äänet eivät kantautuneet huoneeseen, vaan siellä oli ihana rauha. Arvostan hiljaisuutta ja rauhallista ympäristöä paljon samoin kuin sitä että huoneessa on ikkunat täysin peittävät pimennysverhot.

Söimme illallisen ystäviemme kanssa hotellin seitsemännen kerroksen ROOF-ravintolassa. Oli niin hauska ilta – ja niin ihanaa tavata ystäviä pitkän kesäisen työrupeaman jälkeen.

Ihana aamu

Aamulla otin kylpytakin päälleni, pistin tossut jalkaan ja lähdin hotellin spahan, joka auksi ihanasti jo klo 7.00! Silkkaa juhlaa! on niin parasta käydä aamusaunassa ja muutenkin aloittaa päivä kylpylässä, laittaa sitten hiukset kuntoon jne. Ja kuten tavallista, aikaisin aamulla siellä sai viettää aikaa aivan rauhassa. Nautimme uima-altaasta ja sen vastavirtalaitteesta, japanilaisesta lämminvesialtaasta, kylävesialtaasta, höyrysaunasta ja tavallisesta saunasta. Kylpemisen jälkeen kiireetön aamiainen maistui ihanalta. Kiireettömyys on lomalla parasta. Arkena on jotenkin kokoajan kiire jonnekin. Hotellissa oli muuten maskit käytössä kaikilla, vaikka rokotustodistuksen olikin oltava kunnossa.

Vielä yksi päivä aikaa nauttia

Pakkasimme laukkumme ja heitimme hyvästit hotellille. Halusin käydä ostamssa itselleni uuden hiustenkuivaajaan ja suunnistimme Kaubamajaan, joka myy Dysonia. Saimme siellä hyvää palvelua ja neuvon hankkia Kaubamaja Partnerkaart, jolla kalliin laitteen hinta putosi 20€ kortilla saa 5 % alennusta kaikista ostoksista Kaubamajassa, I.L.U.:ssa, ABC King kenkäkaupoissa, sekä L’Occitane kosmetiikkaliikkeissä.

Kaubamaja on muuten todella hieno tavaratalo, jonka valikoimat ovat kiinnostavat. Sinne oltiin avaamassa jo jouluosastoakin, joka näytti täyttyvän Shishin ihanista koristeista. Kävelimme Kaubamasta Viru-keskuksen puolelle ja siellä tein kierroksen Sportlandissa ja Massimo Duttissa, joissa tykkään aina käydä. Toisesta ostin käsilaukun ja toisesta legginsit ja collegen.

Kävelyä merituulessa

Teimme kaksi kivaa kävelyä meren äärellä. Tallinnan kansainvälinen risteilyterminaali on hiljattain valmistunut. Se sijaitsee A-terminaalin vieressä ja se on saanut oman hienon terminaalinsa. Sen yhteyteen on rakennettu 850 m pitkä promenadi, joka kulkee korkealla meren äärellä. Siellä on myös uusi ravintola Ocean 11 josta on upeat näkymät aavalle merelle ja satamaan.

Toisen ihanan merenrantakävelyn voi tehdä Piritan rantatiellä, jossa kävelytie kulkee aivan hiekkarannassa kiinni. Samalla voi ihailla Tallinnan silhuettia, poiketa Maarjamäen linnaan jossa on Viron historiallinen museo jossa on myös hyvä ravintola. Museon läheisyydessä sijaitsee myös erittäin vaikuttavat Maarjamäen muistomerkki sekä Kommunismin uhrien muistomerkki.

Takaisin laivaan – laivamatka on ihana osa lomaa

Merenrantakävelyiden jälkeen oli ihanaa päästä laivaan nauttimaan sen kuuluisasta syksyn riistapöydästä. Riistakärystä ja juuresmuusia, tyrnisilakoita, graavattua siikaa, tilligurttia ja omenaa, riistapateeta… Eikä kiirettä minnekään. M/S Finaldian keittö on kyllä upea, kaikki ruoka tehdään laivalla. Pitkään haudutetut padat ja graavatut kalat ja kastikkeet. Ja sen kyllä maussa huomaa, niin hyvää kaikki.

Nautinnollisen ruokailun jälkeen oli aikaa tehdä ostoksia. Kosmettiikkavarastojen täydennys sujui nopeasti, koska luottotuotteet löytyvät helposti, samoin kuin tyttären tilaama hajuvesi maahintoja edullisemmin.

Laivalla on menossa viiniviikot. Eckerö Marketin valikoimassa on saatavana Vuoden viinit 2021 -kilpailussa kultamitalin saaneet viinit vähintään 19% edullisemmin kuin Alkossa. Tutustu valikoimaan täällä.

Mikä on lomalla parasta – mitä tykkään tehdä

Rakastan kiireettömyyttä, päämäärätöntä kävelyä ja näyteikkunaostoksia, kaupunkien arkkitehtuurin ja maisemien katsomista, liikuntaa, ulkoilua ihanissa maisemissa, hyvää ruokaa ja hyvää sänkyä ja pitkiä syviä unia. Inspiraatio ja aivojen tuuletus syntyy minulla näistä elementeistä. Näistä kaikista sain nauttia kolmen päivän lomalla yllin kyllin. Se oli ihanaa ja kaipaan jo takaisin.

Alekoodi – Koodilla HANNA20 saat reissusta Eckeröltä 20% alennuksen. Muista ottaa mukaan henkilökortti tai passi ja Omakannasta koronatodistus. Blogia saa miellään jakaa, erikseen kysymättä.

Hyvää matkaa! Nauttikaa!

Hanna

Yhteistyössä Ylämaan Graniitin kanssa.

Ruokapöydän uusi elämä – puu vaihtui Carraran valkoiseen marmoriin. Kaikki alkoi oikeastaan pienestä väärinkäsityksestä, kun puhuin tyttäreni kanssa puhelimessa. Maalailin hänelle ideaa siitä, että asentaisin keittöön yhden kivitason päälle marmorilevyn. Tyttäreni ymmärsi, että tarkoitin ruokapöytäämme ja samalla tajusin sen. Loistava idea! Paras mahdollinen! Unelmien marmoripöytä!

Meillä on ollut sama pöytä siitä lähtien kun muutimme tähän remontoimaamme vanhaan puutaloon 23 vuotta sitten. Teetimme sen mittojen mukaan Juvissa. Halusin että pöytä on paitsi pitkä, myös leveä niin, että sille on iloa kattaa kauniisti. Sopivaksi mitaksi määrittelin 255 x 110 cm ja ihanasti se onkin toiminut kaikki nämä vuodet, suuret ja pienet juhlat, aamiaiset ja päivälliset. Se kokoaa yhteen perheen, suvun ja vieraat. Mutta!

Olen kyllästynyt sen pintaan. Halusin jotakin uutta ja selasin pöytävaihtoehtoja syttymättä oikein mihinkään. Tämä puhelinkeskustelun väärinkäsitys tuli täydelliseen hetkeen. Pöytämme on niin jykevä, etten epäillyt hetkeäkään, etteikö se kestäisi marmorilevyn painoa päällään. Ei siis mitään uutta pöytää, vaan vanhasta uusi.

Ei uusi vaan Carraran marmorilla uudistettu pöytä

Otin yhteyttä Ylämaan Graniittiin ja he innostuivat asiasta. Vaihtoehtoja oli kaksi joko kiiltävä tai mattapintainen marmori. Kiillotetusta pinnasta kiiltoa voivat viedä kaikki aineet missä on sitruunahappoa tai ovat muuten happamia. Se ei kuulostanut hyvältä, joten jo senkin vuoksi valitsin marmoriin mattapinnan.

Marmori on huokoinen kivi, joka imee helposti itseensä väriä voimakkaista ruoka-aineista kuten punajuuresta ja mustikasta, joten tahrat on syytä pyyhkiä pinnalta heti. Tosin tahroista ja elämästä patinoitunut marmoripinta on upea – siinä on charmia ja luonnetta.

Niin sitten laitetiin tilaus sisään pöytälevyn kokoisesta palasta Carraran marmoria ja aloin jännittää miltä se näyttäisi. Pelkäsin että kristallikruunut näyttäisivät liian pompööseiltä marmorikannen yläpuolella ja aloin miettiä jo uusia valaisimiakin. Myös tuolit askarruttivat – sopisivatko ne edelleen marmoripöydän ympärille…

Kun pöytälevy sitten oli tulossa, täytyi vielä ratkaista sen nostaminen vanhan pöydän päälle. Taso painaa 160kg, joten ihan yksinkertaista sen siirtäminen asentajien autosta sisälle ei olisi. Mutta se ratkesi yksinkertaisesti muuttofirman avulla. Aina ei tule ajatelleeksi, että muuttofirman ei tarvitse muuttaa, he voivat myös kantaa yksittäisiä raskaita asioita.

Jännitys oli kyllä huipussaan, kun pöytälevy sitten saapui. Olin kuurannut puisen pöydän kannen puhtaaksi ja kuivaksi ja siirtänyt tuolit pois. Muuta en oikein voinutkaan tehdä. Asentajat auttoivat irrottamaan kristallikruunut katosta, se ei ole haastava homma ollenkaan, kun vaan tietää paikan johon ne voi ripustaa odottamaan. Meillä on pari koukkua katossa muualla, johon ne on helppoa laittaa. Niitä siirrellään usein, kun meillä kuvataan jotakin.

Kivilevy olisi voinut liimata pöytään kiinni, mutta minusta se olisi ollut turhaa. Ei 160 kiloa niin vaan lipsahda paikoiltaan. Vanhan pöytälevyn päälle laitettiin huonekalujen jalkoihin tarkoitettuja huopapaloja – siinä kaikki.

Sitten tulivat Niemen pojat ja on sanottava, että oli nautinnollista katsottavaa, kun voimakkaat miehet niin kevyesti ja taiten kantoivat levyn ruokasaliin ja hellästi laskivat marmorin pöydän päälle. Siinä olivat sekä asentajat että muuttomiehet kyllä todella taitavia ja niinhän oli vankka puupöytä muuttunut marmoripöydäksi. Ja että rakastin sitä aivan saman tien. Hullaannuin!

Marmoripöytä – siinä se on!

Ylämaan Graniitin toimittama Bianco Carrara on kaunis, hillitty, tyylikäs ja ihana. Vanhat valaisimet ja tuolit sen seuraan aivan täydellisesti ja olen iloinnut uudistetusta pöydästämme joka ikinen päivä. Pöydän pinta on edelleen neitseellisen puhdas ja sen himmeä mattakiilto ja virtaava kuvio ovat sanomattoman kauniit. Kaikki mitä pöydälle laittaa muuttuu astetta kauniimmaksi. Se ei riitele minkään toisen materiaalin kanssa ja on upea alusta kaikenlaisille kattauksille, kukille ja esineille.  

Vietämme pöydän ääressä paljon aikaa. Luemme siinä Hesarin joka aamu ja syömme siinä kaikki ateriat. Sen päällä on helppoa kuvata kauniita kuvia ihan mistä tahansa ja se on helppo puhdistaa vain kostealla pyyhkimällä. Kyllä oli hyvä väärinkäsitys siinä puhelussa!

En vaihtele sisustusta usein. Samat huonekalut ovat olleet meillä niin kauan kuin olemme asuneet tässä talossa eli 23 vuotta ja monet ovat vielä sitäkin vanhempia ja ovat olleet matkassa vielä tovin kauemmin. Uskon että tämä pöytä tulee olemaan tällaisenaan meillä niin kauna, kun asumme tässä talossa. Ja olen siitä äärettömän onnellinen!

Kiitos seurasta – lisää sisustusjuttuja on tulossa – blogia saa mielellään jakaa – ei tarvitse kysyä erikseen.

Pöytälevy

Hanna

Herkullinen sienigalette, syntyy lähikaupan sienistä! Käytin galetteeni kantarelleja, siitakesieniä ja suppilovahveroita ja kaikki sienet löytyivät lähikaupan tiskiltä. Tällä kertaa en joutanut metsään sieniä saalistamaan. Tuli huippuhyvää!
Laitoin taikinaan tuoreita yrttejä ja reippaasti sitruunaa. Maistui lämpimänä ja kylmänä yhtä ihanasti. Kylmänä päivänä seuraksi voi keitellä liha- tai kasvislimen tai käyttää liemeen sienifondia.

Herkullinen sienigalette

200 °C 20-25 min uunin kesiosassa

Taikina

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

¼  tl suolaa

1 rkl tuoreita timjaminlehtiä

1 rkl ruohosipulia silputtuna

1 sitruunan kuori raastettuna

100 g voita

2 rkl kermaviiliä

2 tl sitruunamehua

½ dl kylmää vettä

Sekoita kuivat aineet sekä yrtit keskenään. Lisää kylmä voi kuutioina ja nypi taikina murumaiseksi seokseksi.

Sekoita keskenään kermaviili, sitruunamehu ja jääkylmä vesi. Lisää neste taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa vaan koeta päästä mahdollisimman vähällä leipomisella. Muodosta taikinasta pallo, litistä se kiekoksi ja pane se kelmuun käärittynä jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Taikinan voi tehdä myös edellisenä päivänä.

Täyte

Reilu litra erilaisia sieniä

Käytin kantarelleja, suppilovahveroita ja siitakesieniä yhden kolmasosan kutakin sorttia

2 rkl öljyä

2 rkl voita

1 iso valkosipulinkynsi pilkottuna

mustapippuria myllystä

suolaa

100 g ricottajuustoa (½ purkkia)

50 g mustaleimajuustoraastetta

1 kanamuna voiteluun

tuoreita timjaminlehtiä viimeistelyyn

Kuumenna paistinpannu ja lisää pannulle 50/50 voita ja öljyä. Paista puhdistetut, reiluiksi paloiksi paloitellut sienet kuumalla pannulla napakoiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Kauli taikina pyöreäksi levyksi kahden leivinpaperin välissä ja nosta taikina uunipellille.

Levitä pohjalle ricotta jättäen n. 3 cm taikinaa paljaaksi. Lisää juustoraaste ja levitä sitten paistetut sienet piiraalle. Taittele taikinan reunat täytteen päälle ja voitele ne munalla.

Paista galettea n. 20-25 min uunin keskiosassa 200 asteessa.

Ripottele kypsän piirakan pinnalle timjamin lehtiä.

Herkkuhetkiä ruokapäytään!

Hanna

Blogia saa mielellään jakaa!